STTK:n Mäenpää: Suomen malli turvataan talouskasvulla ja korkealla työllisyydellä

STTK:n puheenjohtajan Mikko Mäenpään mielestä Suomella on oivat mahdollisuudet selvitä maailmanlaajuisen laman seurauksista hyvinvointivaltiota romuttamatta. Tämä edellyttää vahvaa talouskasvua ja korkeaa työllisyysastetta.

- Talouskasvu ja työllisyys puolestaan tarvitsevat politiikan, talouden ja työmarkkinoiden päättäjien vahvaa yhteistyötä. Siksi talous-, vero- ja työmarkkinapolitiikan yhteys on löydettävä uudelleen, Mäenpää arvioi.

STTK:n edustajistossa tänään Kirkkonummella puhuneen Mäenpään mielestä tehdään valtava virhe, jos päättäjät eivät kriisissä osaa hyödyntää vahvinta perinnettä: kykyä yhteistyöhön yhteiskunnan eri toimijoiden välillä.

- Kukaan ei osaa varmuudella arvioida, olemmeko menossa kohti parempaa talous- ja työllisyystilannetta vai joudummeko ottamaan uusia iskuja vastaan maailmantalouden takia. Kevään eduskuntavaalien jälkeinen hallitus on keskeisessä roolissa yhteistyön rakentajana. Ilman kolmikantaa toimivaa käsikirjoitusta ei synny.

Mäenpää on huolissaan myös työmarkkinajärjestöjen välisistä suhteista.

- Sitä on rasittanut erityisesti EK:n vaalima palkka-ankkuri-idea. Ankkuri ei ratkaise työmarkkinoiden koordinaatio-ongelmia eikä sen avulla päästä pitkäjänteiseen talous- ja työmarkkinapolitiikkaan. Erimielisyydet kulminoituvat siihen, että työnantajilta ja palkansaajilta puuttuu edelleen yhteinen käsitys tulopolitiikan jälkeisestä työmarkkinajärjestelmästä. Nyt järjestelmä on kuin palapelin kokoamista, asia sieltä ja toinen täältä, STTK:n puheenjohtaja arvioi.

Keski- ja pienituloisten ostovoima turvattava verouudistuksessa

Vielä joulua ennen julkistetaan verotuksen kokonaisuudistukseen liittyvät alivaltiosihteeri Martti Hetemäen johtaman työryhmän esitykset.  Uudistuksen taustalla on viime vuosina tapahtunut veropohjan rapautuminen sekä talouskriisi ja siitä aiheutuneet julkisen talouden ongelmat. STTK:n lähtökohta on se, että verotuksen keinoin on tuettava erityisesti keski- ja pienituloisten palkansaajien ostovoimaa. Työllisyyttä edistetään huolehtimalla suomalaisen teollisuuden toimintaedellytyksistä.

Mäenpää korostaa, että Suomi on verotuksen tasossa sidottu kilpailijamaihinsa. Hän arvioi nykyisen tason olevan kilpailukykyinen sekä EU 15- että Pohjoismaiden vertailussa.

- Verotuksessa on aina kyse myös oikeudenmukaisuudesta. STTK:n mielestä osinkoverotusta tulee uudistaa ja verojärjestelmän progressiivisuutta vahvistaa tuomalla pääomatulojen verotukseen progressio.  Ympäristö- ja haittaveroilla kyetään ohjaamaan kulutuskäyttäytymistä kestävä kehitys huomioiden ja annetaan kotitalouksille aito mahdollisuus vaikuttaa maksamiensa verojen määrään. Kiinteistöveron on tuettava kuntien taloutta. Siksi kunnille on annettava mahdollisuus päättää verosta itse nykyisten rajojen puitteissa, Mäenpää linjaa.

STTK haluaa verotuksen uudistamisessa kiinnittää huomiota harmaan talouden torjuntaan.

- Harmaan talouden osuus kasvaa. Tärkeintä on turvata harmaan työn torjunnan tarvitsemat resurssit valvonnassa ja tarkastuksissa

Palkansaajilla vahva oikeus eläkejärjestelmän kehittämiseen

Palkansaajien tavoitteena yritysdemokratiassa on pitkään ollut mahdollisuus osallistua yritysten hallintoon: hallituksiin, johtoryhmiin ja hallintoneuvostoihin. Tällä on haluttu lisätä palkansaajien vaikutusvaltaa tehtäviin päätöksiin.

- Tämä vaikutusvalta tuo mukanaan myös vaikeita asetelmia, Mäenpää sanoo.

Työeläkejärjestelmän tehtävä on turvata palkansaajien eläkeajan toimeentulo. Järjestelmä on työmarkkinaosapuolten yhteistyön tulos. Eläkejärjestelmän kehittäminen on tälläkin hetkellä ajankohtainen, sillä se on olennainen osa vilkasta työurakeskustelua.

Mäenpää korostaa, että järjestelmää on hoidettu esimerkillisesti.

- Talouskriisissä monien maiden systeemit romahtivat ja palkansaajat menettivät  säästämänsä eläkkeet. Suomalainen järjestelmä kesti kriisin eikä eläkkeitä leikattu.

Palkansaajilla on vahva oikeus osallistua eläkejärjestelmän kehittämiseen ja toimeenpanoon, sillä järjestelmän rahoittavat palkansaajat yhdessä työnantajien kanssa. Myös lainsäädäntö edellyttää, että palkansaajien ja työnantajien edustajat osallistuvat työeläkelaitosten hallintoon.

- Palkansaajien osuus maksuista ja myös päätäntävallasta on noin yksi neljäsosa. Käytännössä päätökset syntyvät konsensuksella, Mäenpää korostaa.

Työeläkelaitosten hallituksille maksetaan luottamustehtävien tapaan kokouspalkkioita. Hallitustyöskentely on mielletty edustajien työeläkelaitoksissa tekemäksi työksi ja siksi rinnastettu työeläkkeeseen oikeuttavaksi palkkatyöksi. Työeläkeuudistuksen yhteydessä pyrittiin siihen, että kaikki tulo kerryttää myös eläkettä ja siitä maksetaan eläkemaksut.

- Sama periaate eläkekertymän osalta on esimerkiksi julkisen sektorin luottamustoimissa, Mäenpää vertaa.

Globaali kilpailu on tuonut uusia arvoja suomalaisten globaalien yritysten toimintaan.

- Arvoissa korostuu paitsi osakkeenomistajien rooli, myös johdon sitouttaminen uudella tavalla ja palkkatasolla. Johdon palkat ja palkitseminen ovat eriytyneet muiden palkansaajien palkkauksesta ja palkitsemisesta. Tämä puolestaan on johtanut tuloerojen merkittävään kasvuun johdon ja henkilöstön välillä. Kehitys on heijastunut globaaliyritysten ja kansainvälisen omistuksen kautta myös muihin yrityksiin.

Mäenpää arvioi, että palkansaajien ja suurituloisten maailmat ovat eriytyneet.

- Työeläkejärjestelmän hallinnossa ne kohtaavat ja kohtaaminen on aiheuttanut ristiriidan. Työeläkelaitosten avainhenkilöiden viitekehys ja työmarkkinat ovat finanssisektorilla. Markkinapalkat määräytyvät tämän viitekehyksen mukaan.

Astelema ei vastaa palkansaajajärjestöjen käsitystä yhteiskunnallisesta oikeudenmukaisuudesta.

- Siksi palkansaajien edustajien on linjattava työeläkejärjestelmän kehittämisen lisäksi jatkossa paremmin myös palkkaukseen ja palkitsemiseen liittyvät periaatteet. Mutta missään tapauksessa ratkaisu tilanteeseen ei voi olla se, että palkansaajajärjestöjen edustajat eivät olisi mukana päättämässä eläkkeistä, niiden rahoituksesta ja järjestelmän kehittämisestä. Se merkitsisi avointa valtakirjaa työnantajille eikä olisi palkansaajien etu, Mikko Mäenpää sanoo.

Mäenpään puhe löytyy osoitteesta www.sttk.fi/puheenvuorot