Koulutus ja tutkimus vuosina 2011-2016
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Koulutus ja tutkimus vuosina 2011-2016
Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma
Yleistä
STTK pitää Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (jatkossa kehittämissuunnitelma) lähtökohtia hyvinä ja selkeinä ja ne ovat hyvin linjassa hallitusohjelman kanssa. Kehittämissuunnitelmassa muoto on konkreettinen ja tavoitteet on esitetty selkeästi. Kehittämissuunnitelmassa on myös tunnistettu useita koulutusjärjestelmän epäkohtia, kuten esimerkiksi pitkät tutkintojen suorittamisajat, välivuodet, koulutuksen tasa-arvoiseen jakautumiseen liittyvät asiat, syrjäytyminen ja koulupudokkaat. Kaikkien esitettyjen toimenpiteiden läpivieminen on kunnianhimoinen tavoite ja tarvittaessa on tehtävä priorisointeja tavoitteiden osalta. Monet isoista kokonaisuuksista ylittävät eri ministeriöiden hallinnonrajat ja yhteistyöhön on panostettava.
STTK pitää väestön koulutustason nostotavoitteita hyvinä ja tarpeeksi kunnianhimoisina. Opintoaikojen lyhentäminen ja läpäisyn parantaminen ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakouluissa ovat välttämättömiä toimenpiteitä työurien pidentämisen kannalta. Tutkintojen suoritusaikojen lyhentäminen ei saa kuitenkaan johtaa osaamistason laskuun.
Elinikäistä oppimista pitää käsitellä kehittämissuunnitelmassa laajemmin yleisellä tasolla, vaikka sen tarkoitus nousee esiin useassa kohdassa ja eri koulutustasoilla. Elinikäisen oppimiseen ja siihen liittyvään osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen pitää kiinnittää huomiota kaikilla koulutusasteilla. Tällä hetkellä ongelmia on varsinkin korkeakoulutuksessa. Mallia voisi ottaa ammatillisen koulutuksen näyttötutkinnoista. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen käytäntöjen kehittämistä pitää jatkaa ja hyviä käytäntöjä jakaa toimijoiden kesken.
Päivähoitojärjestelmän kehittäminen joustavammaksi hyödyntää perheitä ja pidentää työuria. Samoin aamu- ja iltapäivätoiminnan kehittämistä pitää jatkaa. Joustavalla järjestelmällä pystytään parantamaan erityisesti naisten asemaa työelämässä ja siten vaikuttamaan työurien pidentämiseen.
Koulutuksen ja työelämän yhteistyö
Kehittämissuunnitelmassa koulutuksen ja työelämän yhteyksien vahvistaminen on nostettu esille kaikilla koulutusasteilla. Kehittämissuunnitelmasta silti puuttuu kokonaisnäkemys siitä, miten koulutusjärjestelmää kehitetään yhteistyössä työelämän toimijoiden kanssa. Suunnitelmaan tulisi täsmentää myös näkemys koulutuksen järjestäjien tehtävästä työelämän kehittämisessä. Kyse ei ole tällöin vain TYKE-tehtävästä ja sen rahoituksesta vaan siitä, miten kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä ja korkeakouluilla tulisi olla määritelty työelämän kehittämistehtävä.
STTK ehdottaa, että työ-, koulutus- ja elinkeinoasiain neuvoston sekä elinikäisen oppimisen neuvoston tehtävät selkiytetään ja niiden roolia hallinnonalarajat ylittävinä, eri ministeriöiden ja työelämän järjestöjen yhteistyöfoorumeina vahvistetaan. Tällöin tulee myös huolehtia siitä, että osaamis- ja työvoimatarpeiden ennakoinnin koordinaatiotyöryhmä sijoitetaan työ-, koulutus- ja elinkeinoasiain neuvoston yhteyteen. STTK pitää tärkeänä, että OKM ja TEM käynnistävät pikaisesti neuvostojen asettamista ja tehtävien uudistamista koskevan valmistelun yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa. On tärkeää, että osaamisen kehittämiseen liittyvä vuoropuhelu jatkuu eri osapuolten välillä ja myös yli hallinnonrajojen. Valmistelun yhteydessä on myös ratkaistava, miten ministeriöissä voidaan osoittaa riittävästi resursseja neuvostojen työskentelyyn ja asioiden valmisteluun.
Koulutustoimikunnille on asetettu tehtäväksi erityisesti koulutuksen laadullisen ennakoinnin toteuttaminen ja esitysten tekeminen tutkintojen kehittämisestä. Kehittämissuunnitelmaan tulisi sisällyttää myös näkemys koulutustoimikuntien toiminnan kehittämisestä, tulevista linjauksista ja voimavaroista.
Toisen asteen koulutus
Koulutustakuu on STTK:n mielestä keskeisin osa nuorten yhteiskuntatakuuta. Suurimpana haasteena on saada yhteistyö ylittämään hallintorajat eri ministeriöiden ja muiden toimijoiden välillä. Tämän toteutumiseen pitää kaikkien sitoutua, jotta koulutustakuu toteutuu. STTK pitää tärkeänä, että jokin taho ottaa vastuun koulutustakuun toteuttamisesta. Kehittämissuunnitelmassa tämä rooli on vastuutettu kunnille. Näin tapahtuessa kuntien toimintaedellytykset hoitaa vastuullista tehtävää pitää turvata. Myös yhtenäisiä toimintatapoja pitää kehittää ja jakaa toimijoiden kesken. Koulutuspaikkojen alueellinen suuntaaminen on välttämätöntä koulutustakuun toteutumisen kannalta.
STTK kannattaa ehdotusta, jossa ilman tutkintoa olevat valitaan ensisijaisesti toisen asteen ammatilliseen koulutukseen. Aikuisväestölläkin on kuitenkin tarvetta vastaavalle koulutukselle ja heille pitää pystyä tarjoamaan tutkintoon johtavaa koulutusta eri muodoissa.
Toisen asteen koulutuksen yhteistyön kehittäminen on välttämätöntä, jotta sekä ammatillinen koulutus että lukioverkko pysyy alueellisesti kattavana ja nuorten lähipalveluna. Koulutuksen laadukkuuden takaamiseksi tarvitaan vahvoja yksiköitä. STTK pitää tutkintojen osien suorittamismahdollisuutta ja joustavuuden lisäämistä tutkintojen suoritustapojen välillä hyvänä kehityksenä. Tutkintojärjestelmän kehittämisen toimenpiteet ovat hyviä ja painotusten pitää olla laadukkuuden ja työelämäyhteyksien parantamisessa.
Ylioppilastutkinnon kehittäminen korkeakoulujen opiskelijavalintoja enemmän tukevaksi on kannatettavaa. Pääsykoejärjestelmän kehittäminen yleissivistystä ja soveltuvuutta mittaavaan suuntaan on järkevää, jolloin nuoren ei tarvitse tehdä tulevaisuuteen vaikuttavia suuria päätöksiä heti lukion alussa. Ylioppilastutkintoa kehityksellä voidaan myös pienentää kaupallisten valmennuskoulutusten painoarvoa tietyillä koulutusaloilla.
Työnjohtokoulutus tulee vakiinnuttaa, jotta voidaan taata työelämässä tarvittavan työnjohto-osaamisen saatavuus myös tulevaisuudessa. Koulutusratkaisun tulee keskittyä näyttötutkintojärjestelmän kehittämiseen ja työelämälähtöisten näyttötutkintojen tunnettuuden lisäämiseen työelämässä. Työnjohtokoulutus tulee toteuttaa tiiviissä yhteistyössä ammattikorkeakoulujen, ammatillisten oppilaitosten ja työelämän kesken.
Korkeakoulut ja tutkimus
Kehittämissuunnitelmassa on tunnistettu hyvin korkeakoulujärjestelmän kipupisteitä. Korkeakoulujen pitää tehdä yhteistyötä, jossa huomioidaan ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen erilaiset tehtävät. STTK on lausunut 14.10.2011 ammattikorkeakoulujen kehittämisen suuntaviivoista. Ammattikorkeakoululaitosta pitää kehittää kokonaisuutena alueelliset erot huomioiden. Hajanaista toimipisteverkkoa pitää koota vahvemmiksi yksiköiksi, joissa painottuvat laadukkuus, monipuoliset koulutusvaihtoehdot ja toimivat tukipalvelut. STTK kannattaa perusrahoituksen siirtämistä valtiolle ja hallintomallin uudistamista. Muutoksessa pitää huomioida erityisesti ammattikorkeakoulujen rooli työelämän täydennyskouluttajina, jonka kysyntä tulee kasvamaan tulevaisuudessa.
Viime hallituskaudella käynnistettyä korkeakoulutettujen oppisopimustyyppistä koulutusta pitää kehittää. Korkeakoulujen ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä tarvitaan, jotta työelämä saa tarpeisiin räätälöityä täydennyskoulutusta. Kehittämissuunnitelman antama kuva korkeakoulujen työelämäyhteyksistä ei vastaa kaikilta osin todellisuutta. Käytännön yhteyksiä pitää parantaa kaikilla tasoilla. Rahoitukseen tarvitaan lisää laadullisia kriteereitä, joiden avulla parannetaan opetuksen laatua, koulutuksellista tasa-arvoa ja työllistymistä.
Tutkimuksen kokoaminen suurempiin yksiköihin ja koordinointi on erittäin tarpeellista. Tutkimuksen rahoituksen eri muodot eivät saa muodostaa esteitä eri toimijoiden väliselle yhteistyölle.
Aikuiskoulutus
STTK pitää aikuiskoulutuksen kirjauksia hyvinä. Erityisesti koulutustili toteutuessaan mahdollistaa aikuisen omista lähtökohdista tapahtuvan koulutuksen, joka lisää ammattitaidon lisäksi työhyvinvointia. Yhdessä nämä ovat parhaita keinoja pidentää työuria. Koulutustili vaatii kolmikantaista valmistelua ja tämä on jo huomioitu kehittämissuunnitelmassa. Näyttötutkintojen kehittäminen ja saatavuuden lisääminen on STTK:n mielestä tärkeää. Tutkintotoimikunnat ovat saamassa lisää resursseja, mutta myös jäsenten asemaa pitää kehittää. Jäsenten rooli viranomaistoiminnassa vaatii parannusta, esimerkkinä tähän on työajankäyttö, joka vaihtelee huomattavasti. STTK kannattaa tutkintomaksujen poistamista vailla tutkintoa olevilta henkilöiltä.
Opettajat ja muu henkilöstö
STTK muistuttaa, että koulutuksen parissa työskentelee runsaasti myös muita ammattilaisia kuin opettajia. Tutkimus, kehitys- ja innovaatiotehtävissä sekä hallinnossa olevan henkilöstön koulutuksesta pitää huolehtia. Tiukka taloudellinen tilanne luo muutos- ja säästöpaineita oppilaitoksille ja korkeakouluille, jolloin henkilöstö asemasta on huolehdittava. Muutosten pitää olla hyvin perusteltuja ja niihin on varattava riittävän pitkä siirtymisaika.
Koulutuksen arviointi
STTK kannattaa arviointiorganisaatioiden yhdistämistä, mutta niiden toiminnan erilaiset painotukset pitää huomioida. Arviointiorganisaation riippumattomuus pitää turvata lailla nykyiseen tapaan.
Opintotuki ja opiskeluhuolto
STTK pitää ehdotuksia hyvinä, varsinkin toisen asteen opintotuessa on suuria ongelmia. Vanhempien tulojen huomioiminen täysi-ikäisen opiskelijan opintotukeen on selvä epäkohta, joka pitää korjata. Opintotuen sitominen indeksiin asettaa opiskelijat samaan asemaan muiden tukea saavien ryhmien kanssa. Opiskelijahuolto nostetaan ansiokkaasti esille toisen asteen koulutuksen yhteydessä. Myös korkeakoulujen opiskeluhuoltoon pitää panostaa entistä enemmän, jotta nuoret valmistuvat nopeammin työkykyisinä ja hyvinvoivina yksilöinä työelämään.
Lisätietoja: koulutuspoliittinen asiantuntija Mikko Heinikoski,