Hallituksen esitys sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muuttamisesta

Sosiaali- ja terveysministeriö

 
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry kannattaa käsiteltävänä olevaa hallituksen esitystä sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muuttamiseksi. Muutosehdotus perustuu ns. Ahtelan työryhmän sopimukseen ja sen jälkeiseen Kuuskosken työryhmän raporttiin ja toimenpide-ehdotuksiin. STTK on osallistunut tähän kolmikantatyöskentyyn ja nyt kirjattu hallituksen esitys kuvastaa hyvin yhteistyössä tehtyjä linjauksia.
 
STTK haluaa edistää työurien pidentämistä yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Jotta tavoitteisiin päästään käytännössä, on tärkeätä että sairastavat työntekijät saavat tarvittavaa tukea työnantajaltaan sekä moniammatilliselta työterveyshuollon tiimiltä. Tavoite työkyvyttömyysjaksojen lyhentämisestä ei saa johtaa työntekijöiden painostamiseen eikä sairastavan työntekijän terveyttä tai toipumista vaarantaviin tilanteisiin.
 
Työterveyshuollon vastuut ja velvollisuudet kasvavat käsiteltävänä olevan lakiesityksen myötä. Lähivuosina laaja joukko työterveyshuollon kokeneita ammattilaisia on siirtymässä vanhuuseläkkeelle. Työuratavoitteiden saavuttamiseksi on välttämätöntä, että työterveyshuollon eri ammattilaisia koulutetaan riittävästi tuottamaan määrältään ja laadultaan asianmukaiset palvelut. Myös täydennyskoulutus on välttämätöntä työurien pidentämiseen tähtäävän työotteen sisäistämiseksi, erityisesti työterveyshuollon ammattilaisille, mutta myös muiden erikoisalojen terveydenhuollon ammattilaisille.
 
Uusien, aikaa säästävien toimintamallien kehittämistä ja levittämistä on syytä tukea. Esimerkiksi vastaanottokäynneistä pelkän sairauslomatodistuksen kirjoittamista varten tulisi päästä kokonaan eroon. Näin saadaan aikaresursseja käytettäväksi vaikuttavampaan työterveystyöhön ja työntekijöiden työkyvyn tukemiseen.
 
Käsiteltävänä oleva hallituksen esitys sisältää sairauslomalla olevalle työntekijälle vahvan kannusteen osallistua  työhön paluun tukiprosessiin. Ellei työntekijä toimita tähän liittyvää lausuntoa Kelaan, on riskinä sairauspäivärahan katkeaminen. Työnantajalle ei ole onnistuttu kehittämään vastaavaa välitöntä kannustetta aktiivisesti prosessiin osallistumiseksi. Viiveellä tulevia kannusteita ovat alempi korvausprosentti työterveyshuollon ennaltaehkäisevistä palveluista (60% -> 50 %) ja työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset. Varsinkin ei-omavastuisille työnantajillle työkyvyttömyyseläkekustannuksien merkitys sosiaalivakuutusmaksuja nostavana tekijänä ei ehkä ole täysin selkeä.

Koska työantajien alttius toteuttaa tarvittavia tukitoimenpiteitä työpaikalla on ratkaiseva tekijä koko tämän uudistuksen onnistumiselle, olisi hyvä että perustelutekstissä käsiteltäisiin näitä taustoja vieläkin yksityiskohtaisemmin.
 
Työntekijöiden yksityisyyden suojan kannalta hallituksen esityksessä olisi hyvä todeta, ettei tulevaisuudessakaan ole tarvetta käsitellä yksittäisen työntekijän terveydentilatietoja työnantajan kanssa. Työpaikalla keskitytään siihen, millaisin käytännöin toimin voidaan työntekijän työkykyä tukea, sekä muokata työtehtäviä ja työjärjestelyjä työntekijän työkykyä vastaaviksi.  Tähän tarvitaan asennemuutoksia työpaikoilla, jotta tarvittaessa löytyy joustavuutta työntekijän terveydentilan asettamiin tarpeisiin vastaamiseksi.
 
Tässä vaiheessa hallituksen esitys koskee ainoastaan työntekijäasemassa olevia. Tulevaisuudessa olisi hyvä, että myös yrittäjillä olisi täysin kattava, mielellään lakisääteinen työterveyshuolto. Tällöin olisi helppo toteuttaa tarvittavia tukitoimia myös yrittäjille, jotka sairastelevat. Yrittäjän työolosuhteet tunteva työterveyshuolto voisi auttaa yrittäjäasemassa työtä tekeviä henkilöitä samoin perustein kuin työntekijäasemassa olevia. Näiden palveluiden kustannukset ja niistä mahdollisesti maksettavat korvaukset tulisi hoitaa yrittäjäasemassa työskentelevien vakuutettujen kesken.
 
Käsiteltävänä oleva hallituksen esitys  sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muuttamisesta sisältää  ehdotuksen voimaantulosta  1.4.2012. STTK toteaa, että toimihenkilökeskusjärjestöt ovat ns. Rantahalvarin työryhmämuistiossa esittäneet eräitä muitakin täydentäviä kehittämisehdotuksia työterveyshuoltolain päivittämiseksi vastaamaan yhteisiä tavoitteita työurien pidentämiseksi. Koska kehittämisehdotuksemme ovat täsmällisesti muotoiltuja, ne olisi mahdollista viedä nopeasti eteenpäin ja sisällyttää mukaan tähän nyt lausunnolla olevaan hallituksen esityksen voimaantulon aikataulutukseen. 
 

Lisätietoja: sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi