Elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategiset tavoitteet
Opetus- ja kulttuuriministeriö
Pyydettynä lausuntonaan työryhmämuistiosta ”Elinikäisen ohjauksen kehittämisen strategiset tavoitteet” (Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:15) Toimihenkilökeskusjärjestö STTK esittää seuraavaa:
Yleistä
STTK tervehtii ilolla kaiken elämän aikana tarvittavan koulutukseen liittyvän ohjauksen tarkastelemista kokonaisuutena, vaikka ohjauksella käsitteenä vii-tataankin eri ympäristöissä hyvinkin erilaisiin käytännön toimintoihin. Elinikäisen ohjauksen kehittämisellä on keskeinen merkitys sen mahdollistamisessa, että jokaisella kansalaisella on mahdollisuus koko työuransa ja elämänsä ajan kehittää itseään. Tämän rinnalla ohjaus tukee työurien pidentämistä edistämällä työntekijöiden osaamisen päivittämistä vastaamaan työelämän muuttuviin tarpeisiin ja liittämällä työhön myös osaamisen kehittymiseen liittyvää mielekkyyttä. Toimiva ohjaus voi estää vääriä valintoja, mutta vielä enemmän se helpottaa valintojen päivittämistä vastaamaan maailman sekä yksilön tarpeiden muutoksiin. STTK katsoo, että nyt laadittu luonnos elinikäisen ohjauksen strategiaksi vastaa pääosin hyvin sille asetettuihin odotuksiin.
Elinikäisen ohjauksen tarve ja tarpeen lisääntyminen on muistiossa tunnistettu hyvin ja ne on perustellusti kytketty työelämän muutokseen ja työurien pirstaloitumiseen. Jopa muistiota voimakkaammin olisi mahdollista korostaa juuri työelämän rakenteiden muutosta, jossa urien katkonaisuus ja mosaiikkimaisuus sekä tulevaisuuteen liittyvä epävarmuus haastaa myös ohjauksen perinteiset keinot ja sisällöt. Toimivan elinikäisen ohjauksen, kuten kaiken koulutukseen liittyvän tulevaisuuden ennakoinnin, tulee kyetä huomioimaan tulevaisuuteen liittyvä rakenteellinen epävarmuus. Epävarmuuden sietämisen tuominen osaksi ohjausta voi osin myös helpottaa koulutuksellisten ratkaisujen tekemistä kun illuusio yhdestä oikeasta valinnasta poistuu.
Valitettavana puutteena työryhmän raportissa näkyy ohjauksen tarkastelun painottuminen voimakkaasti koulutuksen aikaiseen ohjaukseen. Osaaminen karttuu kuitenkin pääsääntöisesti muuten kuin muodollisessa koulutuksessa. Vain muodollisessa koulutuksessa tapahtuvan osaamisen kartuttamisen ohjaaminen jättää ulkopuolelle keskeiset osat osaamisen jatkuvaa kartuttamista. Rajaus on opetushallinnon näkökulmasta ymmärrettävä ja osin perusteltu, mutta kokonaisuuden kannalta epätarkoituksenmukainen.
STTK katsoo, että kaikki työ vaikuttaa osaamiseen, olipa vaikutus suotuisa tai epäsuotuisa. Yhteiskunnan hyvinvoinnin kannalta on yhä keskeisempää, että tämä vaikutus osaamiseen muodostuisi mahdollisimman hedelmälliseksi ja työurat muodostuisivat niin yksilön kuin työyhteisönkin kannalta osaamisen jatkuvan kehittämisen ja jalostamisen uriksi. Osaamisnäkökulman, ja siihen liittyvän ohjauksen näkökulman tulee liittyä kaikkeen työn tarkasteluun. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi myös opetushallinnon tulisi omalta puoleltaan tukea kentän ulkopuolelle leviävän ohjauksen kehittämistä ja kytkeytymistä koulutuksen ohjaukseen.
Toinen keskeinen haaste ohjauksen kehittämisessä työryhmän hahmottele-malla tavalla liittyy kaiken ohjauksen kokoamiseen yhdeksi kokonaisuudeksi siten, että yhden kohderyhmän ohjausta hoitaa yksi organisaatio tai ammatti-ryhmä. Päävastuun kohdentumisen kannalta tällainen ratkaisu on epäilemättä perusteltu. Koulutusjärjestelmään ja työelämään liittyvien ohjaustarpeiden moninaisuus tekee mahdottomaksi yksittäisille toimijoille hallita riittävän konkreettisella tasolla kovin monen koulutus- ja toimialan nykyisyyden ja tulevaisuuden osaamistarpeiden kannalta keskeisiä asioita. Eri organisaatioissa olevaa ohjausosaamisen puutetta ei STTK:n näkemyksen mukaan ole mahdollista korjata vain henkilöstöä kouluttamalla.
Ohjausosaamisen varmistamisen kannalta tarkasteltuna olisi perusteltua kiinnittää tehtyä enemmän huomiota siihen, miten eri toimijoiden erilaiset vahvuudet ohjausosaamisessa tulisivat mahdollisimman tehokkaasti hyödynnettyä. Pelkän eri organisaatioissa toimivan henkilöstön osaamisen kehittämisen rinnalla ja sijaan tarvitaan yhteistyömuotoja, joilla oppilaitoksissa ja työelämän ohjaustehtävissä toimivat voivat hyödyntää toistensa asiantuntemusta. Pidemmällä aikavälillä on välttämätöntä, että samaan asiantuntemuksen vastavuoroiseen hyödyntämiseen voitaisiin liittää myös keskeiset työelämän toimijat, kuten ammattijärjestöt ja työnantajat. Työpaikkojen sisällä tapahtuva osaamisen kehittämisen ohjaaminen vaatii todennäköisesti jatkossakin tuekseen mahdollisuutta hyödyntää niin työvoimahallinnon kuin koulutusorganisaatioidenkin sisällöllistä ohjausosaamista.
Kolmas elinikäiseen ohjaukseen keskeisesti liittyvä seikka on ohjauksellisten elementtien integroiminen kaikkeen muodollisen koulutukseen. Myös koulu-tusorganisaatioiden sisään sijoittuvassa ohjauksessa haasteet liittyvät usein eri koulutus- ja työuramahdollisuuksien valtavaan kirjoon suhteessa ohjaus-henkilökunnan varsin rajalliseen kapasiteettiin. Joiltakin osin paineita puhtaasti ohjausta hoitavan henkilöstön ammattitaitoa kohtaan voidaan lieventää jakamalla ohjausvastuuta koko opetushenkilökunnan kesken siten, että ohjauksessa hyödynnetään eri alojen opettajien asiantuntemusta oman sisältöalansa työmarkkinoista. Tämä luonnollisesti vaatii välineitä, joiden avulla opettajilla on mahdollisuus pysyä ajan tasalla oman alansa työmarkkinoiden kehityksestä, mutta vastaavia välineitä vaatii toki opinto- ja uraohjaajien ammattitaidonkin ylläpitäminen. STTK katsoo, että opettajia voidaan hyödyntää osana opiskelijalle tarjottua ohjauskokonaisuutta myös silloin kun opettajat eivät ole kelpoisia toimimaan opinto-ohjaajina, vaikka päävastuullisilta opinto-ohjaajilta tuleekin vaatia opinto-ohjaajan pätevyys.
Ohjauspalvelujen saavutettavuus
Ohjauksen ensimmäiseksi strategiseksi tavoitteeksi on määritelty ohjauspalvelujen tasapuolinen saavutettavuus ja asiakaslähtöisyys. Tavoitettavuuden kannalta keskeiset kysymykset liittyvät toiminnan laajuuteen ja resurssien määrään sekä toiminnan järjestämisen tapaan. Näistä muistio keskittyy voimakkaasti resurssien riittävyyteen.
STTK pitää tärkeänä, että ohjausresurssien riittävyyteen kiinnitetään riittäväs-sä määrin huomiota, mutta haluaa samalla korostaa, että myös toiminnan järjestämistavalla on ratkaiseva merkitys ohjauspalvelujen saavutettavuudelle sekä resurssien riittävyydelle. Eräs tapa edesauttaa samanaikaisesti resurssien riittävyyttä ja ohjauspalvelujen saavutettavuutta on lisätä organisaatiorajat ylittävää yhteistyötä ja asiantuntemuksen vastavuoroista hyödyntämistä. Riittävän laaja-alainen yhteistyö mahdollistaisi ohjauksen tarjoamisen yhden luukun periaatteella, laajasti eri organisaatioiden ohjausosaamista hyödyntäen. Yhden luukun periaatteen edistämisen olennainen osa-alue on sähköisten ohjauspalvelujen kehittäminen käyttäjälähtöisesti raportin hyvin huomioiman nykyisen organisaatiolähtöisyyden sijaan.
Edellä sanotusta huolimatta STTK pitää koulutusjärjestelmän nykyisiä ohjausresursseja riittämättöminä suhteessa ohjaustarpeeseen ja pitää perusteltuina mm. muistiossa esitettyjä tavoitteita perusopetuksen oppilaanohjaajien määrästä. Erityisesti on syytä korostaa ohjauksen saatavuuden yhdenmukaisuutta ja tasavertaisuutta oppilaitosmuodosta ja alueesta riippumatta.
Palvelujen saavutettavuuden osalta STTK on erityisen huolestunut TE-hallinnon koulutusneuvonnan tarjonnasta ja työryhmän raportin liitteestä ilmenevästä koulutusneuvontaan erikoistuneiden työvoimaneuvojien määrän olennaisesta laskusta 2000-luvulla. Muutosturvaan liittyvät ohjauksen ja neuvonnan tarpeet pikemminkin lisäävät kuin vähentävät henkilökohtaista neuvontaa antavan henkilöstön tarvetta, joten kehityssuunta on henkilöstön osalta ollut heikosti suhteessa työvoimapolitiikan yleisiin tavoitteisiin.
Sekä ohjauksen tavoitettavuuden että ohjauksen koordinaation osalta esityk-sissä korostuu hallinnon näkökulma, eikä esimerkiksi ohjauspalvelujen yksinkertaisuutta asiakkaan kannalta ja järjestämistä yhden luukun periaatteen mukaisesti pohdita erityisesti.
Jatkovalmistelussa olisi syytä käsitellä laajemmin eri ohjauspalvelujen yhteistyötä ja ohjauksen saavutettavuuden edistämistä yksinkertaisella, yhden luukun periaatteella toimivalla ohjausmallilla sekä TE-hallinnon ohjauspalvelujen kehittämistä.
Yksilöllisten urahallintataitojen vahvistaminen
STTK pitää yksilöllisten urahallintataitojen vahvistamista erittäin keskeisenä osana elinikäisen ohjauksen tavoitteita ja haluaa erikseen korostaa työelämän nopeaan uudistumiseen ja muutokseen liittyvän epävarmuuden hallinnan taitojen merkitystä osana yksilöllisiä urahallinnan taitoja. Nopeasti muuttuvassa työelämässä ennakoiva urahallinta ei ole mahdollista ilman pitkälle menevää ymmärrystä siitä, että tulevaisuuden epävarmuus rajoittaa olennaisesti urasuunnittelun täsmällisyyttä, jolloin urahallintaan ja –suunnitteluun liittyy väistämättä valmistautuminen useampaan erilaiseen tulevaisuuteen. Tämä ei luonnollisestikaan tarkoita pääsääntöisesti tai ainoastaan useiden täysin erilaisten ammattien opiskelua, vaikka useidenkin ammattien opiskeleminen tulee olemaan joskus tarpeellista, vaan korostaa myös koulutuksen tuottaman ammattitaidon siirrettävien elementtien merkitystä.
Yleisenä kehyksenä nuorten suuntautumisessa työmarkkinoille STTK haluaa korostaa tietoa työntekijän ja yrittäjän oikeuksista ja velvollisuuksista antavan yleisen työelämäkasvatuksen aseman vahvistamista kaikilla koulutusasteilla.
Ohjausosaaminen
STTK pitää perusteltuna huomion kiinnittämistä ohjausta tekevien tietojen ja taitojen jatkuvaan päivittämiseen, mutta korostaa organisaatioiden sisällä ta-pahtuvan ja organisaatiorajat ylittävän osaamisen vastavuoroisen hyödyntä-misen merkitystä ohjausosaamisen luomiselle ja hyödyntämiselle.
Lisäksi STTK pitää onnistuneena työryhmän näkemystä työpaikkaohjaajien koulutuksen vakiinnuttamisesta ja toistaa huomionsa ohjausnäkökulman sisällyttämisestä kaikkeen koulutukseen. Samalla järjestö muistuttaa siitä, että osaamis- ja ohjausnäkökulmien sisällyttäminen kaikkeen työelämän toimintaan ja kehittämiseen on olennaisesti työpaikkaohjaajien kouluttamista laajempi kokonaisuus, joka vaatii työelämään liittyvien ajattelutapojen ja työpaikkojen käytännön toimintatapojen olennaista muuttamista. Työpaikkaohjaajilla voi kuitenkin olla parhaimmillaan ratkaiseva rooli organisaatioiden asenteiden ja käytäntöjen muokkaajina siten, että työn tekemisen tavat ja työyhteisön rakenne järjestetään tukemaan työntekijöiden ja koko työyhteisön osaamisen päivittämistä ja kehittämistä.
Ohjauksen laatujärjestelmä
STTK pitää hyvänä ja kunnianhimoisena tavoitetta laatia elinikäisen ohjauksen laadunhallinnan menettelyt. Ohjauksen laadunhallinnan kehittämisessä keskeinen merkitys tulee järjestön näkemyksen mukaan olemaan ohjauksen eri elementtien tunnistamisella ja niiden keskinäisten suhteiden täsmällisellä määrittelyllä. Ohjauksen sateenvarjon alle sijoittuu hyvin moninainen joukko erilaisia ohjauspalveluja, joiden sisällöt ja rooli yksilöiden toiminnan palvelemisessa vaihtelevat suuresti. Tilannetta ei helpota saman sateenvarjon alla kulkevien palveluiden sijoittuminen hyvin monenlaisiin organisaatioihin. Toimivan laadunhallintajärjestelmän muodostaminen vaatii STTK:n näkemyksen mukaan nyt tehtyä pidemmälle etenevää eri toimijoiden vastuiden ja toivottavien yhteistyömuotojen määrittelyä. Osana tämän määrittelyn tekemistä on kuitenkin epäilemättä hyödyllistä edetä työryhmän esityksen mukaisesti lähtien tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelujen lähtökohtina olevista arvoista kohti toimivan järjestelmän peruspiirteitä ja niiden operationalisointia.
Ohjaus koordinoituna kokonaisuutena
STTK pitää hyvänä, että strategiset tavoitteet huomioivat nostavat esiin tar-peen muodostaa ohjauksesta koordinoitu kokonaisuus. Tämän huomion va-lossa on kuitenkin sääli, että koordinaation ja yhteistyön laajuuden suhteen esitysten kunnianhimon taso on asetettu varsin matalalle. Esityksissä korostetaan yleisesti yhteistyön merkitystä, mutta vaille mitään tarkempaa tarkastelua jäävät mm. mahdollisuudet hyödyntää koulutuksen järjestäjien ohjausosaamista osana työvoimahallinnon asiakkaille tarjottavaa ohjausta ja työvoimahallinnon osaamista osana opiskelijoille tarjottavaa ohjausta.
Koordinoinnin ja yhteistyön järjestämisessä on syytä korostaa erityisesti ope-tushallinnon ja työvoimahallinnon yhteistyötä ja tavoitteena tulisi olla siirtyminen integroituihin toimintamalleihin, joissa asiakkaalla olisi realistiset mahdollisuudet hahmottaa itseensä kohdistuvan ohjauksen kokonaisuus.
STTK pitää hyvin kannatettavana työryhmän kokoonpanon laajentamista eh-dotetun mukaisesti mm. työelämää edustaviin tahoihin.
Lisätietoja: koulutuspoliittinen asiantuntija Aleksi Kalenius