Ammattikorkeakoululaitoksen uudistamisen suuntaviivat

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Yleistä

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK pitää opetus- ja kulttuuriministeriön "Ammattikorkeakoululaitoksen uudistamisen suuntaviivat" -muistiota pääsääntöisesti hyvänä pohjana aloittaa vaativa uudistus. Viime vaalikaudella toteutetusta mittavasta yliopistouudistuksesta pitää ottaa mallia uuteen ponnistukseen, jotta vältetään aikaisemmin esiin nousset ongelmat vastaavasta prosessista mahdollisimman tehokkaasti. Avainasemassa on avoin ja kattava tiedotus koko uudistustyön ajan, jonka avulla estetään virheellisten tietojen leviäminen. Uudistuksen tiukka aikataulu asettaa omat haasteet ja katse pitää olla useissa käsiteltävissä asioissa kauempana tulevaisuudessa.

Ammattikorkeakoululaitosta pitää kehittää kokonaisuutena alueelliset tarpeet huomioiden. Hajanaista toimipisteverkkoa pitää koota vahvemmiksi yksiköiksi, jotta koulutuksen tasalaatuisuus voidaan turvata. Muutoksessa pitää huomioida erityisesti ammattikorkeakoulujen rooli työelämän täydennyskouluttajina, jonka kysyntä tulee kasvamaan tulevaisuudessa. Tutkimus-, kehitys ja innovaatiotoiminnan pitää myös olla keskiössä uudistuksessa. STTK:n mielestä ammattikorkeakoulujen ja elinkeinoelämän yhteistyö vaatii kehittämistä sekä kansallisesti että alueellisesti. Uutta hallinto- ja rahoitusmallia kehitettäessä edellä mainitut asiat pitää huomioida, jotta ammattikorkeakoulujen vahvuudet työelämälähtöisinä koulutusorganisaatioina säilyvät.

Uudistamistyössä on tärkeää tehdä tarvittavilta osin yhteistyötä sekä yliopistosektorin että ammatillisen koulutuksen toimijoiden kanssa, jotta koulutusjärjestelmän kokonaisuus ja yhteistyö kehittyvät entistä paremmaksi. Nykyään ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen yhteistyö ontuu johtuen erilaisista hallintomalleista ja rahoitusperusteista. Korkeakouluilla pitää olla mahdollisuus tehdä yhteistyötä tukitoiminnoissa, opetuksessa ja TKI-toiminnassa.

Oikeushenkilöasema

Opetus- ja kulttuuriministeriön peruslinjauksena on, että ammattikorkeakouluille luodaan itsenäinen oikeushenkilöasema joko osakeyhtiöinä tai säätiöinä. Tämä on STTK:n mielestä hyvä lähtökohta, mutta osakeyhtiö-muodon tietyt rajoitukset asettavat suuria haasteita. STTK haluaa pitää auki mahdollisuuden myös muunlaiseen oikeushenkilöasemaan, jos se kokonaisuuden kannalta on toimivampi.

Rahoitus ja hallinto

STTK pitää opetus- ja kulttuuriministeriön linjauksia rahoituksen perusteista hyvinä. Korkeakoulujärjestelmän rahoituksen on muodostettava kokonaisuus, joka kohtelee ammattikorkeakouluja ja yliopistoja tasapuolisesti. Rahoituksen perusteiden yhtenäistäminen on hyvä kehityssuunta. Rahoituksen kannustavuus ja ennakoitavuus ovat avainasemassa. Ammattikorkeakouluja pitää kannustaa jatkossakin entistä enemmän profiloitumaan omille vahvuusalueilleen. Tiukka taloustilanne asettaa omat haasteet, mutta STTK pitää tärkeänä turvata ammattikorkeakoulujen rahoitus pitkällä aikavälillä. Yliopistoindeksi-mallin pohjalta voitaisiin kehittää helposti ammattikorkeakoulun kulurakenteeseen pohjautuva indeksi, joka turvaa kustannustason nousun.

Ammattikorkeakoulujen hallinto vaatii uudistuksia. Työelämän edustus on nykymallissa riittämätön. STTK pitää lähtökohtana, että hallinnon kaikilla tasoilla on edustus työelämästä, henkilöstöstä ja opiskelijoista. Nykyinen kahden hallituksen malli ei ole toimiva. Perusrahoituksen siirtyessä valtiolle vanha hallintomalli ei voi olla kehityksen pohja-ajatuksena.

Koulutuspaikkojen supistaminen ja uudelleenkohdistaminen on välttämätöntä ja muutosten pitää perustua vahvaan määrälliseen ja laadulliseen ennakointiin. Osa koulutuksesta on selvästi alueellista, mutta useilla koulutusyksiköillä on myös selkeä kansallinen koulutusfunktio. STTK pitää koulutuksen laadukkuuden painottamista erityisen tärkeänä lähtökohtana koulutuspaikkojen uudelleenkohdentamiselle.

Henkilöstön asema 

Henkilöstön kuulemiseen ja tiedon jakamiseen muutostilanteissa pitää panostaa ja henkilöstön asema pitää turvata. Ammattikorkeakoulujen henkilöstön rakenne on heterogeeninen ja sen huomioiminen on ensiarvoisen tärkeää. Uudistuksen yhtenä lähtökohtana pitää olla erityisesti henkilöstön työelämälähtöisyyden ja -osaamisen kehittäminen.

Muuta

Ammattikorkeakoulu-uudistus on koulutusjärjestelmän seuraava tärkeä muutosprosessi. STTK tulee panostamaan voimavaroja uudistukseen liittyvään yhteistyöhön. STTK:n edustaja uudistuksen valmistelun ohjausryhmässä tulee tekemään yhteistyötä myös muitten palkansaajakeskusjärjestöjen kanssa. STTK toivoo, että se voi antaa vahvan panoksen koko uudistusprosessiin myös valmistelun jälkeen.

Lisätietoja: koulutuspoliittinen  asiantuntija Mikko Heinikoski