Ammatillisen koulutuksen laatustrategia vuosille 2011-2020

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lausuntopyyntö 21.3.2011, Dnro 39/040/2010

Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2011:9

Yleistä

STTK pitää perusteltuna kansainvälisesti korkean laadun ja vetovoiman tavoittelemista ammatillisessa koulutuksessa. Samalla erityistä huomiota tulee kiinnittää ja määritellä kriteeristö ammatillisen koulutuksen korkean laadun tasaisuuteen kaikissa oppilaitoksissa sekä ennen kaikkea laadun jatkuvaan parantamiseen. Tämän tavoitteen saavuttamisessa koulutuksen ohjausjärjestelmällä, erityisesti sen laatua varmistavilla ja laadun kehittämiseen kannustavilla elementeillä, on keskeinen merkitys.

Jatkovalmistelussa tulee erityisesti painottaa oppilaitosten ja työelämän yhteyttä myös koulutuksen laadun varmistamisessa. Työssä tapahtuvan oppimisen ja työssä osoitettavan osaamisen merkitys ammatillisessa koulutuksessa on kasvanut ja sen merkitys korostuu varmasti tulevaisuudessakin. Työelämän tiivis yhteys koulutuksen toteuttamiseen mm. riittävien työssä oppimisen ympäristöjen muodossa ja laadunhallintajärjestelmiin on STTK:n näkökulmasta keskeinen osa ammatillisen koulutuksen kehittämistä ja sen tulee näkyä nykyistä selvemmin laadunhallintastrategian sisällössä. Osana työelämänäkökulman huomioimista jatkovalmistelussa tulee tarkastella ja selkiyttää koulutus- ja tutkintotoimikuntien roolia osana ammatillisen koulutuksen laadunvarmistusta. STTK näkee, että koulutustoimikuntien tekemällä laadullisella ennakoinnilla sekä tutkintotoimikunnilla näyttötutkintojärjestelmän keskeisinä toimijoina on aivan keskeinen merkitys ammatillisen koulutuksen laadun hallinnalle ja kehittämiselle.

STTK pitää hyvänä, että koulutuksen järjestäjän vastuu työyhteisön ja opiskelijoiden hyvinvoinnista on otettu olennaiseksi osaksi laatustrategiaa ja pitää tärkeänä, että hyvinvointinäkökulma sisällytetään kaikkeen laadun hallintaan, arviointiin, varmistukseen ja kehittämiseen.

Visio

Ammatillisen koulutuksen vision osalta STTK tervehtii ilolla korkeatasoisen ammattiosaamisen korostamista korkealaatuisen ammatillisen koulutuksen ytimenä. Edelleen STTK kiittää ammattiosaajien aktiivisuuden ja kehittämiskyvyn nostamista visioon, koska yhä nopeammin muuttuvassa yhteiskunnassa ammattiosaajan on välttämätöntä kyetä jatkuvaan työssään kehittymiseen ja työnsä kehittämiseen.

Ammattiosaamisen tuottaminen on ammatillisen koulutuksen keskeisin tehtävä ja sen voimakas korostaminen ammatillisen koulutuksen visiossa on perusteltua. Tämän päätehtävänsä rinnalla ammatillinen koulutus tuottaa kuitenkin myös yleisen jatko-opintokelpoisuuden ja siihen liittyen tiedolliset ja taidolliset edellytykset opintojen jatkamiseen korkeakoulutuksessa. Erityisesti ammattikorkeakoulutuksessa ammatillista väylää edenneiden osuus on kasvanut ja tavoitteena on ollut kasvun jatkaminen. STTK katsoo, että tämän ammatillisen koulutuksen yleissivistävän ja myöhempiin opintoihin valmentavan roolin tulee näkyä myös ammatillisen koulutuksen visiossa. Yleissivistäviä tavoitteita ei pidä liiallisesti korostaa ammattiosaamisen kustannuksella, mutta niiden tulee näkyä visiossa, jotta ammatillisen koulutuksen jatko-opintoihin valmistavat ja yleisen jatko-opintokelpoisuuden edellytykset takaavat tavoitteet eivät jää kokonaan sivuun eikä muodostu vaaraa näiden edellytysten vaarantumisesta..

Lisäksi STTK pitää tärkeänä, että koko ikäluokan koulutustavoitteen on hyvä näkyä visiossa koulutuksen vetovoimaisuuden rinnalla. Ammatillisella koulutuksella on aivan erityinen merkitys koko ikäluokan koulutustavoitteen toteutumiselle. Ei olekaan riittävää, että ammatillisen koulutus on vetovoimaista, vaan sen tulee myös tavoittaa koko ikäluokka ja mahdollistaa koulutuksen jatkaminen koko ikäluokalle. Visiossa tämä voisi näkyä esimerkiksi muotoilulla ”Korkealaatuinen ja vetovoimainen ammatillinen koulutus tavoittaa koko ikäluokan,” jolloin ammatillisen koulutuksen rooli koko ikäluokalle avoinna olevana koulutuksena korostuu menemättä niin pitkälle, että koko ikäluokalle annetaan ammatillinen koulutus.

Laadunhallinnan systemaattisuus

Ohjausvälineet ja laadunhallintajärjestelmät

STTK pitää erinomaisen hyvänä ja kannatettavana kaikkien koulutuksen ohjausjärjestelmien järjestämistä tukemaan laadun varmistamista ja jatkuvaa parantamista. Erityisesti STTK haluaa korostaa rahoitusjärjestelmän roolia laadun jatkuvaan parantamiseen kannustamisen välineenä.

STTK pitää myös erinomaisena tavoitetta, että kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä tulee olla vuoteen 2015 mennessä yhdessä henkilöstön kanssa laadittu laadunhallintajärjestelmä.

Auditointi

STTK katsoo, että laadunhallintajärjestelmien auditoinnin käyttökelpoisuutta toisen asteen ammatillisessa koulutuksessa tulee selvittää perusteellisesti ennen kuin laadunhallintajärjestelmien käyttöönotosta päätetään. Järjestö katsoo, että työryhmäraportti ei perustele riittävässä laajuudessa auditoinnin tarpeellisuutta, ja jättää ennen kaikkea kohtuuttoman vähälle huomiolle auditointiin liittyvät erilaiset periaatteelliset ja käytännölliset haasteet.

Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnista saadut kokemukset osoittavat, että suhteellisen rajatullakin kohteenmäärittelyllä tehty laadunvarmistuksen auditointi on prosessina hyvin raskas. Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnin käytännöillä toteutettu ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien auditointi muodostuisi todennäköisesti niin yksikkö- kuin järjestelmätasolla kohtuuttoman raskaaksi ja kalliiksi saavutettaviin hyötyihin nähden. STTK katsoo, että koko ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkolle mahdollisen auditointikäytännön tulee olla toteutukseltaan olennaisesti korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointia kevyempi. Auditoinnin olennainen keventäminen saattaa kuitenkin uhata auditoinnin luotettavuutta laadunhallintajärjestelmien laadun varmistamisessa ja toimivuutta laadun kehittämistyön välineenä. Auditoinnin jatkovalmistelussa tulee selvittää mm. ISO 9001:2008 järjestelmän laatuauditoinnin menettelyjen hyödynnettävyyttä ammatillisen koulutuksen laadunhallintajärjestelmien auditoinnissa.

Arviointikokonaisuus

STTK pitää tärkeänä, että koulutuksen laadun ja laadunvarmistusjärjestelmien arvioinnin erilaiset välineet muodostavat koordinoidun ja tasapainoisen kokonaisuuden. Ohjaus- ja arviointijärjestelmien välistä työnjakoa laadun tuottamisessa on syytä selkeyttää nyt tehdyn strategiatyön pohjalta.

Järjestämisedellytysten arviointi

STTK pitää hyvänä, että järjestämisedellytysten arviointia selkeytetään yhtenäisellä kriteeristöllä ja sähköisen asioinnin tukijärjestelmää kehitetään. STTK pitää itsestään selvänä, että järjestämisedellytysten arvioinnin tulee olla avoin julkiselle arvioinnille ja kohdella kaikkia koulutuksen järjestäjiä tasavertaisesti.

Rahoitusjärjestelmä

STTK pitää erittäin tärkeänä, että koulutuksen rahoitus määräytyy yhtenäisin, läpinäkyvin ja johdonmukaisin perustein eri koulutuksen järjestämismuodoissa. Toiminnan tuloksellisuuden painon lisääminen rahoituksessa on tervetullutta, mutta se edellyttää tulosrahoituksen kriteeristön kehittämistä edelleen. STTK katsoo, että tuloksellisuuteen ja laatuun liittyvien kriteerien tulee olla olennaisilta osin yhtenäiset kaikessa ammatillisesti eriytyneessä koulutuksessa. Koska työelämäyhteydellä ja työllistymisellä on keskeinen merkitys kaikessa ammatillisesti eriytyneessä koulutuksessa tulee laatukriteereitä valmistella tiiviissä kolmikantayhteistyössä.

Tietoon perustuva politiikka

STTK tukee pyrkimistä kohti yhä parempaan tietoon perustuvaa koulutuspolitiikkaa ja ammatillisen koulutuksen järjestämistä. Tavoitteen saavuttamisen kannalta keskeistä on, että päätöksenteon pohjana oleva tutkimustieto on saavutettu luotettavin tieteellisin menetelmin ja on mahdollisimman laajasti kansallisesti ja kansainvälisesti vertailukelpoista.

Erityisesti oppimistulosten seuranta-arviointien osalta on keskeistä, että arviointikäytännöt ja menetelmät täyttävät tiukat tieteelliset kriteerit. STTK pitääkin tärkeänä, että vahvistettaessa opetus- ja kulttuuriministeriön roolia arviointien ja seurantojen koordinaatiossa arvioinnin riippumattomuus ja siten tulosten luotettavuus eivät vaarannu. Tulosten luotettavuuden parantamiseksi arvioinnissa käytetyt tietoaineistot tulee PISA-mallin mukaan avata myös arviointijärjestelmän ulkopuolisten tutkijoiden käyttöön muodossa, joka turvaa tutkimukseen osallistuneiden henkilöiden tietosuojan.

Koulutuksen laadun läpinäkyvyys

STTK tukee lämpimästi vaatimusta keskeisten koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta koskevien tavoitteiden julkaisemisesta. Tulosten avaamisen yhteydessä on kuitenkin erinomaisen tärkeää määritellä oikein ne mittaristot, joilla koulutuksen laatua ja tuloksellisuutta arvioidaan. Moniin oppimistuloksiin ja työllistymiseen liittyviin mittareihin vaikuttavat voimakkaasti opiskelijoiden lähtötaso ja muut taustatekijät sekä koulutuksen sijainti, joilla ei ole suoraa yhteyttä oppilaitoksen toiminnan laatuun. Ilmiö näkyy laajasti kaikessa koulutuksessa ja tunnetuin esimerkki siitä ovat lukioiden ranking-listat, joissa kärkeen sijoittuvien lukioiden tulokset selittyvät ennen kaikkea voimakkaasti valikoituneella opiskelija-aineksella.

Oppilaitos pystyy monissa tapauksissa parantamaan oppimistuloksia näennäisesti valikoimalla oppilaansa tarkasti ja jättämällä heikommalla koulutuspohjalta ponnistavat hakijat ulkopuolelle. Näin saavutettu tulosten nousu on kuitenkin vastoin tavoitetta koko ikäluokan kouluttamiseen eikä kuvaa oppilaitoksen opetuksen laatua. Läpinäkyvyys ei saa rangaista oppilaitosta siitä, että se on valmis kouluttamaan myös heikommalta perusopintomenestykseltä ponnistavia nuoria vaan julkaistavien ja muuten käytettävien laatumittarein tulee kannustaa oppilaitoksia myös haastavamman opiskelija-aineksen kouluttamiseen.

STTK vastustaa tiukasti sellaisten tietojen käyttämistä ja julkistamista kuvaamaan koulutuksen laatua, jotka eivät kuvaa koulutuksen ja oppilaitoksen toiminnan laatua ja joihin oppilaitokset voivat vaikuttaa esimerkiksi valtakunnallisten koulutuspoliittisten tavoitteiden vastaisella opiskelijoiden valikoinnilla.

Tiivistelmä

Oppilaitosten ja työelämän yhteyttä sekä koulutuksessa että laadunhallinnassa tulee painottaa laatutyötä jatkettaessa.

• Koko ikäluokan koulutustavoitteen ja ammatillisen koulutuksen tuottaman yleisen jatko-opintokelpoisuuden tulee näkyä ammatillisen koulutuksen visiossa.
• Rahoitusjärjestelmällä on suuri merkitys laadun jatkuvaan parantamiseen kannustamisen välineenä.
• Kaikilla ammatillisen koulutuksen järjestäjillä tulee olla vuoteen 2015 mennessä laadunhallintajärjestelmä.
• Päätöksenteko laadunhallintajärjestelmien auditoinnin käyttöönotosta ja toteutustavasta vaatii erittäin perusteellisia lisäselvityksiä.
• Järjestämisedellytysten arviointia on syytä kehittää yhtenäisellä kriteeristöllä.
• Tuloksellisuuden painoa rahoituksessa voidaan lisätä.
• Tuloksellisuuteen ja laatuun liittyvien kriteerien tulee olla olennaisilta osin yhtenäiset kaikessa ammatillisessa eriytyneessä koulutuksessa ja niitä tulee valmistella kolmikantayhteistyössä.
• Arviointien ja seuranta-arviointien tieteellinen taso ja riippumattomuus on turvattava.
• Laatukriteerien läpinäkyvyyden tulee tukea keskeisiä koulutuspoliittisia tavoitteita ja antaa oikea kuva oppilaitoksen antaman koulutuksen ja opetuksen laadusta.

 

Lisätietoja: koulutuspoliittinen asiantuntija Aleksi Kalenius