Valtioneuvoston tasa-arvoselonteko
Sosiaali- ja terveysministeriö
Selontekoa koskeva kuulemistilaisuus ke 10.3.2010
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry toteaa kuulemistilaisuudessa jo lausumansa lisäksi seuraavaa:
Yleistä
Sukupuolten tasa-arvo on perusoikeus, jonka EU-jäsenmaat ovat tunnustaneet perussopimuksessaan.
Useat toimet ovat selonteon tarkasteluajanjaksona perustuneet määräaikaisiin hankkeisiin, toimintaohjelmiin, projekteihin tai muihin vastaaviin, joiden vaikuttavuus päättymisensä jälkeen on yleensä ollut heikko. STTK katsookin, että tavoitteiden edistämisen pitäisi perustua määräaikaisten toimien lisäksi pitkäjänteiseen ja pysyvään toimintatapaan.
Lainsäädännöllä on oma roolinsa tavoitteiden edistämisessä, mutta lisäksi tarvitaan myös muun muassa aseteisiin ja arvoihin vaikuttamista.
Sukupuolten tasa-arvo päätöksenteossa
Monet Suomen hallituksen aiemmista tavoitteista tähän liittyen ovat keskittyneet naisten lukumääräisen edustuksen kasvattamiseen päätöksenteon eri tasoilla. Tämä on tärkeätä, mutta sukupuolinäkökulma pitäisi saada valtavirtaistettua kaikkeen päätöksentekoon.
Naisten määrän lisääminen poliittisessa ja taloudellisessa päätöksenteossa vaatii edelleen toimenpiteitä. Myös naisten urakehityksen edistäminen erityisesti valtionhallinnossa ja yksityisellä sektorilla vaatii lisäpanostusta, sillä naiset ovat edelleen aliedustettuja eri alojen korkeimmissa tehtävissä.
Naisten osuus esimiestehtävissä toimivista on noussut, mutta mitä ylemmäs hierarkiassa mennään, sitä vähemmän on naisjohtajia.
Koulutus ja sukupuolten tasa-arvo
Koulutuksen ja työelämäyhteyksien vahvistaminen edellyttää voimakasta panostamista jatkossa.
Segregaation lieventäminen työelämässä edellyttää asian huomioimista jo perusopetuksessa. Perusopetuksen yleisissä tavoitteissa segregaation lieventämiseen voidaan vaikuttaa muun muassa koko ikäluokan jatko-opintovalmiuksien parantamisella, perusopetuksen työelämäyhteyksien vahvistamisella sekä monipuolisten oppimisympäristöjen hyödyntämisellä.
Korkeakoulutus ja tutkimus
Kaikessa opettajakoulutuksessa on edelleen lisättävä tasa-arvo- ja sukupuolitietoisuutta.
Tasa-arvotiedon keskuksen Minnan (www.minna.fi) käynnistyminen vuoden 2009 lopulla Tampereen yliopiston Yhteiskuntatieteellisen tietoarakiston yhteydessä STM: rahoituksella on merkittävä edistysaskel. Minna kokoaa ja välittää tietoa sukupuolten tasa-arvosta ja siihen liittyvästä tutkimuksesta.
Työelämä, työn ja perheen yhteensovittaminen ja tasa-arvo
Työn ja perheen yhteensovittamista parempi termi olisi "tasapainottaminen". Työn ja perhe-elämän tasapainottamisen parantamisessa tulee edelleen pyrkiä siihen, että perhevapaat jakautuisivat tasaisemmin naisten ja miesten kesken. Isien käyttämien perhevapaiden lisääminen ja isien kannustaminen perhevapaille tulee olla eritysten toimenpiteiden kohteena.
Perhevapaista johtuvat kustannukset rasittavat enemmän naisvaltaisten alojen työnantajia ja STTK:n mielestä onkin tärkeätä tasata näitä kustannuksia nais- ja miesvaltaisten alojen kesken. STTK: n mukaan perhevapaita on tarkasteltava ja kehittävä kokonaisuutena ja kokonaisuus huomioon ottaen. Suomen perhevapaajärjestelmää on selkeytettävä ja yksinkertaistettava.
STTK korostaa, että perhevapaajärjestelmän ohella on taattava laadukas päivähoito niille perheille, jotka eivät hoida lasta kotona. Päivähoitoa järjestettäessä on huomioitava työelämän laaja kirjo työajoissa, jotta päivähoitoa on tarjolla, silloin kun vanhemmat ovat työssä.
Pikkulapsivaiheen lisäksi paineita voi aiheuttaa myös esim. ikääntyvien vanhempien hoito tai täysi-ikäisen vammaisen lapsen hoito. Erilaisten hoitotarpeiden kasautuminen vain naisille vaikuttaa negatiivisesti naisten työmarkkina-asemaan.
Tasa-arvolain toimivuudella on huomattava merkitys.
STTK katsoo, että erityisesti tasa-arvosuunnitelmilla voisi olla merkitystä tasa-arvon edistämisessä, jos ne tehtäisiin kaikilla työpaikoilla laadukkaasti ja konkreettisiksi työvälineiksi ja luontevaksi osaksi muuta henkilöstöpolitiikkaa.
Erityisen huolissaan STTK on sukupuolten välisten palkkaerojen kaventumisen hitaudesta. Hallitus on yhdessä työmarkkinakeskusjärjestöjen kanssa sitoutunut kolmikantaiseen samapalkkaisuusohjelmaan, mutta samapalkkaisuustavoite ei ole edennyt riittävästi. Samapalkkaisuusohjelman päätavoitteena on naisten ja miesten keskimääräisen palkkaeron kaventaminen siten, että vuonna 2015 ero olisi enintään 15 %. Tämän hetkisen tiedon perusteella näyttää siltä, että tällä vauhdilla tavoitetta ei saavuteta. STTK katsookin, että on pikaisesti ryhdyttävä erityisiin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että samapalkkaisuustavoite saavutettaisiin.
Miehet ja tasa-arvo
STTK pitä tärkeänä, että tasa-arvoasioista tarkasteltaessa otetaan huomioon sekä naisten että miesten tasa-arvo.
Naisiin kohdistuva väkivalta
STTK korostaa, että kaikki väkivalta on tuomittavaa.
Sukupuolinäkökulman valtavirtaistaminen
Tasa-arvoisemman yhteiskunnan ja työelämän toteutuminen edellyttää sukupolinäkökulman valtavirtaistamista. STTK on huolissaan siitä, että tällä hetkellä valtavirtaistamisen toteutumisessa käytännössä on vakavia puutteita.
Lisätietoja lakimies Anja Lahermaa