Valtioneuvoston selvitys komission tiedonannosta Eurooppa 2020 -strategiasta

Asiantuntijakuuleminen 7.5.2010 klo 11.00

Valtioneuvoston selvitys komission tiedonannosta Eurooppa 2020 –strategiasta E 6/2010 vp jatkokirjelmä

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry pitää välttämättömänä Euroopan Unionin ja Suomen työmarkkinoiden ja kilpailukyvyn parantamista. Koko Euroopan pitkäjänteinen, tasapuolinen, tasa-arvoinen ja sosiaalisesti oikeudenmukainen kehittäminen on tarpeen.
STTK pitää niin Suomelle kuin Euroopallekin asettavien määrällisten tavoitteiden asettamista välttämättömänä. Olennaisinta näissä tavoitteissa on numeeristen tavoitteiden sijasta suunnan ja tulevaisuuden tarkasteluaiheiden määritteleminen. Numeerisen tavoitteet kertovat mihin asioihin tullaan paneutumaan ja mitä yhteiskunnan osa-alueita erityisesti kehittämään sekä mittaamaan. Tämä koskee sekä kansallisia että EU-tason tavoitteita.

Kansallisten 2020 tavoitteiden asettaminen kertoo Suomen poliittisten päättäjien arvoista ja visioista menestyksekkään Suomen tulevaisuuden avaintekijöistä.

2020 strategian määrällisten tavoitteiden vahvistamisen jälkeen päätetään kansalliset yksityiskohtaiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. STTK pitää välttämättömänä, että tähän prosessiin otetaan aidosti mukaan niin eduskunta kuin työmarkkinajärjestötkin. Vain yhteisesti toimimalla saavutetaan toivottu sitoutuminen tavoitteisiin.

Työllisyystavoite

Valtioneuvosto esittää alustavasti kansalliseksi työllisyystavoitteeksi 20 – 64 vuotiaille 78 %:a. Tavoite on haasteellinen, mutta realistinen.

Sekä EU:n yleistavoitteiden että Suomen kansallisten tavoitteiden ulkopuolelle on jätetty yli 64 -vuotiaat. Ottaen huomioon ikääntymisen tuomat ongelmat on välttämätöntä pyrkiä lisäämään myös ikääntyneempien työllisyyttä. Tämä ideologia näkyy hyvin myös valiokunnan edellisessä 2020 lausunnossa (TyVL 3/2010 vp – E 6/2010).

Ikääntyneiden nykyistä aktiivisempi työllistyminen on Suomen menestyksen välttämättömyyksiä. Tämä voidaan ja tulee saavuttaa työelämää parantamalla ilman eläke-etujen tai työttömyysturvan heikennyksiä. Eläkejärjestelmä on kunnossa, työelämä on rikki.  

Tilastokeskuksen artikkelissa (Tieto&Trendi 2/2010 ) esitetään mm. seuraavia faktoja työssä jatkamisesta:

• Joka kolmas yli 45-vuotias palkansaaja haluaa jatkaa töissä myös 63 ikävuoden jälkeen. 54 % on valmis harkitsemaan jatkamista.
• 55-64-vuotiaiden työllisyysasteet ovat nousseet 20 prosenttiyksikköä 15 vuodessa. Työllisyysasteiden kasvu on ollut Suomessa selvästi nopeampaa kuin EU:ssa keskimäärin.
• Vuoden 2004 helmikuussa 65-74-vuotiaita työllisiä oli 19 000. Vuoden 2010 helmikuussa 40 000.
• Työssä jatkamisen kannalta tärkeintä: 1) oma terveys ja voimavarat (57 % vastaajista) ja 2) oman työn mielekkyys (39 %).
• Työllisyystilastot ja työolotutkimuksen tulokset osoittavat, että suomalaisilla palkansaajilla on kiinnostusta jatkaa työuraansa varsin pitkään.

Vuonna 2008 ikäryhmästä 65-67 oli töissä noin 8 % (Tilastokeskus). STTK esittää Suomen kansallisen työllisyystavoitteen täydentämistä seuraavaksi:

Työllisyysaste nostetaan 78 prosenttiin 20-64 –vuotiaalle väestölle. Lisäksi 65-67 –vuotiaiden työhön osallistuminen vähintään kaksinkertaistuu.

Työelämän köyhyys osaksi tavoitetta

Suurimman köyhyysuhan alla ovat työttömät ja opiskelijat. Paras keino köyhyyden vähentämiseksi on työllisyyden parantaminen. Merkittävä osa köyhyyden ongelmaa on julkisten palvelujen erityisesti terveyspalvelujen saatavuus. Julkisten palvelujen taso ja saatavuus kaikille tulee turvata.

Eurooppa-neuvoston kokouksessa ei saavutettu määrällisiä tavoitteita köyhyyteen liittyen. STTK esittää kansalliseeen köyhyyden vähentämistavoitteeseen palkkaukseen ja työelämään liittyvää tavoitetta:

• Nolla prosenttia kokoaikaista työtä tekevistä elää köyhyysuhan alla.

Muista tavoitteista   

STTK tukee esitystä T&K investointien 4 %:n kansallisesta tavoitteesta. Tavoitteen saavuttaminen ei kuitenkaan saa edellyttää vastikkeettoman julkisen tuen lisäämistä yritystoiminnalle. Jos julkista rahoitusta lisätään, tulee tuki kytkeä työpaikkojen kehitykseen ja/tai säilymiseen Suomessa.

STTK tukee esitystä kansalliseksi koulutustavoitteeksi. STTK korostaa, että ikääntyneiden jo työelämässä olevienkin koulutustarpeet tulee täyttää. Pelkkä nuorten kouluttaminen ei riitä.

Lopuksi

Eurooppa 2020 –strategia tulisi kytkeä osaksi työelämän parantamista. Innovaatiot ja tuottavuus eivät kehity väsyneiden työntekijöiden toimesta. 2020 strategia tulisi kytkeä mm. osaksi työaikadirektiivin uudistamista. Työaikojen muutostarpeet liittyvät yksilöllisiin ja yhteiskunnallisiin tarpeisiin, ei niinkään yritysten uusiin tarpeisiin. Työurien pidentäminen edellyttää työaikasuojelusta huolehtimista ja työntekijälähtöisten työaikajoustojen lisäämistä.

Komission aiempien toimenpiteiden johdosta on syytä pelätä, että sen linjauksissa korostuu liiaksi taloudelliset tekijät sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kustannuksella. Tuottavuus ei kasva työehtoja tai sosiaaliturvaa heikentämällä, vaan työelämää ja koulutusta parantamalla.

Lisätietoja:

Juri Aaltonen, kv-päällikkö
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry
puh. 040 553 8536