Valtioneuvoston selvitys komission tiedonannosta Eurooppa 2020 -strategiasta E 6/2010 vp

Eduskuntakuuleminen 12.3.2010
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry pitää välttämättömänä Euroopan Unionin työmarkkinoiden ja kilpailukyvyn parantamista. Euroopan pitkäjänteinen, tasapuolinen, tasa-arvoinen ja sosiaalisesti oikeudenmukainen kehittäminen on tarpeen. Komission tiedonanto Eurooppa 2020-strategiasta pyrkii edistämään em. tavoitteita.

Komission aiempien toimenpiteiden johdosta on syytä pelätä, että sen linjauksissa korostuu liiaksi taloudelliset tekijät sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kustannuksella. Varovaisuudella tulee suhtautua esimerkiksi komission korostamaan joustoturvaan ja itsensä työllistämisen kannustamiseen. Eurooppa 2020 –strategiasta onkin ikävä kyllä havaittavissa samantyylistä retoriikkaa kuin vuoden 2006 työoikeuden vihreässä kirjassa (kom 2006 (706 lopull)).

Lissabonin strategian epäonnistumisen ehkä suurimpana syynä oli sitouttamisongelmien lisäksi seuranta ja ohjausjärjestelmien puute. 2020 strategian osalta tulee pyrkiä aiempaa avoimempaan ja sitouttavampaan menettelytapaan. Sitouttaminen ei kuitenkaan onnistu pelkästään kehittämällä strategiassa todettua komission tarkkaa seurantaa ja siihen liittyvää mahdollista "julkista häpeäpaaluun" asettamista.

2020 asiakirja antaa komissiolle ja neuvostolla yksinvallan ja uhkaa jättää muut toimijat näennäisen vaikuttamisen alueelle. Top down –menettely vaarantaa koko prosessia.

Päätavoitteet hyväksytään ensin, yksityiskohdat kesäkuussa

Maaliskuun 2010 neuvostossa on tarkoitus hyväksyä 2020 strategian viisi kärkitavoitetta

Tavoitteiden saavuttamiskeinoista ja maakohtaisista tavoitteista on tarkoitus käydä jäsenvaltioiden ja komission välillä neuvottelut ennen kesän huippukokousta. Kesäkuussa on tarkoitus tehdä lopulliset päätökset toimenpiteistä.

STTKn pitää tarkoituksenmukaisena, että päätavoitteiden hyväksymisen jälkeen järjestetään uusi kansallinen eduskuntakuuleminen mm. kansallisten tavoitteiden sisällöstä ja toteuttamistavoista. Näistä päätökset tehdään vasta kesäkuun huippukokouksessa.

Koulutus

Uuden strategian yhdeksi keskeiseksi tavoitteeksi on otettu koulutus. Euroopassa on yhä 77 miljoonaa 25–64 -vuotiasta, joilta puuttuu ammatillinen koulutus. Tämä on lähes 30 % aikuisten ikäryhmästä.

Koulutuksen kehittämisessä on perusopetuksen ja korkeakoulutuksen ohessa painotettava ammatillista koulutusta. Ammatillisen koulutuksen merkitystä korostavat myös aikuisten koulutustarpeet elinkeinorakenteiden murroksessa. Elinikäinen oppiminen on edellytys ammatilliselle liikkuvuudelle, koska uusista työtehtävissä vaaditaan uutta osaamista.

Euroopan kannalta koulun keskeyttämisen vähentäminen on tärkeä tavoite. Tavoitteeksi esitettävä kymmenen prosentin keskeyttäminen on korkea inhimillisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti arvioiden.

Opetusministeriön tietojen mukaan Suomessa ammatillisen, ammattikorkeakoulu ja yliopistokoulutuksen keskeyttää noin 30 % aloittajista. Suurin osa heistä vaihtaa opintoalaa tai –paikkaa ja hakeutuu uusiin opintoihin. Peruskoulun jälkeen noin 3500 nuorta eli 6 % on jäänyt vaille jatkokoulutuspaikkaa. Tätä lukua ei ole pystytty pienentämään huolimatta mittavista aloituspaikkojen lisäämisestä ammatillisessa peruskoulutuksessa.

Korkeakoulutuksen merkitys EU:n ja Suomen tulevaisuudelle on keskeinen. Kyse ei voi olla yleisestä korkeakoulutuksen laajentamisesta. Koulutuksen tulisi vastata työmarkkinoiden tulevaan kysyntään (kohtaanto). Kyse ei ole vain ennakoinnista, sillä koulutuksella luodaan tulevaisuutta esim. KTI-henkilöstöä kouluttamalla. Korkeakoulutus ei yksin Eurooppaa pelasta. Cedefopin ennakointiraportit kertovat, että tulevilla työmarkkinoilla puolet avautuvista tehtävistä vaatii ammatillista tutkintoa tai pätevyyttä. EU:n suurena haasteena on viedä ammatillista koulutusta eteenpäin korkeakoulutuksen rinnalla. Pelkkä korkeakoulutuksen ihannointi voi johtaa vakaviin ongelmiin. 

Tavoitteeksi pitäisi asettaa, että puolet nuorisoikäluokasta suorittaisi ammatillisen tutkinnon. Tämä tavoite sopisi Suomeenkin. Em. lisäksi 2020 strategiassa tulisi lyhyen viittauksen sijasta korostaa ammatillista täydennyskoulutusta ja elinikäistä oppimista. Kyse ei ole pelkästään uusien sukupolvien kouluttamisesta. 

Työllisyysaste

2020 asiakirjassa työllisyystavoitteeksi on asetettu 75 % ikäryhmässä 20–64. Kun ottaa huomioon asiakirjassakin esitetyn ikääntymisongelman ja pidentyvät työurat, tulisi tarkastelujakson yläikärajaa nostaa.

STTK esittää tarkastelujakson muuttamista ikäryhmäksi 20–68 vuotta. Tavoiteprosenttia tulisi samanaikaisesti laskea esimerkiksi 74 %:in.

Työelämän köyhyys osaksi kärkitavoitetta

2020 strategia pyrkii vähentämään köyhyyttä Euroopassa. Tavoite on kannatettava.

STTK esittää köyhyyden vähentämistavoitteen täydentämistä palkkaukseen ja työelämään liittyvällä tavoitteella:

Köyhyysuhan alla eläviä on 20 miljoonaa vähemmän ja nolla prosenttia kokoaikaista työtä tekevistä elää köyhyysuhan alla.

Tutkimus ja tuotekehitys

Komission esittämä T&K investointien eurooppalainen keskiarvo 3 % on kannatettava, mutta Suomen kohdalla riittämätön. Suomen tulisi kansallisesti sitoutua 4 %:n tavoitteeseen.

Lisätietoja lakimies Juri Aaltonen

Lisätietoja (koulutusasiat) koulutuspoliittinen asiantuntija Petri Lempinen