Perusopetus 2020 – yleiset valtakunnalliset tavoitteet ja tuntijako

Opetus- ja kulttuuriministeriö

Lausuntopyyntö 8.6.2010, Dnro 20/040/2009

Työryhmä on kuvannut kouluun kohdistuvia monenlaisia ja jopa ristiriitaisia paineita ja vaatimuksia. Kun suomalaisten elämysmaailma sosiaalisena ja kulttuurisena ympäristönä muuttuu, on koulun ymmärrettävästi elettävä muutoksessa mukana. Monikulttuurisuus ja jatkuvasti kehittyvä teknologia ovat haasteita ja samalla mahdollisuuksia perusopetukselle.

Uudistuksia suunniteltaessa on muistettava, että perusopetuksen tulokset ovat Suomessa olleet hyviä. Olemassa olevia vahvuuksia, jotka perustuvat luokan- ja aineopettajien osaamiseen, ei pidä hukata. Sen sijaan koululla on tehtävää oppilaiden viihtyvyyden parantamiseksi.

Perhe suomalaisen yhteiskunnan perusyksikkönä on muuttunut. Tämä korostaa koulun kasvatuksellista merkitystä kodin rinnalla. Tämän vuoksi yhteisöllisyyden on oltava perusopetuksen kantava periaate. Yhteisöllisyys antaa perustan oppilaiden kasvamiselle ihmisenä.

Perusopetuksen lähtökohtana on mielestämme oltava tasa-arvoisten mahdollisuuksien tarjoaminen kaikille. Näin varmistetaan koko ikäluokan valmiudet jatko-opintoihin. Tavoitteen merkitys korostuu, kun eri alueilla opetuksen järjestämisen mahdollisuudet ovat tulevaisuudessa vielä erilaisempia kuin tänään.

Perusopetus jakautuu ala- ja yläkouluun. Ottaen huomioon oppilaiden kasvun ja kehittymisen ovat ala- ja yläkouluikäisten tarpeet erilaisia. Koko perusopetuksen kehittäminen alakoulun lähtökohdista ei ole perusteltua, vaan aineenopetuksessa on lisättävä eri oppiaineiden yhteistyötä yli ns. oppiainekokonaisuuksien. Tuntijakoratkaisulla tulee vahvistaa eri oppiaineille yhteisiä sisältöjä kuten kestävä kehitys, työelämätieto, teknologia ja kansainvälisyys. Yhteisten tai poikkileikkaavien sisältöjen opetus ja eri oppiaineiden yhteistyö tulee varmistaa käytännössä erityisesti vuosiluokilla 7-9.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK korostaa kielten, matematiikan ja luonnontieteiden osaamisen merkitystä. Kaikilla peruskoulun päättävillä olisi oltava hyvät matemaattiset perusvalmiudet. Tämä on edellytys jatko-opinnoista selviämiselle. Matematiikan opetuksen kaikille yhteinen tuntimäärä tulee pitää vähintään nykyisellä tasolla. Erityisesti luonnontieteellisissä aineissa on varottavat, ettei tuntijakoratkaisulla lisätä segregaatiota. Jos tyttöjen ja poikien valinnat eriytyvät varhaisessa vaiheessa, kertautuu tämä myöhempinä koulutusvalintoina.

Opetuksessa tulee herättää kiinnostus matematiikan, luonnontieteiden ja tekniikan opiskeluun. Näiden aineiden merkitys Suomen tulevaisuudelle ja taloudelle on suuri, joten niiden opetusta ei pidä vähentää. Matematiikan ja luonnontieteiden opetuksessa on lisättävä toiminnallisuutta sekä vuorovaikutusta koulujen ja ympäröivän yhteiskunnan välillä.

Ylioppilaskirjoitusten kielivalinnat kertovat englannin kielen ylivallasta koulumaailmassa ja suomalaisten kielitaidon kapenemisesta. Jos suomalaisten kielitaitoa halutaan laajentaa, olisi ensimmäisenä vieraana kielenä tarjottava muu kieli kuin englanti, koska englannin kieleen nyky-yhteiskunnassa lapset ja nuoret törmäävät muutenkin. Suurten eurooppalaisten kielten asemaa koulussa on vahvistettava. A1-kielen opetuksen aikaistaminen ei voi tapahtua ilman tuntimäärän lisäystä.

Perusopetuksen vastuuta koko ikäluokan siirtymisestä toiselle asteelle tulee lisätä. Koko ikäluokalla tulee olla vähintään ammatilliset perusvalmiudet, mikä edellyttää erityisesti heikoimpien oppilaiden jatko-opintovalmiuksien vahvistamista perusopetuksessa. Yksi ratkaisu tähän on valinnaisuuden lisääminen vuosiluokille 7-9.

Oppilaalla tulee olla yläkoulussa mahdollisuus painottaa opintojaan työryhmän esitystä laajemmin taito- ja taideaineisiin tai syventäviin opintoihin esimerkiksi kielissä tai matemaattis-luonnontieteellisissä aineissa. Työryhmän ehdotuksessa valinnaisuus on sidottu ns. oppiainekokonaisuuksiin, mikä ei tue oppilaan mahdollisuutta suunnata opintojaan oman kiinnostuksena mukaan riittävässä laajuudessa.

Erityisen tärkeänä pidämme taito- ja taideaineiden osuutta. Ne tukevat oppilaiden kasvua ihmisenä. Taito- ja taideaineet sekä liikunta tukevat myös oppilaiden sosiaalisten taitojen kehittymistä. Suomessa puhutaan paljon luovuuden edistämisestä. Samanaikaisesti perusopetus on mennyt teoreettisempaan suuntaan. Kädentaitojen ja käytännön osaamisen merkitystä perusopetuksessa on lisättävä. Perusopetuksen työelämäyhteyksiä tulee lisätä. Työ- ja käytäntöpainotteisesta oppimisesta rakentaa silta perusopetuksesta jatko-opintoihin ammatilliseen koulutukseen. Työelämätiedosta on tehtävä yksi eri oppiaineita yhdistävä tai poikkileikkaava aihekokonaisuus.

Perusopetuksen on herätettävä jokaisen oppilaan kiinnostus omaan tulevaisuuteen. Tätä tukevat omakohtaiset kokemukset työelämästä sekä taito- ja taideaineet. Koulun on luotava pohja oppimaan oppimiselle. Tätä tukee opetus, joka tuo esiin myös opittavan tiedon hyödyntämisen mahdollisuuksia. Opinto-ohjaajien lisäksi nuorten tulevaisuusvalintojen tukemisessa tarvitaan kaikkien opettajien ja koko kouluyhteisön roolin vahvistamista. Monipuolisten oppimiskokemusten, omakohtaisten työelämäkokemusten ja esimerkkien avulla on mahdollista herättää kiinnostus koulutus- ja uravalintoihin nuoren omista lähtökohdista.

Perusopetuksen tuntijakotyöryhmä on jättänyt kiistanalaisen esityksen, sillä työryhmän jäsenistä ja heidän taustayhteisöistään 44 prosenttia jätti lausuman tai eriävän mielipiteen joihinkin muistion osiin. Useissa näistä kannanotoista korostettiin, että työryhmä ei ole arvioinut riittävästi esitystensä taloudellisia vaikutuksia. Nykyisessä kuntatalouden tilanteessa kustannusnäkökulmaa ei voi vähätellä.

Kun koulun tehtäviä ja vastuita lisätään, vaikuttavat ne opettajien työhön ja ajan käyttöön. STTK yhtyy OAJ:n lausumaan, jonka mukaan opettajan työn tulee tapahtua työajalla. Kuntatyönantajat ja kuntaliitto ovat oikeutetusti kiinnittäneet huomiota tuntimäärän lisäyksestä ja uusista oppiaineista aiheutuviin kustannuksiin. Jos uusia oppiaineita lisätään, tarvitaan myös opettajankoulutusta. Emme kannata draaman erottamista uudeksi oppiaineeksi. Sen opetus voi sisältyä äidinkieleen ja kirjallisuuteen.

Lausunnon keskeinen sisältö:

STTK jakaa OAJ:n, Kuntatyönantajien ja Kuntaliiton lausumissa ilmaistun huolen voimavaroista. Esitys kielten opiskelun aikaistamisesta edellyttää tuntimäärän lisäämistä. Perusopetuksen uudistamisella ei pidä tukea englannin merkityksen kasvamista nykyisestä. Matematiikan opetuksen laajuus on pidettävä vähintään nykyisellä ja siitä on tehtävä kiinnostavampaa sisällöllisillä uudistuksilla. Emme kannata draaman erottamista omaksi oppiaineeksi. Erityisesti yläluokilla tarvitaan lisää valinnaisuutta sekä taide- ja taitoaineita, mutta työryhmän esitys ei takaa tätä. Perusopetuksen työelämäyhteyksiä on lisättävä.

Lisätietoja: koulutuspoliittinen asiantuntija Petri Lempinen