Luonnos hallituksen esitykseksi Eduskunnalle laiksi eläkeoikeuden siirtämisestä Suomen työeläkejärjestelmän ja Euroopan yhteisöjen eläkejärjestelmän välillä annetun lain muuttamisesta

Sosiaali- ja terveysministeriö

Sosiaali- ja terveysministeriössä on valmisteltu virkamiestyönä lakiluonnos, jonka mukaan Euroopan Keskuspankin palveluksessa olevat henkilöt, joilla on Suomessa karttunutta työeläkettä, voisivat siirtää eläkkeensä suomalaisen työeläkejärjestelmän ja Euroopan Keskuspankin eläkejärjestelmän välillä samojen säännösten mukaisesti kuin muutkin yhteisöjen toimielinten palveluksessa olevat vastaavia oikeuksia kartuttaneet henkilöt. Muutos koskisi arvioiden mukaan alkuvaiheessa noin 40 henkilöä ja se tulisi voimaan takautuvasti jo 1.12.2009 lähtien.

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK kiinnittää huomiota eri toimielinten työskentelyehtojen erilaiseen säädösperustaan eli siihen, että EU:n toimielimen palveluksessa olevan henkilöstön työskentelyn ehdoista säädetään neuvoston asetuksessa (henkilöstöasetus N:o 259/68), joka on ylikansallista lainsäädäntöä ja sovellettavaa oikeutta jäsenvaltioissa. Näin ollen Suomen on pakko toteuttaa eläkeoikeuksien siirrot henkilöstöasetuksen mukaisina.

Sen sijaan Euroopan Keskuspankissa sovelletaan omaa henkilöstösääntöä ja siinä määriteltyjä eläkeoikeuksia. Euroopan Keskuspankin henkilöstösääntö ei ole ylikansallista ja välittömästi jäsenvaltiota velvoittavaa lainsäädäntöä, joten Suomella ei ole juridista velvollisuutta toteuttaa eläkeoikeuden siirtoa kuten on em. henkilöstöasetuksen kohdalla. Näin ollen se, ryhdytäänkö asiassa lainsäädäntötoimiin, riippuu täysin kansallisesta tarkoituksenmukaisuusharkinnasta.

Lakiluonnoksen maakatsaus antaa kuvan, että asiaa selvitellään eri maissa, mutta missään ei ole vielä eläkeoikeuden siirtoa toteutettu. Sen sijaan joissakin maissa on jo päätetty, että sitä ei toteuta, kuten Saksa ja Ranska.

Luonnoksessa esitystä perustellaan sillä, että kaikkia suomalaisia, jotka ovat kartuttaneet eläkeoikeuttaan Suomessa ja jotka siirtyvät Euroopan yhteisöjen toimielinten palveluksen voitaisiin kohdella yhdenmukaisesti ja syrjimättömästi. On kuitenkin huomattava, että erilaisesta säädösperustasta johtuen Euroopan toimielinten ja Euroopan Keskuspankin palveluksessa olevien henkilöiden palvelussuhde-ehdot ovat erilaisia. Näin ollen esitetty muutos yhdenmukaistaisi vain eläkeoikeuden siirtoa koskevat säännökset, mutta muut palvelussuhde-ehdot voisivat jatkossakin olla erilaisia. Lisäksi jäisi Euroopan Keskuspankkiin verrattavissa olevia toimielimiä, joiden palveluksessa olevien henkilöiden eläkeoikeuksien siirtoa ei säänneltäisi. Näin ollen yhdenvertaisuus –perustelu ei toimi laajemmin asiaa tarkasteltaessa.

Lopuksi on tarkoituksenmukaisuusharkinnan näkökulmasta todettava, että STTK ei ole vakuuttunut ylipäätään esityksen tarpeellisuudesta. Suomalaiseen työeläkejärjestelmään kuuluu kertyneiden työeläkeoikeuksien ja arvon säilyminen, vaikka työskenneltäisiin välillä muualla, esimerkiksi Euroopan Keskuspankissa. Tämä koskemattomuusperiaate on tärkeä eläkelupausten turvaamisen ja myös työvoiman liikkumisen kannalta. Näin ei ole kaikkialla EU-maissa, joten jäsenvaltiot voivat syystä päätyä erilaisiin lainsäädäntöratkaisuihin.

Eläke- ja sosiaaliturvajärjestelmää kehitettäessä on pyrittävä pitkäjänteisyyteen ja selkeyteen. Sosiaali- ja terveysministeriön voimavarat ovat jo pitkään olleet valitettavan vähäiset eläkejärjestelmää koskevan lainvalmistelutyön osalta, ja resurssien kohdentaminen keskeisiin hankkeisiin olisi perusteltua. STTK ei näe luonnoksessa esitettyjen tietojen valossa perusteita lakisääteisen eläkejärjestelmän kanssa huonosti yhteensopivaan lakimuutokseen, joka koskisi käytännössä pientä, kohtuullisen hyvätasoisten EKP:n palvelussuhde-ehtojen piirissä olevaa ryhmää. Emme myöskään usko, että esitetyllä muutoksella olisi suomalaisten kannalta ratkaisevaa merkitystä harkittaessa Euroopan Keskuspankissa työskentelyä.

Lisätietoja: lakimies Heli Puura