Lausuntopyyntö valtioneuvoston maaseutupoliittisen periaatepäätöksen luonnoksesta

Työ- ja elinkeinoministeriö
Alueiden kehittämisyksikkö

Lausuntopyyntö 3.9.2010

Aluekehittämisellä pyritään turvaamaan eri alueilla asuvan väestön hyvän elämän edellytykset asuinpaikasta riippumatta ja ottamaan maamme voimavarat käyttöön nykyistä paremmin. STTK:n mielestä maaseutupoliittisessa toimenpideohjelmassa maaseudun erityispiirteet positiivisessa mielessä jäävät hieman piiloon.  Maaseutupoliittinen ohjelma on kuitenkin tärkeä osa aluekehittämistä.

Maaseutupoliittinen toimenpideohjelma sisältää paljon konkreettisia ehdotuksia. Osa ehdotuksista vaatii kuitenkin jatkotyöstämistä toteuttamiskelpoisuuden selvittämiseksi.

Lausunnossa kommentoidaan ohjelman neljää osiota kutakin omana kohtanaan.

Vihreä talous – maaseudun kultasuoni

Ohjelmassa korostetaan oikeita maaseudun mahdollisia menestysaloja: energiatuotantoa, metsiä, eettistä ruokaa ja palvelualoja.

Energiatuotannon osalta lausunnossa mm. todetaan, että tarvitaan johdonmukaisia poliittisia päätöksiä, joilla edistetään toimivien, hajautetusti tuotetun uusiutuvan energian kotimarkkinoiden syntymistä. Yhtenä toimenpiteenä ehdotetaan, että ”Tuetaan hajautettua biokaasutuotantoa kannustamalla maatiloja yhteisten yhtiöiden tai alueellisten biokaasulaitosten perustamiseen”.  Energiantuotannossa olisi maaseudullakin pyrittävä isompiin energiatuotantolaitoksiin. Tämä näkökulma puuttuu ohjelmasta.

Metsät ovat tärkeimpiä kansallisia luonnonvaroja ja metsiä on hyödynnettävä tehokkaammin.  Metsien tarjoamat mahdollisuudet ovat vajaakäytössä. Kaikki toiminta, jolla pyritään metsätuotteiden jalostusarvon nostamiseen, on kannatettavaa. Tilaa on uusille innovaatioille ja puun uusille käyttömuodoille.

 On kuitenkin harkittava, että onko järkevää ehdottaa, että ”On keskeistä rakentaa taloudellisia kannustimia yrityksille, jotka uskaltavat ottaa riskejä ja poiketa kaavasta uudenlaisella puuliiketoiminnalla”. Markkinataloudessa yritysten pitäisi ottaa riskiä ilman julkista tukea saavuttaakseen voittoja.

STTK:n mielestä Kansallinen Metsäohjelma 2015 on tärkeä valtakunnallinen metsäpoliittinen ja siten myös maaseutupoliittinen ohjauskeino. Toimenpide-ehdotuksiin esitetään lisättäväksi:
 
• Toteutetaan syksyllä 2010 tarkistetun Kansallisen Metsäohjelman 2015  toimenpiteet ja rahoitusehdotukset (vastuutaho MMM).

Eettinen ruoka on yhä tärkeämpää, kuten ohjelmatekstissä todetaan. Lähialueilla tuotettu ruoka ei löydä tietään kuluttajan ostoskoriin, koska sitä on harvoin tarjolla. Ohjelma toteaa oikein, että ”pienten yritysten tuotteiden jatkuvan tarjonnan varmistamiseksi ja logistiikkaongelmien voittamiseksi tarvitaan entistä tiiviimpää yhteistyötä pk-yrittäjien kesken. Kannusteiden ja tukitoimenpiteiden kohdentaminen liikenteen solmukohdissa sijaitseviin suoramyyntipisteisiin voi edistää lähiruoan markkinoille pääsyä”. 

Palveluista bisnestä -osiossa todetaan, että maaseudun tuotteille ja palveluille on paljon piilossa olevaan kysyntää. Ratkaisu uusille palveluinnovaatioille ei voi kuitenkaan olla uusien kannusteiden ja tukimuotojen kehittäminen, jos samalla halutaan voimistaa kilpailua.

Työllisyys ja yrittäjyys

Pätevää työvoimaa maaseudulle -osiossa on nostettu hyvin esille maaseudun työvoimaan liittyviä ongelmia.  Toimenpide-esitysten kokonaisuus ei ole kuitenkaan perusteltu ja koostuu hieman toisistaan erillisistä ehdotuksista, eläkkeistä etätyöhön. Palkansaajakeskusjärjestönä STTK korostaa, että sosiaaliturvaa – ja eläketurvaa koskevat asiat on valmisteltava kolmikantaisesti.

Yrittäjyys- ja yrityspalvelut -osiossa todetaan tarvittavan työ- ja sosiaalilainsäädännön uudistuksia. Mahdollisia, epäselviksi jääviä, uudistuksia on tarkasteltava kolmikantaisesti. Kuten tekstissä todetaan, julkisia yrityspalveluita tarjoaa Suomessa varsin laaja kirjo erilaisia toimijoita. STTK:n mielestä yrityspalveluverkko pitäisi käydä läpi ja tarkastella onko järjestelmässä liikaa päällekkäisyyttä.

STTK ei kannata palkkatukijärjestelmäkokeilun laajentamista kuten ohjelman toimenpide-ehdotuksissa esitetään. Tutkimustulokset ovat osoittaneet, että yrityksille myönnetyt työllisyystuet eivät täysimääräisesti lisää yritysten työllisyyttä vaan korvaavat osittain yritysten omia työllistämismenoja. Tukien vapauttamia varoja, joita ennen tukea yritykset käyttivät palkkakuluihin, käytetään tuen ansainnan aikana muuhun tarkoitukseen.

Elämisen laadun parantaminen maaseudulla

Harvaan asutun maaseudun erityisyys -osiossa esitetään useita toimenpiteitä joita STTK ei kannata.

Harvaan asutuille alueille muutamien välttämättömien ammattiryhmien saaminen on osoittautunut vaikeaksi. Jokainen yksityisen sektorin yritys tai kunta voi kuitenkin halutessaan itse maksaa työntekijöille kohdennettua kannustinta eli syrjäisyyslisää. Työnantajat hoitavat palkkapolitiikkaa itsenäisesti nykyaikana. 

STTK:n mielestä ohjelmassa esitettyä ajatusta, kansallisen investointituen lisäämisestä maaseudulle, kannattaa vielä harkita. Yrityksiä pitäisi kohdella samalla tavalla koko maassa, eikä julkisin varoin pitäisi vaikuttaa yritysten kilpailutilanteeseen.

STTK ei myöskään kannata sitä, että harvaan asutulla alueella asuvalle työttömälle annetaan oikeus sovitellun työttömyysturvan suojaosaan.  Työttömiä on kohdeltava samalla tavoin riippumatta asuinpaikkakunnasta. STTK korostaa, että sosiaali- ja eläketurvaa koskevat asiat on valmisteltava kolmikantaisesti.

Räätälöityjä ratkaisuja palveluiden järjestämiseen -osiossa ehdotetaan, että ”Jatketaan selvitystyötä SGEI-palvelun soveltuvuudesta ja lisäarvosta Suomen maaseudun palvelujen tuottamiseen.” STTK kannattaa tätä ehdotusta.

Samassa osiossa todetaan, että ”Kuntien on entistä määrätietoisemmin suun-niteltava yhdyskuntarakennettaan siten, että lähipalveluille ja julkiselle liikenteelle muodostuu kannattavat toimintaedellytykset asuinalueille”, mutta ei esitetä mitään toimenpiteitä tämän asian edistämiseksi. Kuntien oman määrätietoisen toiminnan korostaminen olisi syytä tuoda ohjelmassa esille.

STTK:n mielestä maaseudulla pitää olla hyvät edellytykset toimivaan elämään kuten muuallakin Suomessa. Näin varmistetaan elämisen laatu, työvoiman saatavuus, yrittäjyys ja innovaatiot. Maaseutu toimii ihmisten voimin, mutta tämä ei oikein näy ohjelmassa.

Maaseutupolitiikan toimijat ja ohjausasiakirjat

Ohjelmassa korostetaan metsien tuomia mahdollisuuksia maaseutupolitiikalle. Tämän takia asiakirjassa pitää tuoda esille myös MMM:n hallinnonalaan kuuluvat metsäkeskukset (1.1.2012 –valtakunnallinen metsäkeskus) maaseutupolitiikan toimijoina. Samoin Kansallinen Metsäohjelma 2015 ja alueelliset metsäohjelmat ovat tärkeitä ohjausasiakirjoja myös maaseutupolitiikan toteutuksessa.

Valmistelutahot
 
STTK:n liitoista saamien kommenttien mukaan asiakirjan valmistelu on ollut avointa ja osallistavaa, muun muassa maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän (YTR) käsittelyn ansiosta. Laajat kosketuspinnat ovat vahvuuksia Suomen maaseutupolitiikan toteutuksessa. STTK korostaa kuitenkin, että sosiaali- ja eläketurvaa koskevat esitykset on valmisteltava kolmikantaisesti.

Lisätietoja: elinkeinopoliittinen asiantuntija Antti Aarnio