Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi Finanssivalvonnasta annetun lain muuttamisesta

Valtiovarainministeriö

Lausuntopyyntö VM120:00/2010, 9.9.2010

Yleistä

Lakiesityksen pääasiallinen tarkoitus on sopeuttaa suomalainen finanssivalvontajärjestelmä eurooppalaiseen kehykseen ja on siten luonteeltaan toimintaympäristön muutokseen reagoiva. STTK kannattaa yleisesti vahvaa ja mahdollisimman kansainvälistä finanssivalvontajärjestelmää jolla on mahdollisuus tehokkaasti puuttua finanssimarkkinoilla ilmeneviin häiriöihin.

STTK edustaa 30 000 Finanssialan työntekijää ja 640 000 asiakasta. Palkansaajan ja kuluttajan etu on vakaa finanssijärjestelmä, joka luo sekä asiakkaalle että työntekijälle luottamusta järjestelmän kestävyyteen.  Koska finanssiala on luonteeltaan spekulatiivisuudelle altis, on toimivaan ja luotettavaan valvontaan erityisesti panostettava.

Lakiesitys sisältää sopeuttamistoimien lisäksi finanssivalvonnan johtokunnan kuulemisvelvoitteen laajentamisen kuluttajien ja finanssipalvelujen muiden käyttäjien edustajiin. STTK kummeksuu sitä, ettei tässä yhteydessä ole erikseen huomioitu työntekijöiden kuulemista. Palkansaajajärjestöjen erityisenä intressinä asiassa on finanssijärjestelmän vakaus, joka on finanssialojen työpaikkojen turvaamisen edellytys. Finanssimarkkinoiden viimeaikaiset ongelmat ovat osaltaan johtuneet siitä, että finanssialan toimijoiden johdon kannustimet eivät kannusta tuomaan esiin toimintaan liittyviä riskejä tai heikkoja signaaleja tulevista ongelmista. Työntekijät kuitenkin kohtaavat nämä ilmiöt arkipäivän työssään, josta on viime vuosilta useita referenssejä.

Pankkiviranomaisesta annetun asetuksen mukaan pankkiviranomaisen yhteyteen perustetaan osallisryhmä (Stakeholder Group), jota kuullaan pankkiviranomaisen tehtävien kannalta merkityksellisistä aiheista (art. 22). Osallisryhmää kuullaan muun ohella valvontaviranomaisen antamiin teknisiin standardeihin sekä linjauksiin ja suosituksiin liittyen. Osallisryhmässä on edustettuna alan toimijoita, henkilöstön edustajia, kuluttajia jne. Tavoitteena on kuulla erilaisia sidosryhmiä ja kerätä markkinoilta mahdollisimman ajantasaista tietoa eri tahoilta. Näin pyritään myös herättämään luottamusta alan toimintaan jatkossa.

Osallisryhmän toimintaan liittyvä rakenne on pyritty tuomaan kansalliselle tasolle muuttamalla finanssivalvonnasta annetun lain 10 §:ä. Tässä yhteydessä esitys on toteutettu lakitekstissä mahdollisimman vähäisin muutoksin. Johtokunnan kuulemisvelvollisuutta koskevan sääntelyn ensisijaisena tarkoituksena ei kuitenkaan ole aikaisemmin ollut valvontarakenteen toteuttaminen vaan intressitahojen (ja maksuvelvollisten) kuuleminen toiminnan tavoitteista ja niiden toteutumisesta sekä talousarviosta seuraavalle vuodelle.  Tämän vuoksi esitetään että valvontaan liittyvä tavoite kirjataan lakiin asetuksessa esitetyin tavoin.

Yksityiskohtaiset huomiot

Ottaen huomioon Suomalaisen järjestelmän erityispiirteet esimerkiksi eläkejärjestelmän osalta, STTK haluaa korostaa Finanssivalvonnan vastuuta teknisten standardien tiedottamiseen liittyvistä kysymyksistä ja esittää, että tiedonantovelvollisuus määritellään eksaktimmin. Tämä edistää myös hyvää hallintotapaa ja demokratiaa. Finanssialan valvonnassa on mahdollista että komission tulevaisuudessa antamissa teknisissä standardeissa on asioita, jotka on suomalaisessa lainsäädäntökulttuurissa säädetty aikaisemmin lain tasoisesti. Vaikka sääntelystandardien on oltava teknisiä ja niihin ei saa sisältyä strategisia päätöksiä tai toimintavalintoja, käytännössä saattaa merkitä lainsäädäntövallan osittaista, joskin rajattua, siirtymistä unionille.

STTK suhtautuu epäillen esitettyjen uudistusten kustannusneutraalisuuteen ja edellyttää tarkempia laskelmia kustannusten kehittymisestä. Toimiva Finanssivalvonta on pitkällä tähtäimellä kansantalouden toiminnan peruskivi eikä sen toimintaedellytyksistä tule tinkiä. Finanssivalvonnan rakenteelliset uudistukset merkitsevät merkittäviä uudistuksia valvontatyöhön. Käytännössä kansainvälinen yhteistyö ja vaikuttaminen lisääntyvät ja ajankohtaisista hankkeista tiedottamiseen asetetaan aikaisempaa tarkempia määräyksiä. Valmisteilla olevan sääntelyn vaikutusten analysointi ja eri intressitahojen yhteistyön tiivistäminen lisääntyvät. Suomalaiset viranomaiset ovat omalta osaltaan vaikuttamassa kansainvälisen valvontakulttuurin muotoutumiseen ja käytännön toimintaan.

Yllä kerrotun johdosta esityksellä tulee väistämättä olemaan merkittäviä taloudellisia vaikutuksia. Finanssivalvonnalle on turvattava riittävät resurssit tehtävien hoitamiselle.

Yksityiskohtainen esitys

STTK esittää 10 § 2. momentin 12. kohtaa muutettavaksi siten, että johtokunnan tehtäviin kuuluu ”kuulla vuosittain finanssimarkkinoilla toimivien edustajia, finanssialoilla toimivien palkansaajajärjestöjen edustajia sekä kuluttajien ja finanssipalvelujen muiden käyttäjien edustajia valvonnalle asetetuista tavoitteista ja niiden toteutumisesta samoin kuin 3 kohdassa tarkoitetusta talousarviosta ja 11 kohdassa tarkoitetusta arviosta. Tämän osallisryhmän kokoonpanoon ja toimintaan noudatetaan Euroopan pankkiviranomaisen perustamisesta annetussa asetuksessa määriteltyjä periaatteita (art 22). (Kursivoituna STTK:n esittämä lisäys.)

Perustelu: Palkansaajajärjestöjen kuuleminen vahvistaa Finanssivalvonnan toimintaa tuomalla valvontaan alhaalta-ylös –elementin, joka edistää Finanssivalvonnan tehtävää seurata ja arvioida finanssimarkkinoiden ja finanssimarkkinoilla toimivien muun toimintaympäristön ja muiden yleisten toimintaedellytysten kehitystä.  Finanssialan henkilöstön edustajat nimetään alalla edustavana pidettävien toimihenkilöjärjestöjen esityksestä. Johtokunta vahvistaa osallisryhmän työjärjestyksen osallisryhmän esityksestä. 

Lisätietoja alue- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Lauri Korkeaoja