Palkansaajajärjestöjen lausunto EN:n ihmiskaupan vastaisesta toiminnasta tehdyn yleissopimuksen voimaansaattamista valmistelevan työryhmän mietinnöstä

Ulkoasiainministeriö
Ihmisoikeustuomioistuin- ja sopimusasioiden yksikkö (OIK-40)

Kirjeenne 14.9.2010 HE5956-66

SAK, STTK ja Akava kannattavat työryhmän esitystä ja toivovat ihmiskauppaa koskevan yleissopimuksen mahdollisimman nopeaa voimaansaattamista. Täs- tä huolimatta mietintöä on kuitenkin vielä jatkovalmisteltava ennen hallituksen esityksen antamista. Kiinnitämme huomiota seuraaviin seikkoihin.

Yleistä

Euroopan neuvoston ihmiskauppaa koskevan sopimuksen tarkoituksena on ihmisoikeusperusteinen lähestymistapa, uhrin aseman parantaminen sekä uhrin ihmisoikeuksien suojelu. Tarkoitus on sopimuksen mukaan toteutettava paitsi lainsäädännöllä myös erilaisilla hankkeilla. Sopimuksen täytäntöönpano edellyttää siis, että kussakin jäsenmaassa sovitaan konkreettisista toimista, joilla autetaan uhria ja ehkäistään ihmiskauppaa.

Toimeenpanon ja hankkeiden osalta työryhmä viittaa Suomessa parhaillaan laadittavaan ihmiskaupan vastaiseen tarkennettuun toimintasuunnitelmaan, jonka työryhmä katsoo täyttävän sopimuksen edellyttämät hankkeet. SAK, STTK ja Akava eivät kuitenkaan ole vakuuttunut siitä, että Suomi voi panna täytäntöön Euroopan neuvoston ihmiskauppaa koskevan sopimuksen vain nyt valmisteilla olevaan toimintasuunnitelmaan viittaamalla. Näin sen takia, että toimintasuunnitelmaa laativa ohjausryhmä ei ainakaan tähän mennessä ole keskustellut mahdollisista esityksistään sopimuksen perusteella eikä sopimus tai työryhmämietintö ole muutoinkaan ohjannut työryhmän työtä. Esimerkiksi ohjausryhmän koulutus- ja tiedottamisalatyöryhmässä ei ole ollut työmarkkina- järjestöjen edustusta, vaikka työmarkkinajärjestöt ovat sopimuksen 5 artiklan 6 kohdan tarkoittamalla tavalla sitoutuneet ihmiskaupan ehkäisemiseen sekä uhrien suojeluun ja auttamiseen.

Nykyisen ihmiskauppaohjausryhmän kuten aikaisempienkin ohjausryhmien esitykset ovat vain suosituksia, joita asianomaisten tahojen ei ole mikään pak- ko panna täytäntöön tai kehittää edelleen. Myös työryhmän mainitsema valtio- neuvoston maahanmuuton toimenpideohjelma on vain suositus. Jotta toimin- tasuunnitelma ja toimenpideohjelma täyttäisivät tältä osin sopimuksen edelly- tykset ja jotta sopimus ylipäätään voitaisiin panna meillä täytäntöön, ihmis- kauppaohjausryhmän toimintasuunnitelman laatimisessa pitäisi ottaa huomi- oon työryhmän mietintö. Toimintasuunnitelman pitäisi myös olla velvoittavam- pi. Tällaisenaan Suomi ei täytä sopimuksen velvoitteita.

Voimaansaattamisen taloudellisista vaikutuksista

Mietinnön mukaan sopimuksen voimaansaattamisella ei olisi välittömiä talou- dellisia vaikutuksia. Todellisuudessa ainakin työsuojeluviranomaisten mahdol- lisuudet puuttua työperäiseen ihmiskauppaan ovat valtion tuottavuusohjelman myötä heikentyneet ja heikkenevät edelleen mikäli henkilöresursseja työsuoje- lussa edelleen vähennetään. Esimerkiksi työsuojeluviranomaisten mahdolli- suudet valvoa yksittäisiä työpaikkoja ja siten puuttua työperäiseen ihmiskaup- paan on mahdollista yhä harvemmassa tapauksessa. Vuonna 2008 ulkomaa- laistarkastajia oli koko maan työsuojelupiireissä yhteensä kahdeksan kappa- letta.

Sopimuksessa edellytetään konkreettisia toimia, joiden suunnittelu ja toteut- taminen edellyttävät resursseja. On tämän vuoksi selvää, että sopimuksen täysimääräinen täytäntöönpano edellyttää lisärahoitusta, vaikka osa tarvitta- vista toimista katettaisiinkin muista kustannuksista. Jos mietinnössä viitattuihin ihmiskauppaohjausryhmän esittämiin toimenpiteisiin ja muihin toimenpiteisiin ei ole tarpeeksi voimavaroja, on selvää, etteivät myöskään sopimuksen tavoit- teet tältä osin täyty.

Laajan viranomaisvalvonnan (verottaja, poliisi ja työsuojeluviranomaiset) li- säksi pitää huolehtia myös kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksista, sillä ne te kevät merkittävää työtä ihmiskaupan ehkäisemisessä.

Työelämä

Sopimuksen 5 artiklassa säädetään ihmiskaupan ehkäisemisestä. Työryhmä mietinnön yksityiskohtaisissa perusteluissa käsitellään tässä yhteydessä myös työvoiman väärinkäyttöä sekä kansainvälisten sopimusten täytäntöönpanoa ja Schengen-yhteistyötä. Työryhmän mukaan erityisenä tavoitteena on ollut mm. kohtuuttomien välityspalkkioiden perimisen estäminen. Käytännössä tässä ei kuitenkaan ole onnistuttu, sillä esimerkiksi osa siivoojista sekä yrittäjinä Suo- meen tulevat luonnonmarjanpoimijat ovat joutuneet maksamaan kohtuuttomia välityspalkkioita. Yksityiskohtaiset perustelut ovat myös tältä osin epätarkat, sillä Suomen lainsäädäntö kuten myös kansainvälinen työjärjestö (ILO) kieltää perimästä työntekijältä mitään (ei edes kohtuullisia) kuluja ja välityspalkkioita. Tältä osin Suomen pitäisi olla kansainvälisesti aktiivisempi ja myös itse olla aktiivinen, jotta säännöstä ei rikottaisi.

Maahanmuuton edistämiseksi Suomen on ratifioitava siirtotyöläisten ja heidän perheenjäsentensä oikeuksien suojelua koskeva YK:n yleissopimus sekä kan- sainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimukset nro 97 ja 143. ILO:n sopimukset koskevat muuttavia työntekijöitä ja siirtolaisuuteen liittyviä väärinkäytöksiä se- kä ulkomaalaisten työntekijöiden yhtäläisiä mahdollisuuksia ja yhtäläisen koh- telun edistämistä. Ratifioiminen ehkäisi myös ihmiskauppaa, mikä yleissopi- muksessakin painotetaan.

Maasta karkottaminen

Sopimuksen 10 artiklassa kielletään perustellusta syystä ihmiskaupan uhriksi uskotun henkilön maasta poistamisen ennen uhrien tunnistamisprosessin lop- puunsaattamista. Työryhmä on kiinnittänyt huomiota siihen, että on todennä- köistä, että mahdollinen uhri käännytetään ennen kuin ihmiskaupan mahdolli- suutta on selvitetty (s. 37). Ulkomaalaislakia olisi syytä täsmentää, jotta tällai- sia tilanteita ei olisi ja jotta Suomen lainsäädäntö vastaisi sopimusta.

Seuraamukset

Sopimuksen 22 artikla edellyttää tehokaita, oikeasuhtaisia ja varoittavia rikos- oikeudellisia ja muita seuraamuksia. Tältä osin työryhmä esittää liiketoiminta- kiellon laajentamista. Liiketoimintakiellon laajentaminen on perusteltua mutta ei välttämättä riittävä toimenpide. Jatkovalmistelussa voisi miettiä myös niitä seuraamuksia. Näitä on käsitelty mm. maassa laittomasti oleskelevien kol- mansien maiden kansalaisten työnantajiin kohdistettavia seuraamuksia ja toimenpiteitä koskevista vähimmäisvaatimuksista annetussa direktiivissä (2009/52/EY, ns. työnantajasanktiodirektiivi).

Lisätietoja: lakimies Anja Lahermaa

Yleistä