Ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittämishankkeen (TUTKE) väliraportti
Opetusministeriö
Tutkintotoimikuntien työskentelyedellytysten parantaminen on välttämätöntä. Näyttötutkinnot ovat vakiinnuttaneet paikkansa ja tutkintoihin osallistuu noin 60 000 aikuista vuosittain. Näin suuren järjestelmän hallinnointi vaatii riittävät voimavarat. STTK kiinnittää huomiota toimikuntien työmäärän vaihteluun. Suurimmilla toimikunnilla on tuhansittain tutkinnon suorittajia ja kymmeniä tutkinnon järjestäjiä. Tällainen työ ei voi tapahtua vain oman toimen ohessa.
TUTKE-työryhmä on tehnyt selkeitä ehdotuksia tutkintotoimikuntien sihteerityön järjestämisestä aiempaa pysyvämmällä tavalla. STTK kannattaa pää- tai sivutoimisen sihteeristön perustamista opetushallituksen yhteyteen. Samassa yhteydessä sihteeriresurssia on esityksen mukaisesti lisättävä 5 henkilötyövuodella. Lisäresurssien tarve esitetään rahoitettavaksi tutkintomaksujen korotuksella, joten esitys ei rasita valtion taloutta. STTK pitää tärkeänä, että sihteeristöä koskevat ehdotukset toteutetaan ripeästi.
Tutkintotoimikuntien jäsenten osallistuminen työhön perustuu työnantajien suopeuteen ja ammattiliittojen maksamiin ansionmenetyksen korvauksiin. Ilman ammattiliittojen ja työnantajien taloudellista panosta, ei työpaikoilta tulevilla toimikuntien jäsenillä olisi mahdollisuutta osallistua työhön. Näyttötutkintojärjestelmän luonteen mukaisesti työelämän ammatti-ihmisten rooli on keskeinen niin tutkintotoimikunnassa kuin näyttöjen arvioinnissa. Työryhmän näkemys, että ansionmenetysten korvaukseen ei ole mahdollista on ymmärrettävä, mutta se jättää tosiasiallisesti vastuun tutkintotoimikunnista työelämälle. Tämä korostaa työelämän omistajuutta näyttötutkintojärjestelmän suhteen.
STTK kannattaa ehdotusta puheenjohtajien palkkioiden korottamisesta sekä saman kokouspalkkion maksamisesta sähköisestä ja fyysisesti läsnä olevasta kokouksesta.
Tutkintotoimikunnan jäsenyydestä aiheutuvaa työtaakkaa voidaan kohtuullista yhtenäistämällä toimikuntien työskentelytapoja. Tämä luo selkeyttä myös tutkinnon suorittajille ja tutkintoja järjestäville tahoille, joiden kanssa tutkintotoimikunta tekee sopimuksia. Työtapojen kehittäminen on edellytys myös laadunvarmistuksen parantamiselle.
STTK pitää hyvänä, että tutkintojen järjestämissopimukset solmittaisiin pääsääntöisesti toistaiseksi. Työryhmän esittämä suunnitelmallinen valvonta ja mahdollisuus sopimuksen irtisanomiseen tai purkamiseen ovat käytännön keinoja laadun varmistamiseen. STTK muistuttaa, että työryhmän esittämä keskimääräinen 5 valvontakäyntiä ei sovi kaikkiin toimikuntiin. Valvontakäyntien ongelma on, että suorittaja- tai järjestäjämäärältään isoissa toimikunnissa ne lisäävät entisestään työtaakka ja työelämälle aiheutuvaa taloudellista rasitusta.
Toteutettaessa työryhmän esitykset tutkintotoimikunnan vastuut laadunvarmistuksen ja valvonnan osalta täsmentyvät ja laajenevat. Tämä edellyttää riittäviä voimavaroja. Tutkintotoimikunnalla on oltava riittävät määrärahat, joita toimikunnan on voitava joustavasti käyttää tehtäviensä toteuttamiseen.
STTK kannatta työryhmän esitystä tutkintomaksun poistamiseksi henkilöiltä, joilla ei ole ammatillista tutkintoa. Yhteiskunnallinen keskustelu koulutuksen maksuttomuudesta keskittyy korkeakoulutukseen. Samalla unohtuu, että maassamme on satoja tuhansia aikuisia, joilla ei ole mahdollisuutta edes ammatillisen tutkinnon suorittamiseen. Näille henkilöille tutkinnon suorittaminen ja usein myös siihen valmistava koulutus ovat maksullisia. Tutkintomaksun poistaminen on pieni, mutta periaatteellisesti merkittävä ratkaisu. Näkemyksemme on, että tutkintomaksun poistaminen pitäisi ensisijaisesti kattaa verotuloista eli OPM:n budjettikehyksestä. Koska se ei ole poliittisista syistä ollut mahdollista, hyväksymme työryhmän esittämän tutkintomaksun korottamisen asian ratkaisemiseksi.
Näyttötutkintojen asema työmarkkinoilla riippuu niiden uskottavuudesta. Tutkintotoimikuntien ohessa uskottavuuteen vaikuttavat ennen kaikkea tutkintojen arvioivat. Työryhmän esitys lainsäädännön täsmentämisestä siten, että tutkinnon suorittajien on edustettavat työnantajia, työntekijöitä ja opettajia on kannatettava. Samoin STTK tukee ehdotusta arvioijan kelpoisuuden määrittämisestä asetuksella. Jotta näillä määräyksillä olisi merkitystä, on tutkintojen järjestäjien otettava ne vakavasti. Tutkintotoimikunnan käytännön mahdollisuudet valvoa kaikkien arvioijien pätevyyttä ovat rajalliset. Tämä korostaa toimikunnan ja tutkinnon järjestäjän välistä sopimusmenettelyä ja siihen kuuluvaa näyttötutkinnon järjestämissuunnitelmaa. Toistuva arvioijien pätevyydestä lipeäminen voi olla syy, joka johtaa järjestämissopimuksen purkamiseen tai irtisanomiseen.
Ehdotukset toimikuntien jäsenten ja tutkintojen arvioijien perehdytyksen lisäämiseksi ovat myönteisiä. Olennaista on, että tutkintosuorituksen arvioijat perehdytetään tai perehtyvät jokaiseen suoritukseen etukäteen. Näin työelämän edustajat voivat arvioida suorituksia suhteessa tutkinnon perusteisiin.
Lisätietoja: koulutuspoliittinen asiantuntija Petri Lempinen