Valtioneuvoston selonteko pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiasta (VNS 6/2008 vp)
Eduskunta
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan kuuleminen 12.02.2009
Valiokunta on esittänyt toivomuksen keskittyä lausunnossa erityisesti strategian työllisyysvaikutuksiin sekä työmatkaliikenteeseen.
Yleistä
Suomella on STTK:n arvioiden mukaan hyvät mahdollisuudet täyttää EU:n tavoitteet hiilidioksidipäästöjen kansallisesta taakanjaosta ja uusiutuvan energian tuotannosta. Suomalaisilla on kansakuntana myös mahdollisuus hyötyä komission päätöksistä.
STTK:n mielestä uusiutuvien luonnonvarojen osuuden kasvattaminen energiatuotannossa on enemmän mahdollisuus kuin uhka. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kuitenkin muutoksia nykyiseen energialinjaan. Vesivoiman käyttömahdollisuuksia pitää hyödyntää. Metsäteollisuuden, joka on keskeinen uusiutuvien energialähteiden käyttäjä, on arvioitava toimintaansa uudelleen ilmastopolitiikan näkökulmasta.
STTK:n mielestä EU:n sisäisen taakanjaon ohella Suomessa tarvitaan keskustelua kustannusten taakanjaosta. Kestävää ilmastopolitiikkaa ei ole se, että palkansaajat yksin maksavat varsin haastavan ilmastonmuutospolitiikan kustannukset.
STTK:n mielestä ilmastonmuutoksen torjunta tarjoaa Suomen kansantaloudelle valtavasti mahdollisuuksia. Talouden ja työllisyyden kannalta ilmastonmuutos on yhtä aikaa uhka ja mahdollisuus.
Suomen korkea tekninen osaaminen, hyvät yhteydet maailmalle sekä pienen kansantalouden muuntautumiskyky ja joustavuus tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet suunnata elinkeinopolitiikkaa oikein ja myös ympäristönäkökohdat huomioiden. Suomi voi rakentaa menestystarinan esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuntaan erikoistuneesta teknologisesta osaamisesta.
Ympäristöongelmien myötä edessä on maailmanlaajuisesti ja kansallisesti iso lasku. Siksi STTK:n mielestä ilmastonmuutos-, ympäristö- ja energia-asiat kuuluvat jatkossa myös työmarkkinapöytään. Suomen vahva kolmikantainen sopimisen malli on hyvä tapa sitouttaa toimijat etsimään yhdessä ratkaisuja. Tämä on Suomelle myös kilpailuetu.
Hallituksen ilmasto- ja energiapoliittinen selonteko on päälinjauksiltaan hyvä. Eräissä kohdissa selvitys jättää toivomisen varaan. Päästökaupan mahdollisuuksiin ja tehokkuuteen luotetaan selvityksessä paljon. Saadun kokemuksen ensimmäisestä päästökauppakaudesta ovat monin osin kiistanalaisia. Päästökauppaan liittyy eräitä lieveilmiöitä, joiden ratkaisut jäävät pinnallisiksi. Strategiassa olisi voinut hahmotella enemmän sellaisia vaihtoehtoisia toimenpidekokonaisuuksia, joihin voidaan joutua turvautumaan, mikäli päästökauppa osoittautuu tehottomaksi ja peräti epäonnistuneeksi.
Työllisyys- ja sosiaalisten vaikutusten osalta selonteko jää vaatimattomaksi.
Työllisyysvaikutukset
Sekä ilmastonmuutos sinällään että varsinkin ilmastonmuutospolitiikka tulee vauhdittamaan tuotantorakenteen muutosta. Suomi energiaintensiivisenä maana joutuu kohtamaan merkittäviä rakennemuutoshaasteita.
Tämä asettaa työmarkkinoille kahdenlaisia haasteita. Yhtäältä Suomen on voimakkaasti panostettava uusiutuvan energian innovaatioihin, jotta ilmastonmuutoksen aiheuttamat työpaikkamenetykset voidaan korvata uusilla työpaikoilla. Suomella on mahdollisuus merkittävästi hyötyä työllisyyttä ajatellen ilmastonmuutoksesta.
Toisaalta rakennemuutoksen kiihtyminen edellyttää lisääntyvää panostamista palkansaajien turvallisen muutoksen takaamiseksi. Tämä tarkoittaa työvoima- ja koulutuspoliittisia panostuksia. Hyvä esimerkki vaadittavista toimenpiteistä on muutamia vuosia voimassa ollut muutosturvan toimintatapa. Muutosturvan kaltaisia, mutta laajempia ja tehokkaampia työvoima- ja koulutuspoliittisia toimintatapoja tarvitaan lisää.
Ilmastopolitiikka tulee korottamaan energia hintaa pitkällä aikavälillä. Energian hinnalla on ei-toivottuja tulonjakovaikutuksia, joita tulisi kompensoivilla toimilla korjata.
Ilmastomuutoksen torjunta ja työllisyys eivät ole vastakkaisia tavoitteita. Useissa tapauksissa korkean työllisyyden ja päästöjen vähentäminen voidaan yhdistää.
Viime mainitusta yhtenä (pienenä) esimerkkinä mainittakoon metsähakkeen sähkön tuotantotuki.
Nykyinen tuotantotuen määrä on 0,69 sentistä/kWh. Tuen korottaminen esimerkiksi 1,7 senttiin /kWh kasvattaisi valtion menoja n. 10-12,5 miljoonaa euroa vuodessa.
STTK:n arvioiden mukaan metsähakkeen tuotantotuen lisäyksen seurauksena metsähakkeen käyttö lisääntyisi vajaan miljoonan kuutiometrin verran. Hiilidioksidipäästöt vähenisivät vajaan 1,0 miljoonaa tonnia/vuosi ja työllisyysvaikutus olisi vuositasolla noin 1000 henkilötyövuotta.
Työmatkaliikenne
Liikenteen päästöjen vähentäminen on yksi keskeinen ilmastopoliittinen tavoite. Työmatkaliikenteenkin päästöjen vähentäminen on tärkeätä. Ensisijainen keino vähentää pitkällä aikavälillä työmatkaliikennettä on yhdyskuntarakenteen tiivistämisellä.
Nopeita vaikutuksia saadaan verotuksella ja subventioilla. Työmatkaliikenteeseen tarkoitettu joukkoliikenne-etu on nykyisellään vaatimaton. Työmatkaliikenteen verovähennysjärjestelmän osalta on pitkään ollut valmisteilla hanke, jossa siirryttäisiin matkan pituuteen perustuvaan vähennykseen. Tämä uudistus tulisi toteuttaa kiireesti.
Lisätietoja: talouspoliittinen asiantuntija Ralf Sund