Valtioneuvoston asetus koulutuksen arvioinnista
Opetusministeriö
Viite OPM lausuntopyyntö 28/010/2009, 29.10.2009
Pyydettynä lausuntona Toimihenkilökeskusjärjestö STTK toteaa seuraavaa:
Asetuksen valmistelun lähtökohtana on sivistyspoliittisen ministerityöryhmän linjaus keväältä 2008. Hajautetun toimintamallin puitteissa on nyt luotava parhaat toimintaedellytykset koulutuksen arvioinnin toteuttamiselle.
STTK uskoo, että kehittävällä arvioinnilla tuetaan parhaiten koulutuksen kehittämistä. Kehittävässä arvioinnissa olennaista on arvioinnin kohteen aktiivinen osallistuminen. Näin myös arviointituloksista seuraa kehittämistoimia. Koulutuksen arviointi on lähtökohtaisesti eri asia kuin koulutusta koskeva tutkimus-, selvitys- tai tarkastustoiminta. Koulutuksen järjestäjän itsearvioinnin lisäksi tarvitaan ulkoista arviointia. Sen avulla saadaan valtakunnallisia kehittämisimpulsseja. Koulutuksen arviointineuvoston rooli arvioinnin toteutuksessa on ratkaiseva. Ulkoisen arvioinnin vahvistaminen edellyttää, että Koulutuksen arviointineuvosto on muodollisesti ja tosiasiallisesti itsenäinen ja toimintakykyinen.
Arvioinnin tavoitteet ja toteuttamisen periaatteet on asetusluonnoksessa määritelty oikein. Samoin STTK kannattaa Koulutuksen arviointineuvostolle esitettyjä tehtäviä, toiminnan periaatteita ja kokoonpanoa.
Esityksen keskeinen ongelma on arviointineuvoston ja arviointisihteeristön välinen suhde, jos sihteeristö on jatkossakin työsuhteessa Jyväskylän yliopistoon. Kun arviointineuvoston tehtävänä on toteuttaa valtakunnallista arviointisuunnitelmaa asetuksen määräämissä puitteissa, on neuvostolla oltava siihen riittävät edellytykset. Jotta neuvosto voi työskennellä itsenäisesti, on sen voitava määrittää sihteeristön toimenkuvat ja osallistua rekrytointiin. Jos arviointisihteeristön tehtävänä on valmistella ja toimeenpanna koulutuksen arviointineuvostossa käsiteltävät asiat, on neuvostolla oltava työnjohdollinen direktio-oikeus sihteeristöön.
Nämä asiat on määritettävä asetuksessa suoraan tai välillisesti esim. toteamalla, että arviointineuvoston antama työjärjestys koskettaa myös sihteeristön toimenkuvia ja toimintaa. Näin neuvoston puheenjohtajasta tulisi sihteeristön pääsihteerin esimies, jonka kanssa pääsihteeri käy kehityskeskustelun. Samalla nykyinen arviointisihteeristön johtokunta poistuu tarpeettomana. Tämä olisi merkittävä askel yksinkertaisempaan hallintoon.
Asetuksessa ei arviointisihteeristöä tarvitse määrittää Jyväskylän yliopistoon, vaikka opetusministeriö asiasta sopisikin yliopiston kanssa.
Lausunnolla olevassa asetusluonnoksessa arviointineuvoston työjärjestys jää luottamustoimisen neuvoston sisäiseksi ohjeeksi. Arviointisihteeristöä sen sijaan sitovat ja ohjaavat Jyväskylän yliopiston sisäiset määräykset sekä arviointineuvoston toimintasuunnitelma ja valtakunnallinen arviointisuunnitelma. Tämä ei luo edellytyksiä arviointineuvoston aseman vahvistamiseen.
Koulutuksen arviointitoimintaa on Suomessa kehitettävä kokonaisuutena. Tämä edellyttää valtakunnallisen arviointisuunnitelman lisäksi samanlaista säädöstä Koulutuksen arviointineuvostolle ja Korkeakoulujen arviointineuvostolle. Valitettavasti tähän ei ole poliittista tahtoa.
Lisätietoja: koulutuspoliittinen asiantuntija Petri Lempinen, puh. 040 766 7805, petri.lempinen@sttk.fi