Lausuntopyyntö 20.7.2009 nro STM053:00/2009 koskien hallituksen esityksen luonnosta laeiksi työttömyysturvalain, työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain ja työttömyyskassalain muuttamisesta
Sosiaali- ja terveysministeriön kirjaamo
Viite Lausuntopyyntönne STM053:00/2009
Esitettyjen muutosten taustalla on SATA-komitean valmistelutyö ja tammikuussa 2009 sovitun ns. sosiaalitupon linjaukset. STTK on sitoutunut sosiaalitupon linjauksiin ja osallistunut pääosin luonnoksessa esitettyjen muutosten valmistelutyöhön.
Nopeasti heikentynyt talous- ja työllisyystilanne korostaa hyvin toimivan, aktiivisuuteen kannustavan ja riittävän toimeentulon turvaavan työttömyysturvan merkitystä. Vaikka muutokset merkitsevät etenkin toimeenpanon alkuvaiheessa lisätyötä eri toimijoille (esim. ATK-ohjelmat), STTK pitää tärkeänä, että uudistuksissa edetään esitetyn aikataulun mukaisesti. Muutokset ovat siinä määrin huomattavia, että tiedottamiseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota.
Ansioturvan uudistukset rahoitetaan valtaosin työnantajan ja palkansaajien vakuutusmaksuilla, eivätkä valtiontaloudelliset vaikutukset ole kovin merkittäviä. Valtio satsaa etenkin työttömien koulutuksen ja koulutusaikaisen toimentuloon uudistamiseen. Työttömän koulutusajan toimeentulo maksetaan jatkossa korotettuna työttömyysturvana, ja koulutuspäivärahasta ja aikuiskoulutustuesta luovutaan. Tämä muutos yksinkertaistaa järjestelmiä ja on kannatettava.
STTK kannattaa työttömyysturvaa koskevia muutosesityksiä. Muutokset parantavat työttömyysturvan tasoa ja työttömäksi joutuvan mahdollisuuksia vahvistaa omaa osaamista, ammattitaitoa sekä työelämäyhteyksiä. Pidämme merkittävänä parannuksena sitä, että jatkossa on mahdollista työnhaku/työllistymissuunnitelmassa sopia omaehtoisesta koulutuksesta osana työttömän aktiivitoimenpiteitä. Luonnoksessa työllistymistä edistävät palvelut määritellään tarkemmin ja laajemmin, myös käyttäjäryhmien osalta, kuin voimassa olevassa laissa, mikä on myönteistä. Aktiivitoimenpiteet tulevat entistä houkuttelevammaksi myös niissä tilanteissa, kun työtön joutuu olemaan ilman toimeentuloa omavastuuajan, karenssin tai työssäoloedellytyksen takia. Työttömyysturvaa maksetaan korotettuna aktiivitoimien ajalta myös perusturvassa ja yrittäjille.
STTK korostaa, että työttömyysajan aktiivitoimia tulee olla riittävästi kaikille niitä tarvitseville ja koulutusjärjestelmiä on pikaisesti kehitettävä vastaamaan tähän tarpeeseen. Jotta uudistus saadaan toimimaan toivotulla tavalla, keskeistä on turvata tarpeellinen osaaminen ja henkilöstömäärä työ- ja elinkeinotoimistoissa. Työ- ja elinkeinoministeriön valmistelema hallituksen esitys työvoimapalvelulain ja työttömyysturvalain muuttamiseksi sisältää tärkeitä muutoksia työ- ja koulutuspalvelujen kehittämiseksi ja työnhaun tehostamiseksi.
STTK pitää tärkeänä uudistuksen tavoitetta työttömyysjaksojen lyhentämisestä ja työllisyysasteen nostamisesta, vaikkakin maailmanlaajuinen taantuma tekee tavoitteesta lähivuosina haastavan. Hyvä koulutus on aikaisemmin suojannut ihmisiä työttömyydeltä, mutta nykyinen taantuma osoittaa, että myös monissa toimihenkilöammateissa työttömyys etenkin yksityisellä sektorilla on kasvanut nopeasti ja dramaattisesti. Pelättävissä on, että myös julkinen sektori turvautuu kasvavassa määrin lomautuksiin ja irtisanomisiin. Näissä olosuhteissa esityskokonaisuuden vaikein kohta on lisäpäiväoikeuden ikärajan nosto. Irtisanomisia ja lomautuksia kohdistetaan käytännössä myös ikääntyneihin palkansaajiin, joiden uudelleen työllistymismahdollisuudet ovat heikot. Ohjeistuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että työ- ja elinkeinotoimistot ja kunnat toimivat yhteistyössä henkilön kanssa ja että korvaava kunnan työ on järkevä ottaen huomioon ihmisen työ- ja koulutustaustan.
Ansiosidonnaista työttömyysturvaa leikkaava taite on ollut vuosikausia samassa kohdassa ja johtanut käytännössä siihen, että reaalisesti yhä pienemmillä tulotasoilla työttömyysturvan korvausaste on merkittävästi alentunut. Taitekohdan nosto parantaa keskituloisen palkansaajan ansiosidonnaista työttömyysturvaa ja vahvistaa oikealla tavalla vakuutusperiaatetta työttömyysturvassa.
Määräaikaisia ja/tai osa-aikatöitä tehneiden palkansaajien työttömyysturva paranee uudistuksen myötä usealla eri tavalla: sovitellun päivärahan enimmäisajasta luopuminen, työssäoloehdon lyhentäminen, tarkastelujakson piteneminen ovat esimerkkejä näistä parannuksista. Jatkossa aktiivitoimenpiteen aikana on oikeus korotettuun työttömyysturvaan riippumatta työhistorian pituudesta. Muutokset ovat perusteltuja, ottaen huomioon näiden työntekomuotojen yleisyyden ja riskit toimeentulon jatkuvuudelle ja riittävyydelle sekä tarpeen vastata kasvaviin osaamistarpeisiin työelämässä. Muutokset vahvistavat monien pienipalkkaisten nuorten ja naisten asemaa.
Työssäoloehtojen määrittelyä selkiytetään tilanteissa, kun siirrytään palkkatyöstä yrittäjätyöhön tai päinvastoin. Selkeytys on tarpeen, koska työurat yhä useammin sisältävät sekä palkka- että yrittäjätyötä. Yrittäjien työttömyysturvaan tehdään samalla useita parannuksia, jotka osin vastaavat palkansaajien työttömyysturvaan tehtäviä muutoksia. STTK kannattaa 3 luvun 5 §:n ja 4 luvun 4 §:n mukaisia täsmennyksiä koskien julkista sektoria.
Lisätietoja: lakimies Heli Puura