Lausunto tutkintojen ja muun osaamisen kansallisesta viitekehyksestä
Pyydettynä lausuntona Toimihenkilökeskusjärjestö STTK esittää seuraavaa.
STTK pitää tarpeellisena sijoittaa tutkinnot ja tulevaisuudessa myös muun osaamisen yhteen kehykseen, jotta ne muodostavat alakohtaisesti järkeviä kokonaisuuksia. Kansallisen viitekehyksen etu on, että se yhdistää ammatillisen ja korkeakoulutuksen sekä eri hallinnonaloille kuuluvat tutkinnot ja osaamispätevyydet. Tältä osin työryhmän ehdotus on onnistunut ja tervetullut. Nykyisestä lainsäädännöstä johtuen näyttää perustellulta, että viitekehyksestä säädetään lailla. Näin se saadaan kattamaan eri hallinnonalojen säätelemät tutkinnot ja pätevyydet.
Tutkintojen sijoittaminen viitekehykseen perustuu oppimistuloksiin, joita tutkinnon suorittaminen tuottaa. Samalle tasolle sijoittuvissa tutkinnoissa voivat painottua osaamisen eri ulottuvuudet. STTK tukee ajattelutapaa, että erilaiset tai eri alojen tutkinnot voivat tuottaa samantasoista osaamista. Suurin vaikeus tässä ajattelussa on käytännön ja teoreettisen osaamisen vertaileminen. On suuri vaara, että eri tasoille sijoittuvan osaamisen kuvaamisessa teoreettiset tai käsitteelliset taidot asettuvat aina käytännön osaamista korkeammalle riippumatta niiden merkityksestä esimerkiksi käytännön työtilanteissa.
Ehdotuksessaan tutkintotyyppien ja eräiden yksittäisten tutkintojen sijoittamisesta viitekehyksen tasoille, työryhmä on tehnyt tärkeän linjauksen tunnustamalla, että erikoisammattitutkinto voi tuottaa samantasoista osaamista kuin korkeakoulututkinto. Tämä linjaus on selkeä viesti koulutusta suunnitteleville tahoille: ammatillisen ja korkeakoulutuksen välillä ei ole lasikattoa tai raja-aitaa. Edelleen tämä viestii, että jatkossa on mahdollista kehittää myös uusia erikoisammattitutkintoja tasolle kuusi. On todennäköistä, että näille on yhä enemmän kysyntää työelämässä. Tämä täydentäisi korkeakoulujen täydennyskoulutuksen tarjontaa, jota on ehdotettu laajennettavaksi.
STTK kannattaa työryhmän ehdotusta, jonka mukaan aiemmin hankittu osaaminen pyritään ensisijaisesti sisällyttämään kansallisessa tutkintojärjestelmässä ja kansallisessa viitekehyksessä oleviin tutkintoihin.
Koulutusjärjestelmän ja sen tuottamien tai antamien tutkintojen on palveltava kansalaisten erilaisia tarpeita. Tämä edellyttää selkeyttä paitsi eri tutkintojen keskinäisten suhteiden myös niiden tuottaman osaamisen ja erilaisten nimikkeiden suhteen. Tutkintojen ja muun osaamisen viitekehyksellä parannetaan edellytyksiä vastata kahteen ensimmäiseen tarpeeseen.
Koska koulutusjärjestelmä on kansalaisia varten, on tutkintoja, pätevyyksiä ja eri koulutusmuotoja koskevien nimikkeiden oltava selkeitä ja ymmärrettäviä. Työryhmän muistio viitekehyksestä puhuu erikoisammattitutkinnoista, ammatillisista erikoistumisopinnoista ja erityispätevyyksistä. Nämä kaikki on tarkoitettu työssä jo olevien ammatilliseen kehittymiseen tai erikoistumiseen. Nimikkeiden kirjoa löytyy myös koulutusmuodoista. Oppisopimuskoulutus, oppisopimuksen lisäkoulutus, oppisopimustyyppinen korkeakoulutettujen täydennyskoulutus ja työvoimakoulutus oppisopimustyyppisesti ovat omiaan sekoittamaan kansalaisia ja työnantajia. Kun viitekehystä toimeenpannaan tulevina vuosina, on Suomessa oltava rohkeutta tarttua tähän termien sekamelskaan.
Työryhmän ehdotus on vaikeaselkoinen. Kahdeksan eri tasoa monimutkaisine kuvauksineen vaikuttaa työelämän ja kansalaisten näkökulmasta byrokraattiselta. Viestintä viitekehyksestä ja sen hyödyistä koulutusjärjestelmän ammattilaisten ulkopuolelle tulee olemaan vaikeaa. Tästä huolimatta viitekehys on kyettävä kääntämään käytännön työkaluksi, joka palvelee myös tavallisia ihmisiä ja työnantajia.
Tutkintojen viitekehyksen markkinointiin on panostettava valtakunnallisesti, jotta se otettaisiin käyttöön. Siitä tiedottaminen koulutus- ja tutkintotoimikuntien jäsenille on eräs väylä lanseerata viitekehystä työelämään. Tiedottamisen lisäksi on työelämän edustajia koulutettava viitekehyksen tarjoamiin mahdollisuuksiin.
Koulutuksessa on huomioitava, että viitekehys ei ole tekninen työkalu vaan uusi ajattelutapa. Viitekehyksellä on toivottavasti koulutusjärjestelmän kannalta yhtä mullistavia vaikutuksia kuin 1990-luvulla alkaneella kansainvälistymisellä.
Viitekehyksen tarkoitus on yhtäältä luoda selkeyttä ja toisaalta olla ohje tutkintojen ja pätevyyksien kehittämiselle. STTK muistuttaa, että viitekehyksen tarkoitus ei ole hakea mahdollisimman korkeaa statusta yksittäiselle tutkinnolle. Toisaalta tutkintojen asemoinnilla ei pitäisi olla vaikutusta siihen, mikä organisaatio tarjoaa tietylle tasolle johtavaa koulutusta.
Viitekehyksen haaste on suuri. Miten luodaan jatkumoita ja koulutuspolkuja maailmaan, missä ihmiset eivät käyttäydy rationaalisesti? Viitekehyksellä voidaan tukea tutkintojen kehittämistä modulaarisiksi, mikä oli yksi akku-johtoryhmän kantavia ajatuksia. Näin voidaan tukea koulutusjärjestelmän kykyä vastata yhteiskunnan mosaiikkimaisiin tarpeisiin.
Tutkintojen viitekehys ei ole vielä valmis vaan lausuntojen yhteenvedon valmistumisen jälkeen tarvitaan paljon työtä. Kyse ei ole vain lain teknisestä valmistelusta. Aiemmin mainitut ongelmakohdat huomioiden viitekehyksen kehittäminen vie aikaa. Jatkotyössä on oltava valmis ottamaan huomioon työelämän ja yksilöiden muuttuvat tarpeet. Viitekehyksen tulevaisuuden kehittämisessä työelämän, koulutuksenjärjestäjien ja korkeakoulujen ja viranomaisten yhteistyö on avainasemassa. Eri hallinnonalojen vuoropuhelun on oltava toimivaa.
Jatkotyössä on arvioitava miten viitekehystä on mahdollista laajentaa tutkinnoista osaamiseen. Viitekehykseen on voitava sijoittaa osaamiskokonaisuuksia, jotka liittyvät esim. kelpoisuuteen tai pätevyyteen toimia ammatissa sekä osaamisen kehittämiseen ja ammattitaidon parantamiseen tähtäävät osaamiskokonaisuudet. Edellä mainittujen seikkojen huomioiminen viitekehyksessä ei kuitenkaan saa johtaa osaamiskokonaisuuksien muuttamiseen tutkinnoiksi.
Esitämme, että opetusministeriö asettaa tutkintojen viitekehyksen toimeenpanoa varten johto- tai ohjausryhmän. Ryhmän tehtävänä olisi tehdä tarpeelliset esitykset eri tutkintojen ja osaamiskokonaisuuksien sijoittamisesta viitekehykseen. Ryhmän tehtävänä olisi myös viitekehyksen kehittäminen siten, että siihen voidaan sijoittaa tulevaisuudessa myös osaamiskokonaisuuksia muodollisten tutkintojen ulkopuolelta.
Lisätietoja: koulutuspoliittinen asiantuntija Petri Lempinen