Kuulemislausunto hallituksen esityksestä valtion talousarvioksi vuodelle 2010 (HE 138/2009 vp)
Pyydettynä lausuntona esityksestä opetusministeriön hallinnonalan talousarvioksi vuodelle 2010 Toimihenkilökeskusjärjestö STTK toteaa seuraavaa.
Ammatilliseen peruskoulutukseen on tällä hallituskaudella jo lisätty 7000 aloituspaikkaa ja vuodelle 2010 esitetään vielä lisäystä. Näin on vastattu lisääntyneeseen kysyntään. Nämä lisäykset eivät ole ratkaisseet peruskoulusta toisen asteen opintoihin siirtymisen ongelmia. Itse asiassa heidän tilanteensa on heikentynyt työllisyystilanteen ajaessa nuoria aikuisia takaisin opintoihin.
Aloituspaikkojen lisääminen ja jakaminen nykyisen säätelyjärjestelmän kautta ei takaa peruskoulun päättäville nuorille opiskelupaikkaa toisella asteella. Lisätyistä opiskelupaikoista kilpailevat lukuisat muutkin nuoret ja nuoret aikuiset. Esitämme, että eduskunta velvoittaa hallituksen valmistelemaan säädökset, joilla jo syksyllä 2010 peruskoulun päättäville nuorille taataan jatko-opintopaikka toisella asteella riippumatta koulutuksenjärjestäjien aloituspaikkakiintiöistä. Samalla on määritettävä, mikä viranomainen huolehtii jatko-opintoihin siirtymisen seurannasta tukemisesta. Vastuu voi kuulua esimerkiksi peruskoululle.
Ammattikorkeakoulujen merkitys koulutusjärjestelmässä on korostumassa rakennemuutoksen myötä. Katoavien tuotannon työpaikkojen tilalle Suomi tarvitsee korkeamman osaamisen työpaikkoja. Tämä edellyttää, että työikäisillä on mahdollisuus paitsi syventää ammattitaitoaan myös kavuta elinikäisen oppimisen portaita ylöspäin. Opinnot ammattikorkeakoulussa ovat luonnollinen jatkoväylä monelle ammatillisen tai aiemman opistotutkinnon suorittaneelle. Valitettavasti ammattikorkeakoulujen osalta talousarvioesityksen tekstiosa ja luvut eivät vastaa toisiaan. Inflaatio huomioon ottaen ammattikorkeakoulujen voimavarat tosiasiallisesti supistuvat. Tämä vaikeuttaa tuottavuuden lisäämistä, mitä talousarvioesityksessä vaaditaan ammattikorkeakouluilta.
Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistus on etenemässä toimeenpanon asteella. AKKU-työn suurimmat saavutukset liittyvät aikuisopiskelijoiden toimeentulon parantamiseen ja korkeakoulutettujen täydennyskoulutuksen laajentamiseen. STTK tukee ehdotusta korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen laajentamisesta.
Osana AKKU-työtä valmisteltiin ehdotus opintomaksujen poistamisesta henkilöiltä, joilta puuttuu ammatillinen koulutus. Tämä oli koulutuksellisen tasa-arvon, työllisyyden ja lamasta elpymisen kannalta merkittävä ehdotus, jolla olisi kannustettu heikon koulutuksen varassa olevia osaamisensa kehittämiseen. Ehdotamme, että eduskunta täydentää hallituksen esitystä tältä osin (kustannusvaikutus 1,5 M€).
Yliopistouudistuksen piti vahvistaa ylimmän koulutuksen toimintaedellytyksiä. Talousarvioesitys ei tue tätä pyrkimystä. Tuottavuusohjelman laskennallinen 250 henkilötyövuoden vähennys, 11 miljoonan euron määrärahaleikkaus, koskisi vuotta 2010 ja suunnitelmien mukaan myös vuotta 2011. Myös erilaisten kertaerien, mm. palkkausjärjestelmän siirtymäkauden nopeutettuun päättämiseen annetun erän poistuminen heikentää käytännössä yliopistojen käytettävissä olevaa rahoitusta. Kuluvan sopimuskauden koko palkankorotusosuuden budjetointi täysimääräisenä on myös epäselvää. Osa yliopistoja koskevista virka- ja työehtosopimuksella sovituista palkankorotuksista tulee maksuun vasta ensi vuoden puolella. Lisäksi oikeudellisen aseman muuttuessa yliopistojen velvoitteina olevat maksut lisääntyvät.
Arvonlisäveron maksuvelvollisuus on otettu huomioon yliopistojen rahoitusta käsiteltäessä. Sen sijaan yliopistojen velvoitteeksi tuleva työnantajan työttömyysvakuutusmaksu on jäänyt huomaamatta - työttömyysvakuutusmaksu on tämän hetken laskelmien mukaan 35 miljoonaa euroa vuodessa.
Talousarvioesityksessä todetaan, että tämän maksun maksuvelvoitteen lykkäämistä selvitetään. Minkälaista selvitystä asiassa on tehty, on hämärän peitossa.
Lisätietoja: koulutuspoliittinen asiantuntija Petri Lempinen