Hallituksen esitysluonnos eräiden koulutusta koskevien lakien muuttamisesta (OPM)
Opetusministeriö
Kuulemistilaisuus to 18.6.2009 klo 9.00-11.00
Pyydettynä lausuntona Toimihenkilökeskusjärjestö STTK toteaa seuraavaa.
Opetushallitusta koskevan selvitysmiehen raportista lausuessaan vuonna 2007 STTK tuki arvioinnin voimavarojen kokoamista yhteen. Nykyisellään resurssit ovat hajautuneet kolmeen yksikköön eli Opetushallitukseen, Korkeakoulujen arviointineuvostoon ja Koulutuksen arviointineuvostoon ja -sihteeristöön. Koulutuksen ulkoisen arvioinnin pitkäjänteisen kehittämisen kannalta STTK on yhä sitä mieltä, että voimien kokoaminen yhteen olisi paras vaihtoehto.
Luonnos hallituksen esitykseksi eräiden koulutus koskevien lakien muuttamisesta ulkoisen arvioinnin osalta vahvistaa Opetushallituksen roolia ulkoisessa arvioinnissa. Tämä linjaus on jatkoa sivistyspoliittisen ministerityöryhmän päätöksille.
Koulutuksen ulkoisen arvioinnin lähtökohtina on oltava riippumattomuus ja uskottavuus. Nyt valmisteltu säädösmuutos korostaa Koulutuksen arviointineuvoston luonnetta riippumattomana asiantuntijaelimenä. Tuemme tätä linjausta.
Opetushallituksen rooli oppimistulosten seuranta-arvioinnissa on monimutkaisempi. STTK pitää tärkeänä, että Opetushallitus seuraa koulutuksen järjestämistä ja oppimistuloksia. Onko kyse tuolloin ulkoisesta arvioinnista? Opetushallituksen oikeutetun seurannan määrittäminen seuranta-arvioinniksi voi kyseenalaistaa arvioinnin riippumattomuuden. Arvioihan keskusvirasto tuolloin itse antamiensa säädösten vaikutuksia.
Lakiluonnoksen mukaan ulkoinen arviointi ei ole Koulutuksen arviointineuvoston yksinoikeus. Tämän linjauksen mukaisesti on myös säädettävä, että oppimistulosten arviointi ulkoisen arviointina ei kuulu yksinomaan Opetushallitukselle.
Koulutuksen ulkoisen arvioinnin suunnitelmallisuus on välttämätöntä niin koulutuksen järjestäjien, oppilaitosten kuin sidosryhmien kannalta. Suunnitelmallisuuteen kuuluu työnjako paitsi arvioinnissa myös tiedonkeruussa. Tulevaisuudessa arvioinnin tiedonkeruuta on kehitettävä tavalla, joka helpottaa tiedon tuotannosta ja arviointiaineistoista aiheutuvaa työtaakkaa kentällä. Toisaalta kerättävän tiedon olisi oltava eri toimijoiden käytössä.
Tällaiset asiat on huomioitava arviointisuunnitelmasta, jota esitetään säädettäväksi opetusministeriön tehtäväksi. Arviointisuunnitelman on oltava kunnianhimoinen. Siinä on otettava kantaa mm. paikalliseen arviointiin ja sen vaatimaan tukeen. Arviointisuunnitelmassa ministeriön on kyettävä kuvaamaan kokonaisnäkemys arvioinnin kehittämisestä.
Kansallinen arviointisuunnitelma on tarpeen arvioinnin suunnitelmallisuuden ja eri toimijoiden mielekkään työnjaon varmistamiseksi. Suunnitelman käytännön toteuttaminen edellyttää toimijoille voimavaroja, jotka vastaavat asetettuja tehtäviä. On välttämätöntä, että opetusministeriö valmistelee arviointisuunnitelman yhdessä arviointineuvostojen ja opetushallituksen kanssa. Tästä on säädettävä laissa. Ilman selkeää mainintaa arviointineuvoston roolista kansallisen suunnitelman valmistelussa ei neuvoston asema vahvistu vaan marginalisoituu.
Lisätietoja: koulutuspoliittinen asiantuntija Petri Lempinen