Hallituksen esitys laiksi yhteistoiminta-asiamiehestä ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi (HE 177/2009)

Työelämä-ja tasa-arvovaliokunta
Eduskunta 

Asiantuntijakuuleminen ke 2.12.2009 klo 11.45

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry, Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry ja Akava ry lausuvat pyydettynä lausuntona kunnioittavasti seuraavaa:

Hallituksen esittämä laki parantaa yhteistoimintalain ja muiden yksityisen sektorin osallistumisoikeuksia koskevien lakien noudattamista. Järjestöt ovat osallistuneet hallituksen esitystä valmistelleen työryhmän työhön ja kannattavat hallituksen esityksen hyväksymistä.

Julkisen sektorin lakien valvontaa ja neuvontaa tulee tehostaa

Hallituksen esittämän yhteistoiminta-asiamiehen tehtävänä olisi valvoa ja ohjeistaa ainoastaan yksityisen sektorin henkilöstön osallistumisoikeuksia (erityisesti yt-laki 334/2007) sääntelevien lakien noudattamista. 

Valtion (651/1988) ja kunnan (449/2007) yhteistoimintaa säännellään julkisen sektorin omissa laeissa. Kummassakaan laissa ei ole säännöksiä lakien valvonnasta. 

Hallituksen esityksen 177/209 tekemistä edeltäneen työryhmän (yhteistoimintalainsäädännön valvontajärjestelmien uudistamista valmistellut työryhmä, yksimielinen muistio luovutettiin työministerille 13.10.2008) muistiossa kiinnitettiin huomiota em. epäkohtaan. Työryhmän muistion mukaan näiden lakien valvonta tuli selvittää erikseen.

Julkisen sektorin tilanteen selvittämistarve on kirjattu hallituksen esityksen perusteluihin hallituksen kantana (s. 7-8). Se on myös todettu palkansaajakeskusjärjestöjen aiemmassa lausunnossa (todettu myös HE s. 13). Toistaiseksi selvitystyötä ei ole jostain syystä käynnistetty.

Nykytila, jossa julkisen sektorin lakien noudattamista ei viranomaistoiminnalla valvota, on vakava puute. Selvitystyö näiden lakien valvonnan ja neuvonnan tehostamiseksi tulisi palkansaajakeskusjärjestöjen mielestä selvittää pikaisesti.

Yhteistoiminta-asiamiehen tehtävistä 

Yhteistoiminta-asiamies toteuttaa valvontaa ensisijaisesti ennakollisesti ohjeistamalla ja antamalla neuvoja yksittäistapauksissa. Neuvonta voi olla sekä kirjallista että suullista, mutta neuvot eivät saa oikeusvoimaa. Mahdolliset riitatapaukset tulee jatkossakin käsitellä tuomioistuimissa.

Havaitessaan puutteita valvottavien lakien noudattamisessa, voi asiamies antaa työnantajalle kehotuksen lainvastaisen menettelyn korjaamiseksi tai uusimisen estämiseksi. Jos rikkeessä on kysymys rangaistavaksi säädetystä lain rikkomisesta, voisi asiamies saattaa tapauksen esitutkintaan.

Työsuojelupiirit ja TE-keskukset

Yhteistoiminta-asiamiehen tehtävissä painottuvat ennaltaehkäisevät toimet. Tavoitteena on neuvonnan keinoin tukea henkilöstön ja työnantajien välistä vuorovaikutusta työpaikoilla. Tätä tavoitetta tukee työ- ja elinkeinokeskuksille (TE-keskus) esitetty velvollisuus antaa yleisiä neuvoja yt-lain sisällöstä. Tämä neuvonta, joka ei sisällä pakkokeinoja, sopii hyvin tavoitteeseen saada erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset nykyistä paremmin tietoisiksi yt-lain velvoitteista.

Hallitus esittää työsuojelun valvontalain 49 §:än tärkeää työsuojeluviranomaisen tiedoksiantovelvollisuutta. Jos työsuojeluviranomainen saa työsuojelutarkastuksen yhteydessä tai muutoin tietoonsa yt-lain todennäköisen rikkomisen, ”…on epäillystä lain noudattamatta jättämisestä ilmoitettava viipymättä yhteistoiminta-asiamiehelle.”

Palkansaajajärjestöt korostavat tarvetta huomioida valtion tuottavuusohjelman toteutuksessa nyt esitetyn lain mukaiset tehtävät mm. työsuojeluhallinnolle. Valtion tuottavuusohjelma ei saa henkilövähennyksin vaarantaa esim. työsuojelupiirien toimintaa. Järjestöt korostavat ja tukevat aiheeseen liittyvää kirjausta HE:n sivulla 12. 

Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet 

Palkansaajakeskusjärjestöt korostavat yhteistoimintalain tavoitetta työelämän pitkäjänteisestä kehittämisestä. Osa työpaikan pitkäjänteistä ja ennakollista kehittämistä on velvoite vuosittain laatia yrityksen henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet.

Järjestelmällisillä koulutustavoitteilla pystytään ylläpitämään ja edistämään henkilöstön ammatillista osaamista.

Suunnitelmia ja tavoitteita tehtäessä tulee käsitellä mm. määräaikaisten ja osa-aikaisten työsuhteiden käytön periaatteet yrityksessä sekä henkilöstön ammatilliset koulutustarpeet. Koulutustavoitteilla ja niiden toteutumisen seurannalla voidaan suunnitelmallisesti hallita mm. muuttuvia työtehtäviä ja henkilöstön ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi tarpeellista koulutusta.

Yhteistoiminta-asiamies voi tarvittaessa hakea tuomioistuimelta uhkasakon asettamista henkilösuunnitelman ja koulutustavoitteiden laatimisen varmistamiseksi. Järjestöt pitävät tätä tärkeänä asiamiehen toimintaoikeutena. Uhkasakkoa voi hakea myös henkilöstön edustaja, mikäli yritys ei anna säännöllisesti tietoja esimerkiksi yrityksen taloudellisesta tilasta ja kehitysnäkymistä.

Järjestöt odottavat yhteistoiminta-asiamiehen paneutuvan mm. henkilöstösuunnitelmien ja koulutustavoitteiden laatimisen varmistamiseen ja neuvomiseen. Ennakollisilla suunnitelmilla voidaan parhaimmillaan varautua ja jopa välttää mahdollisia henkilöstön vähentämistarpeita yritystoiminnan muutos- ja kriisitilanteissa.

Tiivistelmä

Palkansaajakeskusjärjestöt:

• pitävät hallituksen esitystä kannatettavana ja puoltavat sen hyväksymistä.

• edellyttävät, että ministeriön johdolla perustetaan kolmikantainen yhteistoiminta-asioiden neuvottelukunta. Neuvottelukunnan tehtävänä olisi välittää tietoja työmarkkinoiden eri toimijoille sekä tehdä kehitysehdotuksia henkilöstön osallistumislakeihin ja niiden valvontamekanismeihin.

• korostavat työsuojeluviranomaisten velvoitetta ilmoittaa yt-lain rikkomisista viipymättä yhteistoiminta-asiamiehelle.

• korostavat, että esitetyn lain tavoitteiden toteutuminen edellyttää riittävää henkilö- ja koulutusresursointia yhteistoiminta-asiamiehen toimistossa, työsuojelupiireissä ja TE-keskuksissa.

• painottavat esityksen kirjausta (HE s.12) valtion tuottavuusohjelmasta ja korostavat, että valtion tuottavuusohjelman henkilöstövähennyksillä ei saa vaarantaa mm. työsuojelupiirien toimintaedellytyksiä.

• pitävät välttämättömänä, että julkisen sektorin yhteistoimintalakien valvonta selvitetään pikaisella toimeksiannolla. (Asia myös HE s. 7-8).

 Lisätietoja lakimies Juri Aaltonen