Hallituksen esitys Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksesta (STM)
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry tukee lääkehuollon organisaatiouudistusta. Yleistavoitteet alan toimien paremmasta koordinaatiosta väestön lääkehuollon ja sen taloudellisuuden parantamiseksi ovat kannatettavia, samoin lääkeosaamisen tehokkaampi liittäminen muuhun sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmään.
Samoja tavoitteita tukee myös mm. tuore viitehintajärjestelmään siirtyminen, josta ensimmäiset kokemukset odotuksien mukaisesti ovat myönteisiä. Vaikuttavan, tarkoituksenmukaisen ja oikea-aikaisen lääkehuollon turvaaminen tasa-arvoisesti ja kustannustehokkaasti on tärkeätä väestön hyvinvoinnille.
Lääkehoidon kokonaiskustannukset ovat nousseet yleistä kustannuskehitystä merkittävästi nopeammin viime vuosina. Sosiaali- ja terveyspalvelujen kentässä lääkekustannuksien suhteettoman nopea nousu saattaa vaarantaa sektorin muiden palvelujen rahoitusta. Toisaalta oikea ja kustannustehokas lääkehoito voi auttaa terveys- ja sosiaalipalvelujen muiden kustannusten kohtuullisina säilyttämistä. Ajankohtaisia kehittämistarpeita lääkehuollon alalla riittää.
STTK pitää tärkeänä tätä käynnissä olevaa kehittämistyötä, jossa lääkehuoltoa uudistetaan hyvässä yhteistyössä osana koko sosiaali- ja terveyssektorin kehittämistä ja kustannustehokkuuden parantamista. Palkansaajat rahoittavat suoraan puolet sairaanhoitovakuutuksen kustannuksista, joista lääkekorvaukset maksetaan.
He rahoittavat suurimman osan myös valtion rahoitusosuudesta maksamiensa suorien ja välillisten verojen kautta, samoin kuin valtion laitosten käyttökustannuksista. Palkansaajilla on siis merkittävä taloudellinen intressi järjestelmän vaikuttavuuteen ja kustannustehokkuuteen.
Toisaalta me kaikki tarvitsemme lääkehoitoa itsellemme ja läheisillemme. Tasa-arvoinen, oikeudenmukainen ja inhimillinen lääkehuoltojärjestelmä turvaa väestön hyvinvoinnin ja on investointi tulevaisuuteen. Taustalla tarvitaan monipuolisia asiantuntijapalveluita, joita hallituksen esitysluonnoksen nykytilan kuvauksessa esitellään.
STTK kannattaa myös koko Suomen tasapuolista kehittämistä ja maakuntien elinvoimaisuuden turvaamista. Hyvää ja kustannustehokasta aluepolitiikkaa on mahdollista tehdä erilaisilla työvälineillä, mukaan lukien julkisten instituutioiden sijoittamisen ratkaisut. Varsinkin uusia instituutioita perustettaessa sopivaa sijoituspaikkakuntaa kannattaa miettiä eri maakunnista.
Ongelmallista Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskuksen valmistelutyössä on ollut, että asiaan liittyvä aluepolitiikka ja ko. keskuksen sijaintipaikkakuntaan liittyvien seikkojen tarkastelu on vienyt huomiota itse substanssista, siis lääkealan turvallisuuden, kehittämistyön ja koordinaation parantamisesta. Tästä varsinaisesta substanssista tarvittaisiin monipuolista ja ennakkoluulotonta keskustelua sekä eri vaihtoehtojen ja niiden kustannusvaikutuksien puntarointia moniammatillisesti eri asiantuntijaryhmien, potilas- ja asiakasryhmien sekä verojen ja sairausvakuutusmaksujen maksajien kesken. Tämä meneillään oleva lausuntokierros kuulemistilaisuuksineen, johon toivottavasti on luvassa myös jatkoa, on tarpeellinen ja kaivattu askel analyysin syventämisen prosessissa.
Lääkealan toimintoja voidaan kehittää hallituksen esityksen hyvien yleistavoitteiden mukaisesti useilla mahdollisilla sijaintipaikkakunnilla, mukaan lukien pääkaupunkiseutu. Nyt käyty keskustelu on painottunut Helsinki-Kuopio puolesta-vastaan-debattiin, jolloin muu substanssidebatti lääkehuoltomme (mukaan lukien hallinto ja tutkimus) kehittämistarpeista, päämääristä ja keinoista on jäänyt osin sivurooliin.
Hallituksen esityksen perusteluosa painottuu nykytilan kuvaukseen, eikä kovinkaan yksityiskohtaisesti huomioi ehdotetun lakiuudistuksen tavoitteita ja vaikutuksia lääkehuollon ja sen hallinnon eri osa-alueisiin. Kokonaiskustannuksia arvioitaessa on esitetty huomattavasti hallituksen esityksessä mainittuja lukuja suurempiakin arvioita.
Näin sairausvakuutusmaksujen ja verojen maksajille on vaikeata luotettavasti hahmottaa todennäköiset kokonaiskustannusvaikutukset sekä tehdä kustannus-hyöty-analyysia.
Hallituksen esityksessä kuvataan kiitettävästi valmisteluprosessin yhteistoiminnallisuutta ja mm. Kuopioon siirtyvän henkilöstön tukitoimia.
Kuten muissakin asiantuntijaorganisaatioissa, myös lääkealalla henkilöstö on tärkein voimavara ja pääoma. Lääkealan hallinnon asiantuntijoiden jo nyt käynnistynyt merkittävä vaihtuvuus prosessin myötä saattaa ennakoida ongelmia määrältään ja laadultaan riittävien palvelujen varmistamisessa, koska tehtäväkokonaisuuksien hoitamisessa tarvitaan myös kokemusta. Useiden avainhenkilöiden siirtyminen muihin tehtäviin viittaa siihen, etteivät henkilöstön tosiasialliset vaikutusmahdollisuudet olisikaan olleet riittävät valmisteluprosessissa.
STTK pitää erittäin tärkeänä henkilöstön kuulemista ja vaikutusmahdollisuuksia prosessin aikana, ja tukee Palkansaajajärjestö Pardian yksityiskohtaista lausuntoa, joka tulee jatkovalmistelussa ottaa huomioon.
Onko tuki eri henkilöstöryhmille ollut riittävää prosessin aikana tähän mennessä, onko tasapuolista tietoa valmistelutyöstä sekä aiempien julkisten laitoksien siirtymisten kokemuksista ollut saatavilla henkilöstölle? Valtion tulisi aina olla esimerkillinen ja vastuullinen työnantaja, sekä tulevaisuudessakin kiinnostava ja vetovoimainen uusille työntekijöille.
Muutosprosesseissa tarpeeton viivyttely usein mutkistaa kokonaisuutta. Ripeä, mutta hyvin valmisteltu eteneminen on myös henkilöstön ja asiakkaiden etu. Nyt julkistettu hallituksen esitys on kuitenkin monelta keskeiseltä yksityiskohdaltaan, mukaan lukien kustannusarvio, vielä täsmennyksiä kaipaava.
Perusteltu huoli onkin, onko hallituksen suunnittelemassa aikataulussa eteneminen mahdollista niin, että päätöksien taustalla on riittävästi faktatietoa. Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ei ole ollut mukana lakivalmisteluprosessissa tähän asti ja esittää, että lausunnoissa esiin tuodut seikat huomioidaan jatkovalmistelussa.
STTK:n jäsenliitoista Tehy yhtyy tässä lausunnossa esitettyihin näkökohtiin.
Lisätietoja sosiaali- ja terveyspoliittinen asiantuntija Riitta Työläjärvi