Euroopan pankkivalvontaviranomaisen, arvopaperimarkkinaviranomaisen ja vakuutus- ja työeläkeviranomaisen perustaminen

Eduskunnan talousvaliokunta
Asiantuntijakuuleminen 13.11.2009

Asia    U 73/2009 vp

STTK kiittää mahdollisuudesta tulla kuulluksi valtioneuvoston kirjelmästä koskien komission ehdotusta Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi Euroopan pankkiviranomaisen perustamisesta, Euroopan arvopaperi-markkinaviranomaisen perustamisesta ja vakuutus- ja työeläkeviranomaisen perustamisesta.

Ylikansalliset finanssimarkkinat – ylikansalliset valvontajärjestelmät

Eurooppalaisen finanssivalvonnan järjestelmän perustaminen on STTK:n näkökulmasta tervetullut uudistus. Finanssimarkkinoiden heikko sääntely toimi yhtenä keskeisenä ajurina kansainvälisen finanssikriisin synnyssä. STTK pitää tärkeänä, että on olemassa ylikansallisia elimiä, joiden vastuulla on tämänkaltaisten impulssien estäminen.

STTK:n näkökulma eurooppalaiseen finanssivalvontaan perustuu valvonnan tehokkuuteen ja ennaltaehkäisevyyteen. Valtioneuvoston kirjelmä on luonteeltaan teknisiin yksityiskohtiin keskittyvä. STTK haluaa korostaa, että eduskunnan tulee ottaa kantaa asiaan keskittyen erityisesti siihen, mikä on finanssivalvonnan tehtävä ja miten se voi tätä tehtävää parhaiten toteuttaa.

Tehokkaan valvontajärjestelmän kehittäminen

Kansallisten rajojen tai epätasaisen valvonnan aiheuttamat haitat on pyrittävä estämään mahdollisimman tehokkaasti. Globaalit finanssimarkkinat edellyttävät ylikansallisia toimielimiä, jotka kykenevät puuttumaan havaittuihin epäkohtiin. On myös syytä tunnustaa, että finanssivalvonta on eri EU-maissa väistämättä eritasoista. Tästä johtuen STTK kannattaa viranomaisten mahdollisuutta puuttua havaittuihin epäkohtiin ohi kansallisten valvontaviranomaisten sekä mahdollisuutta siirtää tehtäviä kansallisvaltioiden välillä. Valtioneuvoston kirjelmässä esitetyt varaukset edellä mainittuihin toimintoihin ovat luonteeltaan teknokraattisia eivätkä palvele tavoitetta tehokkaasta valvonnasta.

Valtioneuvoston kirjelmässä (sivu 11) todetaan seuraavaa: ”Valtioneuvosto korostaa myös sitä, että asetuksissa olisi asetettava selkeät rajat kansallisen viranomaisen mahdollisuuksille sopia sille lailla säädettyjen tehtävien siirtämisestä toisen valtion viranomaiselle tai tälle kuuluvien tehtävien ottamisesta. Valtioneuvosto ei suhtaudu täysin torjuvasti viranomaiselle perustettavaan toimivaltaan tehdä sopimuksia toisen valtion viranomaisen kanssa, mutta korostaa, että tällaisen sääntelyn on oltava poikkeuksellinen ja sopimuksentekovallan perustamiselle on asetettava edellytyksiä: valtuutus ei saa olla rajoittamaton valtuutuksen saajaan ja sisältöön nähden, minkä ohella valtuutuksessa on ilmaistava ne viranomais- tai muut tahot, joiden kanssa viranomainen voi tehdä sopimuksia. Tältä osin valtioneuvosto viittaa perustuslakivaliokunnan tästä kysymyksestä esittämiin aiempiin kantoihin.”

Finanssivalvonnan tehtävien siirtomahdollisuutta pohdittaessa on huomattava, että Suomessa toimivista finanssialan yrityksistä suuri osa on ulkomaisessa omistuksessa. Valvonnan kannalta olisi joustavaa, jos EU-maiden kansalliset viranomaiset voisivat siirtää laissa säädettyjä tehtäviä yli rajojen. Erityisen tärkeää on kyetä ehkäisemään valvonnan ja lainsäädännön erilaisuuden mahdollistama keinottelu. Näillä perusteilla STTK kannattaa mahdollisuutta siirtää tehtäviä kansallisvaltioiden välillä sekä perustettavien valvontaviran-omaisten oikeutta tehdä suoraan toimijoille osoitettuja päätöksiä ohi kansallisen valvontaviranomaisen.

Ennaltaehkäisevän valvontajärjestelmän kehittäminen

Nykyinen finanssimarkkinoiden valvonta painottuu jälkikäteiseen valvontaan. STTK haluaa korostaa, että finanssikriisin kaltaisten katastrofien välttämiseksi on tärkeää, että syntyviin ongelmiin puututaan ennakoivan valvonnan keinoin. Tärkeää on varmistaa tiedonsaanti riittävän aikaisessa vaiheessa erityisesti suuria finanssialan yrityksiä uhkaavista kriiseistä tai niiden toiminnan negatiivisista kehityssuunnista.

Komission ehdotuksessa (Explanatory memorandum 6.2.1. sivu 5) todetaan systemaattinen konsultaatiotarve sidosryhmien kanssa silloin kun kyse on teknisten standardien kehittämisestä. Ehdotuksessa nähdään tässä tarkoituksessa erityinen tarve perustaa sidosryhmäryhmittymä (Stakeholders Group), jossa tulisi olla toimialan, henkilöstön ja käyttäjätahojen edustus.

Vastaavien säännönmukaisten ja organisoitujen sidosryhmäkontaktien käyttöä tulisi STTK:n mukaan laajentaa koskemaan muutakin kuin vain teknisten standardien luomista. Sidosryhmien systemaattisella käytöllä valvontafunktion toteutuksessa voitaisiin kehittää niin kutsuttua. ”Early Warning” -järjestelmää, jonka perimmäisenä tarkoituksena olisi saada jo ennakolta tietoa erityisesti suurten finanssialan toimijoiden negatiivisista kehityssuunnista. Sidosryhmien käyttöä tässä tarkoituksessa tulisi kehittää paitsi EU- myös kansallisella tasolla.

Keskeisin sidosryhmä, joka omassa työssään pystyy tunnistamaan yrityksensä negatiiviset kehityssuunnat, on finanssialan henkilöstö. Mielestämme valvontajärjestelmän toimijoiden toimintavelvoitteita, sekä EU että kansallisella tasolla, tulisi tästä syystä kehittää siten, että niihin sisältyisi säännönmukainen vuorovaikutusvelvoite yritysten henkilöstön kanssa. Toiminta voidaan parhaiten organisoida valvontaorganisaation toimijoiden ja yritysten henkilöstöä edustavien yhteistoimintaelinten välillä (yhteistoimintaneuvottelukuntien, yritysneuvostojen tms. henkilöstöedustajat). Tarve koskee erityisesti finanssialan suuria ylikansallisia yrityksiä.

Edellä kuvatun ”Early Warning” -järjestelmän tausta-ajatuksena on sellaisten valvontajärjestelmien kehittäminen, joissa valvonnan impulssit kulkevat alhaalta ylös. Näin henkilöstö voisi välittää tietoa negatiivisista kehityssuunnista. STTK katsoo, että tällainen toimintamalli täydentää nykyistä – ja myös komission ehdottamaa – valvontamallia, jossa valvontafunktio toteutetaan yritysten ulkopuolelta ja painotetusti jälkikäteisenä valvontana.

STTK yhtyy kirjelmän kantaan haasteista, joita kansallisten valvojien yhteistoiminnan tiivistäminen ja valvonnan organisointi EU-tasolla aiheuttavat Finanssivalvonnalle Suomessa. Muutokset aiheuttavat paitsi määrällisiä ja laadullisia asiantuntijavelvoitteita myös paineita rahoituksen kasvattamiseen.

STTK:n mukaan Finanssivalvonnan rahoitus on turvattava. Mikäli asiantuntijaresursseja supistetaan, on uhkana että Finanssivalvonta ei selviydy muutosten mukanaan tuomista haasteista. STTK katsoo, että Finanssivalvonnan toimintaedellytysten varmistamisessa parempi vaihtoehto on valvontamaksujen korottaminen ja julkisen rahoituksen kasvattaminen kuin asiantuntijaresurssien karsiminen.

Finanssialan valvonnan resurssien puute tai rajallisuus aikaansaa riskien realisoitumista paitsi finanssialalla niin myös koko kansantaloudessa. Tämä on kansantaloudelle huomattavasti kalliimpaa kuin valvontamaksujen korottaminen ja/tai julkisen rahoituksen kasvattaminen.


Lisätietoja:
Lauri Korkeaoja
Alue- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija