Alueiden kehittämislain uudistaminen

Työ- ja elinkeinoministeriö

LAUSUNTO ALUEIDEN KEHITTÄMISLAIN UUDISTAMISESTA

Työ- ja elinkeinoministeriö on pyytänyt lausuntoa ehdotuksista uudistaa alueiden kehittämislakia, lakia eräiden työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan ohjelmien ja hankkeiden rahoittamisesta sekä esityksestä rakennerahastolain muuttamisesta.

SAK ja STTK kannattavat alueiden kehittämisen neuvottelukunnan ja rakennerahastoneuvottelukunnan yhdistämistä. Maakuntaryhmien toimenkuvan laajentaminen rakennerahasto-ohjelmien toimeenpanosta laajemmin aluetason strategisia linjauksia tekevänä ja myös kansallista aluepolitiikkaa yhteen sovittavana elimenä on kannatettavaa.

SAK ja STTK kiinnittävät huomiota lakitekstiin myös niiltä osin kuin kyse on alue- ja rakennepolitiikan neuvottelukunnan ja yhteistyöryhmien kokoonpanosta. Kuten maakuntien yhteistyöryhmien kokoonpanon, myös näiden kahden ryhmän osalta tulee kokoonpanossa mainita työmarkkinajärjestöt. Näin varmistetaan se, että työmarkkinajärjestöt alueiden keskeisinä vaikuttajina ja erityisesti työelämän ja koulutuksen ennakoinnin asiantuntijoina voivat antaa panoksensa alueiden kehittämiseen keskeisissä toimielimissä niin kansallisella kuin maakuntatasollakin. 

Mielestämme nykyiseen äkillisiä rakennemuutosalueita koskevaan käytäntöön kaivataan parannusta erityisesti tukien hakumenettelyn selkiinnyttämisen osalta ja yhtenäisen käytännön takaamiseksi koko maassa.
Kuntarakenteen muuttumisen seurauksena nykyisestä seutukuntajaosta luopuminen on perusteltua. Alueita tulee ensisijaisesti tarkastella työssäkäyntialueina.

Palkansaajajärjestöt SAK ja STTK pitävät hyvänä sitä, että välittäviä toimielimiä ja rakennerahasto-ohjelmien hallinnointia koskevia määräyksiä esitetään selkeytettäviksi.

Samalla korostamme, että työttömyyden voittamisen ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisyn tulee olla myös aluepolitiikan keskiössä niin kuin alueiden kehittämisen tavoitteissa § 4, s. 35 hyvin perustellaan. Syrjäytymistä voidaan ehkäistä erityisesti koulutukseen, työllisyyteen, sosiaali- ja terveyspolitiikkaan sekä vapaa-aikaan liittyvillä toimenpiteil-lä.
Alueet vahvistavat kilpailukykyään erikoistuessaan sellaiseen osaamiseen ja osaamisen hyödyntämiseen, johon alueella on aiemman elinkeinorakenteen tai osaamiskeskittymän perusteella kasvupohjaa.

SAK ja STTK pitävät tarkoituksenmukaisena pyrkimyksiä vahvistaa eri viranomaistahojen ja muiden toimijoiden yhteistyötä alueiden kehittämisessä. Pyrkimys saada asianmukainen vaikuttavuus sekä maakuntaohjelmalle että maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmalle ovat sinänsä oikeansuuntaisia, mutta epäselväksi jää edelleen, missä määrin tavoite voi toteutua esitetyillä lakiteksteillä.

Myös pyrkimys maakunnan yhteistyöryhmän tehtävien kehittämiseen on sinänsä oikea ja lakiesitys asettaa yhteistyöryhmälle varsin vaativan yhteensovittamistehtävän, mutta ei osoita keinoja sen toteuttamiseksi. Lakiesitys ei myöskään täsmennä, mitä yhteensovittaminen todella tar-koittaa ja mikä status maakuntaohjelman ja sen toteuttamissuunni-telman käsittelyllä yhteistyöryhmässä on.

Konkreettisena parannusesityksenä SAK ja STTK esittävät työmarkkinajärjestöille puhe- ja läsnäolo-oikeutta maakuntaryhmien sihteeristöön. Yritystukipäätökset tulee saattaa maakunnan yhteistyöryhmän tietoon ja päätöksenteon tulee olla läpinäkyvää huolimatta liikesalaisuuden piiriin kuuluvista tiedoista. Lakiin tulisi myös lisätä kirjaus seurannasta, sillä nykyisellä järjestelmällä vaikutusten arviointi on todella vaikeaa. 

Lakiesityksessä maakuntien liiton tehtäväksi esitetään muiden tehtävien ohessa ennakoimista sekä vastaamista ennakoinnin yhteensovittamisesta maakunnassa. Tässä yhteydessä SAK ja STTK haluavat nostaa esiin jo ALKU- lausuntokierroksellakin esiin tuomansa huolen maakuntien liittojen ja työmarkkinaosapuolien välisen yhteistyön järjestämisestä. Työelämäosapuolien kanssa tehtävää yhteistyötä ei käsitellä tässäkään lakiesityksessä yksityiskohtaisesti. Alueellisia toimielimiä ovat tällä hetkellä maakuntien yhteistyöryhmät, TE-keskusten neuvottelukunnat, aikuiskoulutuksen ennakointi- ja han-kintatoimikunnat sekä työ- ja elinkeinotoimistojen TE-toimikunnat. Lisäksi on runsaasti erilaisia projekteihin ja hankkeisiin liittyviä ryhmiä. Näillä työryhmillä ei kuitenkaan ole virallista asemaa ja eri osapuolet ovat näissä epävirallisissa työryhmissä varsin vaihtelevasti mukana.

SAK ja STTK katsovat, että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset tarvitsevat työssään tukea ja asiantuntemusta paikallisilta työelämän osapuolilta sekä valtion edustajilta. Alueellisen työllisyys-, koulutus- ja elinkeinopolitiikan toteuttamisessa tarvitaan kolmikantaisen yhteistyöelimen näkemyksiä. Yhteistyötä tarvitaan myös työvoiman liikkuvuus- ja kohtaantoasioissa, työvoiman maahanmuuton kysymyk-sissä, työelämän kehittämisessä sekä aluerahastojen hankkeiden valmistelussa ja päätöksenteossa.

SAK ja STTK toteavatkin edelleen, että yhteistyön toteuttamiseksi tulisi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin perustaa työllisyys-, elinkeino- ja koulutuskysymyksiin keskittyvä yhteistyöryhmä, jolle siirtyisivät nykyisten alueellisten neuvottelukuntien tehtävät. Ryhmän keskeinen tehtävä olisi ennakoida alueen työvoima- ja koulutustarpeita sekä tehdä ehdotukset ja päättää alueen ammatillisen aikuiskou-lutuksen suuntaamisesta. Lisäksi ryhmä seuraisi edellä mainittuja työllisyys- ja elinkeinopolitiikan asioita mukaan lukien alueellinen varautumissuunnittelu, antaisi lausuntoja aluerahastohankkeista sekä saisi informaatiota TE-keskuksen sisäisestä toiminnasta. Ryhmä voisi myös päättää hankittavasta tilauskoulutuksesta. Myös ammatillisen aikuiskoulutuksen kokonaisuudistusta valmisteleva johtoryhmä on aluehallintoa koskevassaan kannanotossa ehdottanut yhteistyöryhmää työmarkkinaosapuolien kanssa.

Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK ry

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK