Saksassa yritysten heikentyneeseen työtilanteeseen on vastattu lyhennetyn työajan (kurzarbeit) järjestelmällä. Kurzarbeit -järjestelmässä osa lyhennetyn työajan aiheuttamasta palkanmenetyksestä korvataan yhteiskunnan toimesta. Korvaus on enintään 67 % palkanmenetyksestä. Työajan lyhentämisellä ja yhteiskunnan tuella pyritään välttämään irtisanomisia.

Työajan väliaikaisesta lyhentämisestä voidaan sopia paikallisesti työnantajan ja henkilöstön edustajien (yritysneuvosto) toimesta.  Kyse ei koskaan ole työnantajan yksipuolisesta työajan lyhentämispäätöksestä, vaan sopimuksesta työantajan ja henkilöstön välillä. Jos työajan lyhennyksestä on sovittu henkilöstön kanssa, korvaa työvoimatoimisto työntekijälle osan lyhennetyn työajan aiheuttamasta ansionmenetyksestä.

Työvoimatoimiston tuki edellyttää erityisesti kolmea asiaa: 

1. väliaikaisesta työajan lyhentämisestä on sovittu
2. lyhentäminen perustuu yrityksen taloudellisiin ongelmiin
3. työaika lyhenee vähintään 10 prosenttia. 

Esimerkki lyhennetystä työajasta

Lyhennetyn työajan järjestelmän ehtojen täyttyessä saa perheellinen työntekijä työvoimatoimistosta 67 % menettämästään palkasta. Lapsettomalle korvausprosentti on 60.

Esimerkki: 
Työaikaa lyhennetään 50 prosenttia. Työntekijällä on lapsia. 50 % työajasta työskentelevä saa tekemästään työajasta normaalin palkan (50% alkuperäisestä) ja tekemättä jääneen työajan palkasta 67 %.
Kokonaisbruttopalkaksi puolitettua työaikaa tekevälle tulee siten 83,5 % ((50 % + (50 % x 67 %)) alkuperäisestä bruttopalkasta.

Lyhennetyn työajan järjestelmä pähkinänkuoressa:

• Lyhennetty työaika voi olla nolla tuntia. Minimityöaikaa ei ole.
• Korvausta voi saada enintään kaksi vuotta.
• Työajan lyhennyksestä voidaan sopia vaikkapa viikoittain aina maanantaiaamuisin.
• Jos yrityksessä ei ole yritysneuvostoa (esim. pienyritys), voi työajan lyhentämisestä sopia suoraan työntekijän ja työnantajan kesken.
• Lyhennetyn työajan piirissä on noin 2 miljoonaa työntekijää. Työtunteja on lyhennetty noin 1 prosentti koko maan työtuntimäärästä.
• Keskimääräinen työajan lyhennys on 33 prosenttia.
• Työajan lyhennyskorvauksella ei ole vaikutusta ns. normaaliin työttömyyskorvaukseen. Työttömyyskorvaus lasketaan kokoaikatyön ansioiden perusteella.
• Lyhennetyn työajan korvaus vastaa ns. normaalin työttömyyskorvauksen korvaustasoa. 

Työaikaryhmän raportti Saksasta

Työnantaja- ja palkansaajajärjestöjen yhteinen työaikatyöryhmä teki vierailun Saksaan huhtikuussa 2009. Vierailun aikana tutustuttiin mm. Suomen kansallisessa keskustelussa esillä olleeseen kurzarbeit –järjestelmään ja Saksan työmarkkinoihin.

Työryhmän matkaraportista ilmenee mm:

• Järjestäytymisaste Saksassa on noin 20 %.
• Paikallisilla sopimuksilla voidaan yhä laajemmin poiketa tes-määräyksistä. Paikallisten säästösopimusten vastineeksi työnantaja on usein luopunut irtisanomisista.
• Saksan työmarkkinat ovat EU:n neljänneksi joustavimmat.
• Saksan tavoitteena on nostaa eläköitymisikää 3 vuodella vuoteen 2025 mennessä.
• Työaikapankit ovat Saksassa yleisiä. Niitä käytetään usein eläköitymisen aientamiseen.

Saksassa pidetään Suomesta poiketen itsestään selvänä, että sairastuminen ennen työaikapankkivapaata tai sen aikana estää työaikasaldon vähentämisen. Saksassa työntekijä ei koskaan sairasta työaikapankkivapaan aikana. Saksan työaikapankkien erikoisuutena voidaan pitää työaikasaldon ns. hälytysrajoja. Nämä rajat määrittelevät mm. sen milloin työntekijä voi itse määrätä saldovapaansa ajankohdan. Ks. aiheesta matkaraportin sivu 3.

Lähde: Työmarkkinajärjestöjen työaikatyöryhmän matkaraportti Saksasta 2009 (pdf) ja Steffen Lehndorffin luento Helsingissä 2.9.2009.

Lisätietoja: lakimies Inka Douglas

Lue myös:

Työaikapankkien palkkahallinnolliset ohjeet