Muuttaviin työntekijöihin, eli siirtolaisuuteen liittyviä ongelmia ovat lähtömaiden menetykset koulutetun työvoiman siirtyessä kehitysmaista kehittyneisiin, kauttakulkumaissa kasautuvat lieveilmiöt ja työntekomaissa muuttajan puutteellista tapojen, sääntöjen ja oikeuksien tuntemusta sekä mahdollisesti puuttuvaa kielitaitoa hyväksikäyttävät "hämäräyrittäjät".
Maailman noin 160 miljoonasta työttömästä ja 500 miljoonasta alle dollarin (US) päivässä ansaitsevasta ihmisestä valtaosa toivoo voivansa vastaanottaa mitä tahansa työtä.
Yritysten ja tuotantolaitosten ostot ja myynnit ovat jokapäiväisiä, samoin tuotantotoiminnan siirrot maasta toiseen. Nykyteknologialla myös hyvin erilaisia ja vaativiakin työtehtäviä voidaan siirtää tehtäväksi missä tahansa riittävän hyvien tietoliikenneyhteyksien maassa.
Kansainvälisten arvioiden mukaan teollisuusmaiden palvelualan työstäkin jopa 5 % (noin 12 miljoonaa työpaikkaa) olisi jo vuosituhannen alussa ollut mahdollista siirtää riittävän infrastruktuurin ja alhaisen palkkatason maihin Aasiassa, Afrikassa, Keski- tai Väli-Amerikassa.
Epävirallinen työ suurin työllistäjä
ILO:n vuonna 2002 julkaisema epävirallista taloutta koskeva tutkimusraportti osoitti kaikkien säännösten ulkopuolella tehtävän työn kasvaneen maailman suurimmaksi työllistäjäksi.
Epävirallisen työn määrän voitiin todeta korreloivan selvästi työttömyyden ja köyhyyden sekä vauraammissa teollisuusmaissa myös siirtolaisuuden kanssa. Kilpailun vääristyminen, laillisesti menettelevien työnantajien aseman huonontuminen, valtion tulojen väheneminen ja sosiaaliturvamenojen kasvu huolestuttivat nyt myös työnantajia.
Lisätietoja: lakimies Heli Ahokas