Tyƶmarkkinamallin tulevaisuus puhutti STTK:n edustajistoa
Tulopolitiikan ajan jälkeinen työmarkkinajärjestelmä puhutti viime viikolla kokoontunutta STTK:n edustajistoa. Edustajisto piti syyskokoustaan 9. - 10.12. Kirkkonummella.
- Sopimustoiminta on mennyt repaleiseksi, jatkuvasti käydään neuvotteluja jollain alalla ja valmistellaan neuvottelukierroksia toisella. Yhteinen koordinaatio ja sopimusten tason vertailu on käynyt lähes mahdottomaksi, tiivisti edustajiston puheenjohtaja Ilkka Konola.
Yhteisen sopimisen tulevaisuudesta kantoi huolta myös kokouksessa puhunut sosiaali- ja terveysministeri Juha Rehula. Hän painotti, ettei ole nykyhallituksessa yksin huolensa kanssa.
- Tähän maahan pitäisi löytää aikaisemminkin käytössä olleita elementtejä sisältävä sopimisen malli, jolla luodaan vakautta ja ennakoivuutta, millä suomalainen hyvinvointiyhteiskunta turvataan.
Työkyvyttömyydestä työkyvyn arviointiin
Rehula sanoi olevansa huolissaan myös nykyisestä tilanteesta, missä pitäisi ripeällä aikataululla tehdä työelämään ja eläkepolitiikkaan liittyviä päätöksiä, mutta askelmerkit puuttuvat. Ministerin mukaan Euroopan ja maailman areenoilla häneltä aina tiedustellaan, kuinka Suomessa on pystytty eläkejärjestelmän isoihin uudistuksiin.
- Vastaan heille että se on juuri yhteisen sopimisen mallin ansiota. Mikä sitten on se muoto, jolla meillä on vielä sopimusyhteiskunta vuonna 2015 tai 2020, on iso kysymys jonka miettimiseen pitäisi käyttää aikaa.
Ministeri nosti esiin myös julkisuudessa vellovan eläkeikä- ja työurakeskustelun. Hän painotti erityisesti sosiaaliturvan muutostarpeita vastaamaan työelämän muutoksia ja epätyypillisten työsuhteiden lisääntymistä. Rehula korosti, että työllisyysnäkökulmasta iso painopistemuutos pitäisi olla siirtyminen työkyvyttömyydestä työkykyisyyden arviointiin.
- Jos 10 prosenttia niistä työkyvyttömyyseläkkeellä olevista, jotka vielä oman työkykynsä puitteissa sitä haluaisivat, saataisiin takaisin työelämään, tulisi tästä enemmän hyötyä aikaan kuin yleisestä eläkeiän nostosta, Rehula laskeskeli.
"EK tarjoaa kolmikannan tilalle yksikantaa"
Toimihenkilöunionin Jorma Malinen nosti esiin työnantajien vastuun suomalaisen sopimusjärjestelmän heikentämisessä. Hänen mukaansa muutamat vientiteollisuuden yritysten johtajat pyrkivät kaatamaan koko sopimusyhteiskunnan mallin.
- EK hautasi kolmikannan ja tarjoaa sen tilalle kaiken kattavaa työnantajaliiton yksikantaa. Toimet työelämän kehittämiseksi ovat sille enää sanahelinää vain, Malinen sanoi.
Palkansaajaliikkeelle EK tarjoaa Malisen mukaan työrauhaa turvaavan konsultin roolia.
- Työriitojen sovittelujärjestelmän EK pyrkii valjastamaan vientialojen palkka-ankkurin toteuttamiseen.
Pardian edustaja Eija Tuutti korosti puheenvuorossaan valtionhallinnon jatkuvien uudistusten seurauksia henkilöstölle ja koko yhteiskunnalle.
- Nyt vallalla olevat näennäis- ja osauudistukset käyvät veronmaksajille kalliiksi. Uudistuksilla pitäisi pyrkiä johdonmukaiseen kehittämiseen. Nyt tahti uudistuksille on aivan liian nopea. Esim. valtionhallinnon alueuudistus on hoidettu aivan liian nopeassa aikataulussa. Liian usein hallinnon kehittämisen ja toimintojen uudelleenjärjestelyjen ainoa yhteinen nimittäjä näyttää olevan henkilöstön vähentäminen.
Julkishallintoon hyvää henkilöstöjohtamista
Tuutti kaipasikin tuottavuuden parantamiseen kestävän tuottavuuden periaatetta.
- Työpaikoille tarvitaan Pardian esityksen mukaisesti työhyvinvointisilmälasit. On pohdittava, mitä mikäkin päätös merkitsee henkilöstön hyvinvoinnin näkökulmasta, Tuutti sanoi.
Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliiton Jytyn Pirjo Rämänen totesi, että myös kuntia riivaa huono henkilöstöjohtaminen. Hänen mukaansa on paljon kuntia, joissa ei löydy henkilöstöjohtajaa ollenkaan.
- Kuntakenttä elää murroksessa heikon taloudellisen tilanteen takia. Kunnille annetaan velvollisuuksia, mutta ei rahoja. Lisäksi henkilöstö unohdetaan uudistuksissa. Kaikkien edun mukaista olisi ottaa henkilöstöryhmät tasapuolisesti mukaan neuvotteluihin. Töiden ulkoistaminen, yksityistäminen ja jopa irtisanomiset ovat arkea kunnissa, Rämänen sanoi.
Katso myös Mikko Mäenpään puhe edustajistossa ja tiedote Mäenpään puheenvuorosta.