STTK:n puheenjohtaja ei usko kolmikannan katoamiseen

STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää on tyytyväinen pääministerin esitykseen uudesta yhteiskuntasopimuksesta, johon kytkettäisiin työmarkkinajärjestöt ja maan hallitus. Mäenpään mukaan tarvitaan yhteistä näkemystä Suomen suunnasta ja toimenpiteistä vakaan kasvun edistämiseksi.

- Tärkeitä yhteisiä asioita ovat esimerkiksi talous- ja työmarkkinapolitiikan yhteensovittaminen, ostovoiman turvaaminen, julkisen talouden hallinta sekä työurien pidentäminen, Mäenpää listaa.

Sen sijaan hän ei tue valtiosihteeri Raimo Sailaksen julkisuuteen antamaa näkemystä siitä, että kolmikanta kuihtuisi pois.

- On syytä miettiä, johtaako kehitys tupojen hylkäämisen jälkeen myös yleisemmin poliittisen päättäjän, elinkeinoelämän ja palkansaajien yhteistyön hylkäämiseen. Tähän saakka kolmikantainen valmistelu on toiminut. Tuloksien saamisessa on ollut vaikeuksia, mutta näin on ollut isoissa asioissa aikaisemminkin. Jos pragmaattinen linja voittaa ideologiset linjanvedot, kolmikantainen malli pysyy, Mäenpää arvioi.

Hän kuitenkin myöntää, että tuloksien aikaansaaminen erityisesti eläkeratkaisuissa on tärkeää kolmikannan tulevaisuuden kannalta.

- Työeläkejärjestelmä on kolmikannan vahvin linnake, Mäenpää painottaa.

STTK jatkoi tänään Mahdollisuuksien Suomi –eduskuntavaalikiertuetta Lappeenrannassa.

Työllisyydestä huolehdittava painotetusti

Suomi näyttää selvinneen taloustaantumasta melko vähin vaurioin, mutta julkisen talouden kestävyysvajeen korjaaminen vienee Mäenpään mukaan vuosia.

- Tärkeintä on huolehtia työllisyydestä. On samanaikaisesti estettävä nuorisotyöttömyyden kasvu ja löydettävä keinot ikääntyvien työssä pysymiseen. Näiden välissä opiskeluaikoja on lyhennettävä ja opiskelupaikkaan pääsemistä joustavoitettava, Mäenpää esittää.

Liian vähälle huomiolle on Mäenpään mielestä hallituksessa jäänyt työttömyyden hoito.

- Työttömyyttä ei saa pitää itsestään selvyytenä ja luonnonlakina. Tehokas työvoimapolitiikka on toimiva keino työllisyysasteen nostamiseksi. Seuraavan hallituksen pitää ottaa tavoitteekseen työttömyyden nujertaminen.

STTK:ssa arvioidaan, että hyvätkään työllisyysnäkymät eivät estä verotuksen kiristymistä.

- Veroastetta on nostettava veropohjaa laajentamalla ja joitakin verokantoja korottamalla. Palkkatyön verottamisesta painopistettä on siirrettävä muuhun verotukseen, muutoin suomalaisen työn kilpailukykyisyys ja palkansaajien ostovoima vaarantuu. Muutoksissa on syytä pitää mielessä, että verotus on aina myös oikeudenmukaisuuskysymys ja eri kansalaisryhmien veronmaksukyky vaihtelee.

STTK torjuu julkisten palveluiden leikkaukset ja kaavamaiset tuottavuusmittarit ja –ohjelmat julkisella sektorilla.
- Vertailujen perusteella julkisten palveluiden kustannukset ovat Suomessa matalat ja vaikuttavuus hyvä. Palveluiden tarve ja myös kustannukset kuitenkin kasvavat väestön ikääntyessä. Palveluiden kehittämisen lähtökohdaksi pitää ottaa laatu, saatavuus ja vaikuttavuus. Tämä on sekä palveluissa työskentelevien, käyttäjien että maksajien edun mukaista, Mäenpää arvioi.

Työelämän muutoksessa jokaisella työntekijällä tulee olla oikeus koulutukseen.

- Koulutuksen rakenteellista kehittämistä on jatkettava siten, että tulevaisuudessakin yleissivistävää, ammatillista ja korkeakoulutusta on tarjolla maan eri osissa.

Suomalaisten työurat on saatava pidemmiksi. STTK on tyytyväinen siihen, että eläkeiän nostamiseen liittyvästä numeroleikistä on vähitellen siirrytty keskustelemaan aidoista keinoista pidentää työuria.

- Osaava, hyvinvoiva ja motivoitunut työntekijä haluaa pysyä töissä, vaikka ikää kertyy. Hötkyily eläkeiän nostamisen kanssa ei vie asioita eteenpäin. Jos eläkejärjestelmää on tarpeen uudistaa, se edellyttää malttia, hyvää yhteistyökykyä työmarkkinaosapuolten ja poliittisen päättäjän välillä sekä huolellista harkintaa ratkaisuissa, joiden vaikutukset ulottuvat vuosikymmenten päähän, Mikko Mäenpää painottaa.