STTK:n palkitut: Henkilöstön edustajat ovat työelämän etujoukoissa

Pitkäjänteinen, kuunteleva, sitkeä, yhteistyökykyinen ja riittävän paksunahkainen. Siinä ominaisuuksia, joita pääluottamusmies Marjatta Hiltunen (Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty)  ja työsuojeluvaltuutettu Reima Saarinen (Toimihenkilöliitto ERTO) pitävät tarpeellisina hyvälle henkilöstönedustajalle.

Hiltunen palkittiin vuoden STTK:laisena luottamusmiehenä ja Saarinen vuoden työsuojeluvaltuutettuna STTK:n edustajistossa Kirkkonummella viime viikolla. Valinnalla STTK haluaa korostaa henkilöstön edustajien työn tärkeyttä työelämän muutoksessa ja samalla osoittaa luottamustehtävän merkittävyys myös tuleville henkilöstön edustajille.

- Meillä on totuttu ajattelemaan, että henkilöstön edustajat ovat tehtävissään ainakin työpaikoilla vakaalla pohjalla. Nykyään asiat ovat kuitenkin toisin. Olen itsekin urallani joutunut kaksi kertaa organisaatiomuutokseen jossa omat tehtävät ovat muuttuneet, eikä tilanne ole tälläkään hetkellä vakaa, Hiltunen sanoo.

Hiltunen on toiminut pääluottamusmiehenä Vihdin kunnassa vuodesta 1997 ja Saarinen työsuojeluvaltuutettuna Tieto-konsernissa vuodesta 1998. Hiltunen toimi aluksi luottamustehtävissä osa-aikaisesti oman työnsä ohella, kunnes siirtyi vajaat kaksi vuotta sitten kokopäiväiseksi.

Puolet viikosta hän hoitaa pääluottamusmiehen tehtäviä ja edustaa viiden kunnallisen organisaation seudullisena pääluottamusmiehenä ja edustaa noin 250 jytyläistä.

Saarinen on työskennellyt it-alalla reilut 30 vuotta ja alusta saakka yksi hänen asiakkaistaan oli työsuojeluhalinto. Sitä kautta hän tutuistui koko työsuojelun kenttään, sisältöihin ja viranomaisiin ja päätyi sitten itsekin omalla työpaikallaan työsuojelun asiantuntijaksi. Koko konsernin työsuojeluvaltuutettuna hänen tehtävänsä on huolehtia siitä, että paikalliset työsuojeluvaltuutetut pysyvät tehtäviensä tasalla. Tieto-konsernissa Suomessa työntekijöitä on 6500 ja paikallisia työsuojeluvaltuutettuja 50.

Ajankohtaista työssäjaksaminen

Mikä on saanut heidät viihtymään näissä luottamustehtävissä jo toistakymmentä vuotta?

- Tässä tehtävässä voi vaikuttaa, ja pääsee kehittämään ihmisten työoloja. Kyllä vaikuttamisen halu on yksi tärkeä motivoija, Saarinen sanoo.

- Luottamusmiehenä on aina asioiden keulilla, etujoukoissa saamassa tietoa. Koulutus- ja itsensä keihttämismahdollisuuksia on paljon ja kun pitkän vaikuttamisen jälkeen asiat lopulta nytkähtävät eteenpäin, se on palkitsevaa ja motivoivaa, Hiltunen vastaa.

Kummankin henkilöstön edustajan omalla työpaikalla tällä hetkellä pöydällä on erityisesti työssäjaksaminen.

- Organisaatiomuutosten ja tehokkuusajattelun seurauksena julkiselta sektorilta vedetään viimeisetkin mehut irti. Kun työntekijöitä on vähän ja ikääntyviä paljon, näkyy se jaksamisen ongelmina. Uusia työn kehittämisen muotoja pitäisi saada nyt käytäntöön.

- Työntekijällä pitää työpäivän jälkeen jäädä voimavaroja myös vapaa-aikaan ja vapaa-aikana pitää pystyä täysin palautumaan työn rasituksista. Jos näin on, työn kuormittavuus on kutakuinkin oikea.

Työn kuormittavuus tasapainoon

Saarinen muistuttaa, että paras tulos saavutetaan, kun jokaisen työntekijän potentiaalia hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla.

- Esimiesten pitäisi tuntea oman yksikkönsä henkilöiden taidot ja tiedot niin, että eri tehtäviin löydetään oikeat henkilöt. Tehtävien pitää olla toisaalta riittävän haastavia ja toisaalta kuormittavuudeltaan sopivia, Saarinen sanoo.

- Hyvä työilmapiiri ja johtamiskulttuuri ovat tärkeitä tasapainon löytämiseksi.

Vuoden luottamusmies on valittu vuodesta 2005 alkaen ja vuoden työsuojeluvaltuutettu vuodesta 2006 alkaen. Valinnan teki STTK:n työelämän kehittämisen valmisteluryhmä liittojen esitysten pohjalta.

Katso myös uutinen valinnasta