Maapallon taloudellinen yhteenkietoutuminen muuttaa myös työmarkkinaedunvalvonnan ympäristöä. Globalisoituvassa maailmassa palkansaajien on oltava aktiivisesti uudistamassa yhteiskuntaa.

Globaalien ratkaisumallien rinnalla on tärkeää pohtia myös kansallisia vahvuuksia. Suomessa niitä ovat ennen kaikkea osaaminen ja koulutus, toimiva infrastruktuuri, laadukkaat julkiset palvelut, yhteiskuntarauha ja puhdas ympäristö.

Suomalainen kolmikantainen työmarkkinamalli on vahvasti tukenut kasvua ja hyvinvointia. Nämä kaikki ovat kansallisen menestymisemme kivijalkoja. Yhä tärkeämmäksi muodostuu kestävän kasvun edellytysten turvaaminen, jotta työehtosopimuspöydissä riittää jaettavaa jatkossakin.

Kasvavien ympäristöongelmien myötä vahvistuu käsitys, jonka mukaan ilmastonmuutoksen aiheuttamia ja myös muita ympäristöhaittoja on ensisijaisesti torjuttava taloudellista kasvua tukemalla. STTK:n mielestä edelleen on tavoiteltava taloudellista kasvua, mutta ei hinnalla millä hyvänsä. Ympäristönsuojelu asettaa kasvulle aiempaa selvästi tiukemmat rajoitukset.

Muutoksia nykyiseen energialinjaan tarvitaan

Suomella on STTK:n arvioiden mukaan hyvät mahdollisuudet täyttää EU:n tavoitteet hiilidioksidipäästöjen kansallisesta taakanjaosta ja uusiutuvan energian tuotannosta.  Suomalaisilla on kansakuntana myös mahdollisuus hyötyä komission päätöksistä.

STTK:n mielestä uusiutuvien luonnonvarojen osuuden kasvattaminen energiatuotannossa on enemmän mahdollisuus kuin uhka. Tavoitteiden saavuttaminen edellyttää kuitenkin muutoksia nykyiseen energialinjaan. Vesivoiman käyttömahdollisuuksia pitää hyödyntää. Metsäteollisuuden, joka on keskeinen uusiutuvien energialähteiden käyttäjä, on arvioitava toimintaansa uudelleen ilmastopolitiikan näkökulmasta.

STTK:n mielestä EU:n sisäisen taakanjaon ohella Suomessa tarvitaan keskustelua kustannusten taakanjaosta. Kestävää ilmastopolitiikkaa ei ole se, että palkansaajat yksin maksavat varsin haastavan ilmastonmuutospolitiikan kustannukset.

Ilmastonmuutos- ja ympäristökysymykset työmarkkinapöytään

Ympäristöongelmien torjuminen vaatii huomattavia taloudellisia panostuksia. Toisaalta kun ympäristönsuojelun asettamat haasteet otetaan vakavasti, talouden toimeliaisuus lisääntyy ja sitä kautta myös kasvu.

STTK:n mielestä ilmastonmuutoksen torjunta tarjoaa Suomen kansantaloudelle valtavasti mahdollisuuksia. Talouden ja työllisyyden kannalta ilmastonmuutos on yhtä aikaa uhka ja mahdollisuus.

Suomen korkea tekninen osaaminen, hyvät yhteydet maailmalle sekä pienen kansantalouden muuntautumiskyky ja joustavuus tarjoavat erinomaiset mahdollisuudet suunnata elinkeinopolitiikkaa oikein ja myös ympäristönäkökohdat huomioiden. Suomi voi rakentaa menestystarinan esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuntaan erikoistuneesta teknologisesta osaamisesta.

Ympäristöongelmien myötä edessä on maailmanlaajuisesti ja kansallisesti iso lasku. Siksi STTK:n mielestä ilmastonmuutos-, ympäristö- ja energia-asiat kuuluvat jatkossa myös työmarkkinapöytään. Suomen vahva kolmikantainen sopimisen malli on hyvä tapa sitouttaa toimijat etsimään yhdessä ratkaisuja. Tämä on Suomelle myös kilpailuetu. 

Kestävä kehitys huomioon kaikessa toiminnassa

STTK turvaa kansallisesti ja maailmanlaajuisesti ekologista, taloudellista sekä sosiaalista ja kulttuurista toimintaa edistämällä kestävän kehityksen periaatteiden mukaista toimintaa. STTK on mm. mukana kestävän kehityksen yhteistyöryhmissä Suomessa ja Euroopassa.

Ekologisella kestävyydellä tarkoitetaan ihmisen taloudellisen toiminnan sopeuttamista luonnon kestokykyyn. Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemien toimivuus ovat osa hyvinvointia.

Taloudellinen kestävyys on sisällöltään ja laadultaan tasapainoista kasvua. Kestävä talous on edellytys yhteiskunnan keskeisille toiminnoille. Se helpottaa myös kohtaamaan haasteita, kuten väestön ikääntymisestä aiheutuvia kasvavia sosiaaliturva- ja terveysmenoja.

Sosiaalisessa ja kulttuurisessa kestävyydessä taataan hyvinvoinnin edellytysten siirtyminen sukupolvelta toiselle. Yhä jatkuva väestönkasvu, köyhyys, ruoka- ja terveydenhuolto, sukupuolten välinen tasa-arvo sekä koulutuksen järjestäminen ovat maailmanlaajuisia sosiaalisen kestävyyden haasteita, joilla on merkittäviä vaikutuksia ekologiseen ja taloudelliseen kestävyyteen.