Peruskoulua kehutaan paljon, mutta on myös heitä, joiden mielestä se on vain aikansa luomus. Opetusministeri Henna Virkkunen (kok) puolustaa suomalaista koulutusjärjestelmää. Hänen mielestään siitä voisi tehdä jopa vientituotteen.

– Yhdeksänvuotinen, yhtenäinen oppivelvollisuus on toimiva idea. En rupeaisi sitä moittimaan, mutta sen sisältöä on päivitettävä koko ajan.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki esitti hiljattain, että oppivelvollisuusikä nostettaisiin 18 vuoteen, koska tällä hetkellä moni ei jatka opiskelua peruskoulun jälkeen. Virkkunen tyrmäsi ajatuksen.

Hänen mukaansa niillä, jotka eivät jatka peruskoulun jälkeen, on yleensä motivaatioon tai muuhun elämän hallintaan liittyviä ongelmia.

– Minusta se ei ole ratkaisu, että nuorille asetetaan lisää velvollisuuksia. Meidän on huolehdittava järjestelmästä niin, että jokaisella on oikeus jatko-opiskelupaikkaan.

Kunnan otettava koppi syrjäytyvistä

Virkkusen mielestä on tärkeää, että jokaisessa kunnassa olisi virkamies, joka ottaa kopin jatko-opintojen ulkopuolelle jäävistä nuorista.

– Osa kunnista on järjestänyt tämän tosi hyvin. Joku käy naama naamalta läpi ne, jotka eivät ole hakeneet opintoihin. Heidät ohjataan työpajoihin, oppisopimukseen tai muuta soveltuvaa reittiä opintojen pariin.

Virkkusen mukaan Stefan Wallinin (r) työryhmä on hiljattain jättänyt esityksen koulutuksesta putoavia nuoria etsivästä nuorisotyöstä. Hanke halutaan vakinaistaa kunnissa ja nostaa lain tasolle.

– Ei se niin hirveän monimutkaisia juttuja vaadi, että tieto näistä nuorista kulkisi.

Virkkusen mukaan etenkin kaupunkiseuduilla osa nuorista uhkaa jäädä toisen asteen opintojen ulkopuolelle, koska koulutuspaikkoja ei ole.

– Laskennallisesti meillä on ammatilliset paikat noin 75 prosentille ikäluokista, mutta niitä hakevat myös ylioppilaat ja aikuiset. Usein myöskään nuorten omat toiveet, alueellinen tarjonta ja työmarkkinoiden tarpeetkaan eivät kohtaa.

Virkkunen on esittänyt, että ammatillisen koulutuksen tarjontaa pitää lisätä.

– Tällä hallituskaudella paikkoja on lisätty jo noin 7 000:lla. Aion esittää lisäystä myös seuraavaan lisäbudjettiin.

Kouluihin enemmän työelämätietoa

Virkkusen mielestä nuoret tarvitsisivat jo kouluaikanaan nykyistä enemmän tietoa työelämästä ja tukea omiin valintoihinsa.

– Työmarkkinat muuttuvat nopeasti ja nuoret ovat epävarmoja tulevaisuudestaan.
Peruskoulu luo Virkkusen mielestä hyvän pohjan tulevaa työelämää varten. Sieltä saadaan perusvalmiudet ja valmiudet jatkaa opintoja.

– Peruskoulua pitää kuitenkin kehittää koko ajan. Suomalaisen koulutuksen tärkein asia on, että meillä on erittäin pätevät opettajat. Kovin monessa muussa maassa ei luokanopettajalta vaadita maisterin papereita.

Suomalainen koulu on vientituote

Henna Virkkunen haluaisi tehdä suomalaisesta kouluosaamisesta vientituotteen. Peruskoulunko sinä veisit maailmalle?

– Meillä käy todella paljon kansainvälisiä vieraita katsomassa perusopetusta ja kouluruokailua. Arabimaista täällä käynyt ryhmä kertoi todella haluavansa ostaa suomalaisen peruskoulun, Virkkunen naurahtaa.

Hänen mukaansa sitä ei kuitenkaan voi sellaisenaan myydä.

– Jokaisessa maassa koulutusjärjestelmä täytyy luoda sen kulttuurin tarpeisiin.

Muun muassa Balkanilla suomalaiset ovat konsultoineet koulujärjestelmien rakentamisessa. Virkkusen mukaan erityisesti suomalaiset korkeakoulut vievät jo nyt suomalaista kouluopetusta maailmalle.

– Lisäksi opettajia, erityisopettajia ja rehtoreita on koulutettu Suomessa.

Irtisanottavien kannattaa opiskella

Opetusministeri Henna Virkkusen mielestä kaikkien irtisanottujen tai irtisanomisuhan alla olevien kannattaa taantuman aikana hankkia lisäkoulutusta. Muidenkin on hänen mielestään syytä hankkia lisäpätevyyttä.
Erityisesti Virkkunen patistelee niitä, joilla ei ole aiempaa koulutusta.

– Työelämässä on satojatuhansia ihmisiä, joilla ei ole mitään ammatillista koulutusta, vaikka työkokemusta on pitkästi. He ovat heikoimmassa asemassa, jos työpaikka menee alta, Virkkunen sanoo.

Hänen mielestään pitää pyrkiä siihen, kaikki hankkisivat koulutuksen, suorittaisivat näyttötutkintoja ja hankkisivat ammatillista pätevyyttä. Tavoitteena on, että jatkossa 60 prosenttia aikuisväestöstä osallistuisi täydennyskoulutukseen.

Viisikymppisenkin kannattaa yrittää

Virkkunen lupaa vapauttaa ilman ammatillista koulutusta tai tutkintoa olevat tutkintomaksuista. Ammatillisen aikuiskoulutuksen tukijärjestelmiä aiotaan uudistaa kymmenillä miljoonilla euroilla. Ministerin mielestä vapautus tutkintomaksuista on tärkeä kannustin.

– Yksittäiselle ihmiselle tutkintomaksu voi olla kynnys opiskeluun.

Löytyykö lisärahaa talouden jyrkässä alamäessä?

– Uskoisin, että saamme nämä budjettiin. Linjasimme jo budjettiriihessä, että liikkumavara kohdennetaan aikuiskoulutuksen uudistamiseen.

Usein pulmana on ollut saada pitkän työuran tehneet, mutta vähemmän koulutetut jatko-opintoihin.

– On totta, että koulutus kasautuu. Työnantajat lähettävät aktiivisesti koulutukseen niitä, joilla on jo korkeampi koulutus.
Virkkusen mukaan koulutus ei kiinnosta etenkään yli 50-vuotiaita.

– Siinä iässä ajatellaan usein, ettei kannata enää opiskella uuteen ammattiin, vaikka työpaikka menisi alta. Viisikymppisenäkin voi kuitenkin vielä aloittaa uuden työuran.

Teksti: Mika Peltonen, UP-uutispalvelu
Kuva: Eija Hiltunen