Eurooppa on kohdannut globaalin talouskriisin samalla kun se kärsii kilpailukykynsä puutteista. Eurooppa ei kehity, vaan uhkaa taantua. Työttömyys kasvaa, ikääntyminen vaivaa ja julkinen talous on vaikeuksissa. EU:n komissio on vastannut tähän ongelmaan esittelemällä maaliskuussa 2010 ajatukset Euroopan tulevaisuuden menestyksen avaimiksi, Eurooppa 2020 -strategian (komission verkkosivuilla). Suomen kansalliset tavoitteet vahvistettiin marraskuussa 2010. STTK on laatinut omat esityksensä kansallisista toimenpiteistä.
Eurooppa 2020 työllisyys- ja kasvustrategian tarkoituksena on EU:n kilpailukyvyn varmistaminen parantamalla talouskasvua ja työllisyyttä. Eurooppa 2020 on jatkoa Lissabonin strategialle, jonka tarkoitus oli tehdä Euroopasta maailman kilpailukykyisin talous.
Strategian yleistavoitteet täydentyivät Euroopan jäsenmaiden päämiesten eli Eurooppa-neuvoston kokouksessa kesäkuussa 2010. Eurooppa-neuvosto on vahvistanut viisi mitattavaa yleistavoitetta koko Euroopan tavoiteltaviksi vuoteen 2020 mennessä. Näitä ovat ovat mm. 75 prosentin työllisyystavoite ja tavoite siitä, että Euroopassa 3 prosenttia bruttokansantuotteesta käytettäisiin tutkimukseen ja kehitykseen (t&k).
Komissio pyrkii yhteisten tavoitteiden avulla koordinoimaan koko Euroopan kehitystä. Olennaisinta tavoitteissa on niiden esiinnostamat tarkasteltavat teemat, ei niinkään yksittäinen numeerinen tavoite.
Komission mukaan Eurooppa 2020 -strategiassa on painotettava kolmea asiaa: koulutusta ja tutkimusta, elinikäistä oppimista sekä kilpailukykyä vihreään teknologiaan panostamalla.
EU:n jäsenvaltiot laativat Eurooppa 2020 -ohjelmia komissiolle marraskuussa 2010 annettaviksi. Ohjelmien tulee pitää sisällään EU:n viiteen yleistavoitteeseen liittyvät kansalliset tavoitteet ja listan kansallisiksi toimenpiteiksi tavoitteiden saavuttamiseksi.
Marraskuussa annettavat alustavat ohjelmat tarkentuvat huhtikuussa 2011 yksityiskohtaisiksi toimintaohjelmiksi.
Keskeisiä 2020-tavoitteita ovat mm. työllisyyden nostaminen, köyhyyden vähentäminen ja tutkimus ja kehitys -kulujen kasvattaminen.
STTK:n hallitus käsitteli kokouksessaan lokakuussa 2010 Eurooppa 2020 -strategiaa ja päätti STTK:n esityksistä kansallisiksi toimenpiteiksi 2020-ohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi. Niiden joukossa on mm. 65-67-vuotiaiden työllisyyteen, työssä jaksamiseen, koulutukseen ja terveydenhuoltoon liittyviä toimenpide-ehdotuksia.
Eurooppa 2020 -strategian Suomen ohjelmaluonnos vahvistettiin 19.11.2010. EU:n komissio esitteli maaliskuussa 2010 Eurooppa 2020 -menestysohjelman. Strategian visiona on älykäs, kestävä ja osallistava kasvu. Tavoitteena on kilpailukykyinen ja menestyvä Eurooppa. Tavoitetta pyritään saavuttamaan asettamalla koko Euroopan tavoiteltavaksi talouteen liittyviä yhteisiä mitattavia tavoitteita.
Eurooppalaisten keskimääräisten tavoitteiden pohjalta on laadittu kaikissa jäsenvaltioissa kansalliset 2020 ohjelmaluonnokset. Eurooppa 2020 strategia mahdollistaa tällä tavoin kansallisten lähtökohtien huomioimisen.
Kansalliset tavoitteet toteuttavat yhteisiä tavoitteita
Eurooppa-neuvoston kokouksissa on vahvistettu viisi eurooppalaista yleistavoitetta. Yleistavoitteet ovat Euroopan keskimääräisiä tavoitteita. Jäsenvaltioiden omien tavoitteiden tulee toteuttaa yleistavoitteet Euroopassa keskimäärin.
Tiivistetysti Euroopan yhteiset/keskimääräiset yleistavoitteet ja Suomen kansalliset tavoitteet lisättynä keskeisillä keinoilla tavoitteiden saavuttamiseksi 2020 ohjelmaluonnoksessa ovat seuraavat:
1. Työllisyysaste
EU: 75 %:n työllisyystavoite kaikille miehille ja 20-64-vuotiaille naisille. Tavoitteessa huomioidaan mm. nuoret, ikääntyneet, kouluttamattomat ja laillisten siirtolaisten kotouttaminen.
Suomi: 78 %:n työllisyysaste kaikilla 20-64-vuotiailla.
Suomen keskeiset keinot:
- Työllisyysasteen nostaminen
- Koulutuksen suuntaaminen vastaamaan työvoiman kysyntää
- Työurien pidentäminen
- Työllistymisen edellytysten kohentaminen
2. Tutkimus ja kehittäminen
EU: Tutkimuksen ja kehittämisen panostuksia lisätään tavoitellen julkisten ja yksityisten investointien 3 %:n osuutta bruttokansantuotteesta
Suomi: t&k-kulujen osuus 4 % BKT:sta.
Suomen keskeisinä keinoina mm.:
- Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikan vaikuttavuuden parantaminen, myös julkisella sektorilla.
- Tutkimuksen, kehityksen ja innovaatioiden kannustimien kehittäminen.
- Kilpailun lisääminen erityisesti palvelualoilla.
3. Ilmastonmuutoksen torjuminen
EU: 20/20/20 tavoite (-20% kasvihuonepäästöt, 20% uusiutuvaa energiaa, +20% parannus energiatehokkuuteen) pysyy. Korostetaan 30 % tavoitteen ehtona olevaa, muiden kehittyvien maiden sitoutumista vertailukelpoisiin vähennyksiin ja kehittyvien maiden sopivaa sitoutumista.
Suomi: Pitäydytään aiemmissa sitoumuksissa.
Suomen keskeisenä keinona mm.: tutkimus, kehitys ja innovaatiopolitiikan hyödyntäminen.
4. Koulutus
EU: Koulutustasoa nostetaan erityisesti pienentämällä koulupudokkaiden määrää 10 %:lla ja nostamalla yliopisto- tai vastaavan soveltuvan tutkinnon suorittaneiden osuutta 40 %:iin ikäryhmässä 30-34.
Suomi: Koulupudokkaita alle 8 % ja korkeakoulututkinnon suorittaneita nuorista ikäluokista 42 %.
Suomen keskeisinä keinoina mm.:
- Aikuiskoulutuksen uudistaminen.
- Koulutusjärjestelmien tehokkuuden parantaminen.
5. Köyhyyden vähentäminen
EU: Korostetaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta erityisesti vähentämällä köyhyyttä. Tavoitteena on vähentää köyhyyden ja syrjäytymisen uhan alla olevien määrää 20 miljoonalla.
Suomi: Köyhyys- ja syrjäytymisriskin alla olevien määrää vähennetään 100.000 henkilöllä ja parannetaan kotitalouden työmarkkina-asemaa noin 50.000 henkilön osalta.
Suomen keskeisinä keinoina mm.:
- Työllisyysasteen nostaminen
- Julkisten palvelujen kehittäminen.
- Työkyvyn edistäminen.
Mitä seuraavaksi? Eurooppalainen lukukausi
Vuoden 2010 aikana komissiolle annettavissa kansallisissa 2020 ohjelmaluonnoksissa ei esitetä kovin yksityiskohtaisia keinoja kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Joulukuun 2010 aikana komissio arvioi kansallisia ohjelmia.
Tarkat toimenpiteet vahvistetaan vasta eurooppalaisen lukukauden aikataulun mukaisesti huhtikuussa 2011. Johtuen eduskuntavaaleista, antanee Suomi oman tarkan ohjelmansa vasta huhti-toukokuun vaihteessa.
Eurooppa 2020 strategiaa käsitellään vuoden 2011 alusta lukien eurooppalaisen lukukauden järjestyksessä. Lukukausi etenee seuraavaksi:
- Tammikuu: Lukukauden aloittaa komission antama kasvukatsaus.
- Maaliskuu: Kasvukatsauksen perusteella Eurooppa-neuvosto (kansallisten päämiesten/ministerien kokous) määrittelee Euroopan talouden haasteet.
- Maalis-huhtikuu: Eurooppa -neuvosto antaa poliittista ohjausta jäsenmaille (ohjeita miten pitäisi toimia vaikkapa talouden vakauttamiseksi tai työllisyyden parantamiseksi)
- Huhtikuu: Kansalliset yksityiskohtaiset Eurooppa 2020 toimenpiteet esim. työllisyysasteen nostamiseksi ilmoitetaan komissiolle osana kansallisia reformiohjelmia. Tavoitteena mm. taloudellinen vakaus ml. budjettikuri.
- (Kesä)-heinäkuu: Eurooppa-neuvosto antaa jäsenmaille maakohtaisia, konkreettisia ohjeita kansallisten budjettien valmisteluun. Voi sisältää mm. työelämään, eläkkeisiin, julkisiin menoihin liittyviä ohjeita.
- Elo-joukuu: Toteutetaan vahvistettuja ohjelmia esim. julkisen talouden vahvistamiseksi, työurien pidentämiseksi tai työllisyysasteen nostamiseksi. Komissio seuraa ja valvoo mm. talouden vakauden, annettujen lupausten ja tehtyjen sitoumusten toteutumista.
- Tammikuu: Uusi lukukausi alkaa komission kasvukatsauksella.
STTK:n esitykset kansallisiksi toimiksi pdf-muodossa: ![[PDF]](/Layout/Default/BlueMeteorite.Meteor.Web.UI/Components/File/Image/FilePDF.gif)
suomeksi, englanniksi, saksaksi ja ruotsiksi.
STTK:n esitykset kansallisiksi toimiksi pdf-muodossa: kaikki kielet
Eurooppa 2020 –strategia, Suomen kansallinen ohjelmaluonnos (valtiovarainministeriön verkkosivuilla)
Katso myös Maailmalla meneillään -palstan kirjoituksia aiheesta: