Yllättävän moni nykyään arkiselta tuntuva asia tuli mahdolliseksi vasta unionijäsenyyden myötä.
Vuonna 1995 alkanut jäsenyys Euroopan unionissa ei tehnyt Suomesta maanpäällistä paratiisia, mutta toisaalta harva euroskeptikkojen maalailema uhkakuvakaan on toteutunut. Useimpiin EU:n tuomiin muutoksiin ei vuosien jälkeen enää edes kiinnitä huomiota.
Mitkä sitten ovat tärkeimpiä asioita, jotka Euroopan unioni on tuonut Suomelle? Yhteinen päätöksenteko, euro sekä palveluiden, pääoman, tavaroiden ja ihmisten liikkumisen vapaus, vastaa Euroopan komission Suomen-edustuston päällikkö Eikka Kosonen. Hän on myös iloinen siitä, että EU:n painoarvo ulkosuhteista neuvotteluissa on kasvanut.
– Olemme tasavertaisena maana tekemässä päätöksiä samoja perusarvoja edustavien valtioiden kanssa. Jos emme olisi EU:ssa, joutuisimme sopeutumaan muiden tekemiin päätöksiin, Kosonen listaa.
Vuonna 2002 Suomessa käyttöönotettu euro on tuonut Kososen mukaan vakautta ja ennustettavuutta talouteen. Kosonen uskoo, että finanssikriisi olisi ravistanut markka-Suomea pahemmin.
– Pieni valuutta on alttiimpi spekulaatioille ja heilahteluille.
Mikä sitten olisi pahin vaihtoehto, jos Suomi ei olisi EU:n jäsen?
– Onneksi sitä ei tarvitse miettiä. Uskon, että Suomi haluaisi nopeasti päästä jäseneksi, Kosonen arvioi.
Euro
Yhteinen rahayksikkö helpottaa elämää monella tavalla. Euro käy nykyään jo 16 maassa, viimeisimpänä Slovakiassa, ja hintojen vertailu on helpompaa. Asiantuntijoiden mukaan euro on myös vakauttanut talousjärjestelmää ja tuonut hintoihin ennustettavuutta.
Poliittinen päätöksenteko
Suomi voi vaikuttaa Euroopan päätöksentekoon lukuisten EU:n instituutioiden kautta, vaikka direktiivit aika ajoin hiertävätkin kivenä kengässä. Suomi voi olla ylpeä kansainvälisistä sopimuksista, joita EU on voimakkaasti ajanut, kuten kansainvälisistä ilmastosopimuksista.
Vapaa liikkuminen
EU-maiden asukkaat voivat vapaasti liikkua eri maiden välillä ilman passia. Sama oikeus on periaatteessa myös unioniin kuulumattomilla Schengen-mailla, Norjalla, Islannilla ja Sveitsillä.
Kauppojen tuotevalikoima
Kauppojen valikoimat ovat monipuolistuneet selvästi, Suomeen on EU:n myötä tullut koko ajan uusia kauppaketjuja ja tuotemerkkejä. Jo ruokakauppojen valikoimat ovat runsastuneet.
Vielä 1990-luvun alussa Suomen lisenssivirasto arvioi väliajoin kotimaiset hedelmä- ja vihannesvarastot ja päätti, milloin esimerkiksi mandariinien tuonti voi alkaa.
Lidl´n kaltaiset ulkomaalaiset elintarvikekauppaketjut eivät olleet vanhassa Suomessa mahdollisia. Eurooppalaisia trendivaateputiikkeja, huonekaluliikkeitä tai elektroniikkaketjuja ei ollut.
Tuliaisjuomat
Vuoden 1994 loppuun asti matkailijan nestemäiset tuliaiset olivat melko vähäisiä: maahan sai tuoda vain kaksi litraa viiniä, litran väkeviä ja litran viiniä tai kaksi litraa olutta. Nyt alkoholijuomia saa tuoda omaan käyttöönsä niin paljon kuin pystyy.
Loma-asuntojen ostaminen
EU:n myötä ulkomaalaiset voivat ostaa Järvi-Suomesta tai Lapista loma-asuntoja. Toisaalta suomalaisetkin voivat ostaa helposti vaikkapa viihtyisän bungalowin Las Palmasista.
Vaihto-opiskelu
EU toi opiskelijoille muun muassa Comenius-, Erasmus- ja Leonardo-ohjelmat. Ennen kansainvälisyydestä haikailevien vaihtoehdot rajoittuivat lähinnä kielikursseihin ja au pair -pesteihin.
Ruoan hinta
EU-jäsenyyden myötä ruoan hinta putosi noin 10 prosenttia. Syitä oli useita: tuonnin vapautuminen, verotuksen alentaminen ja maatalouden tuottajahintojen laskeminen. 1990-luvun puolivälissä kukkaroa rasittivat vielä sellaiset maksut kuin rasva- ja sokerivero. Vuoden 2005 jälkeen ruoan hinta on reilusti noussut.
Nämäkin asiat ovat toisin:
– ulkomaalaistaustaisten asukkaiden määrä kasvanut tasaisesti
– useimpien asuntolainojen Euribor-sidonnaisuus
– passin kannen väri vaihtui sinisestä burgundinpunaiseksi
– Suomi sai EU-virastonsa, kemikaalivirasto ECHA:n vuonna 2007
Teksti: Unionimedia/Tuomo Tarvas
Artikkeli on julkaistu STTK-lehdessä 4/09