Elinkeinopoliittisen ohjelman toimialakohtaiset tavoitteet

STTK:ssa toimii eri toimialoihin perustuvia, ammattiliittojen muodostamia elinkeinopoliittisia yhteistyöryhmiä. Elinkeinopoliittiset yhteistyöryhmät ovat valmistelleet toimialakohtaiset tavoitteet osaksi STTK:n elinkeinopoliittista ohjelmaa.

Ryhmät tehostavat keskusjärjestön elinkeinopoliittista edunvalvontaa ja yhteiskunnallista vaikuttamista sekä pyrkivät edistämään alansa menestymistä. Ryhmissä on edustajat niistä ammattiliitoista, joihin on järjestäytynyt kullakin toimialalla työskenteleviä.

Ohessa tavoitteet tiivistettynä ja toimialakohtaisesti jaoteltuna. Kokonaisuudessaan tavoitteet voi lukea [PDF]elinkeinopoliittisen ohjelman pdf-versiosta.

  1. Luonnonvarat STTK
  2. Tietoalat STTK
    1. Osaamisen kehittäminen
    2. Yritysten kasvun edistäminen
    3. Teknologiakehityksen varmistaminen
  3. Logistiikka STTK
  4. Yrittäjät STTK
  5. Finanssialat STTK
  6. Hyvinvointialat STTK
  7. Sisäinen turvallisuus STTK

1. Luonnonvarat STTK

Luonnonvarat STTK on luonnonvara-aloja edustava elinkeinopoliittinen ryhmä, jonka tavoitteena on, että  luonnonvarojamme on käytetään kestävästi ja alan elinkeinotoimintaa kehitetään pitkäjänteisesti.

Maaseudulla toimivien elinkeinoharjoittajien kannattavuus kärsii usein pitkistä ja huonoista maantieteellisistä etäisyyksistä. Myös tuotantoon liittyviä kuljetuksia sekä palvelu- ja neuvonta-ammateissa liikkuvia hankaloittaa usein yhteiskunnan perusinfrastruktuurin toimimattomuus.

Nykyisillä resursseilla ei pystytä takaamaan tarvittavaa palvelutasoa. Myös ilmastonmuutos saattaa vauhdittaa liikenneverkon kulumista ja asettaa haasteita ylläpidolle ja huollolle. Ratojen heikosta kunnosta johtuvat nopeus- ja painorajoitukset lisäävät yritysten logistiikkakustannuksia. 

Elintarviketeollisuutemme tarvitsee laadukkaita raaka-aineita jalostaakseen kuluttajille terveellisiä ja kilpailukykyisiä tuotteita. Ruokaketjun tulee olla kokonaisuudessaan seurattavissa ja tuotteiden alkuperän tunnistettavissa. Panostukset tuotekehitykseen ja innovatiivisuuteen takaavat parhaiten sen, että suomalainen raaka-aine ja elintarvike löytyvät parhaiten kuluttajan valintalistalta.

  • Yritysten henkilöstökoulutus on luonnonvara-aloilla vähäistä. Henkilöstön omatoiminen kouluttautuminen tai sen tukeminen ei ole myöskään riittävää. Henkilöstön osaamiseen panostaminen tulisi yrityksissä nähdä investointina. 
  • Yritysten tutkimus- ja kehittämistoiminnan edistämiseksi on kehitettävä uusia kannustimia.
  • Alemman tieverkoston kuntoa on parannettava ja erityisesti tulee kiinnittää huomiota siltarakentamiseen ja siltojen kantavuuteen kunnostamisen yhteydessä. Valtion on lisättävä yksityisteiden valtionapua tarvetta vastaavaksi.
  • Suomalaisessa elintarviketuotannossa on panostettava laadukkaisiin raaka-aineisiin, innovatiivisuuteen ja tuotekehitykseen. Pienten ja suurten tuottajien nykyistä laajemmalla yhteistyöllä tuottaa synenergiahyötyjä.

2. Tietoalat STTK

Tietoalat STTK toimii yhteistyöfoorumina STTK:laisille tietoalaa edustaville liitoille ja vaikuttamisväylänä tietoalan elinkeinopolitiikassa. Lisäksi se toimii järjestäytymisväylänä omaa ammattiliittoaan etsiville tietoalan ammattilaisille.

Osaamisen kehittäminen

Innovointikyky on merkittävin ict-alan kansainväliseen kilpailukykyyn vaikuttava tekijä. Monet työntekijät tekevät tai luovat työssään ja myös työajan ulkopuolella erilaisia keksintöjä ja kehittämisideoita. Työntekijän oikeudet omiin tuotoksiin on turvattava ja työnantajan oikeuksia työssä tapahtuneiden keksintöjen oikeuksiin on rajattava.

  • Immateriaalioikeuksia koskevaa lainsäädäntöä on kehitettävä niin, että työntekijöiden oikeudet omiin keksintöihinsä tai taiteellisiin teoksiin turvataan.

Pk-yrityksissä on puute monipuolisesta tietoteknisestä osaamisesta. Erityisiä puutteita on projekti- ja kehittämisosaamisessa sekä kansainvälisyysosaamisessa.

  • Osaamisvajetta voidaan helpottaa osaamisen siirto-ohjelmalla, jossa suuryritysten osaajakeskukset verkottuvat pk-yritysten kanssa. Tässä työssä ELY-keskuksilla on keskeinen rooli. Osaamisen siirto-ohjelmaa on esittänyt myös Tietotekniikan edistämiskeskus. Tietoalat STTK tukee Tieken suunnitelmaa.

Ict-ala on erityisen tietointensiivistä ja sen luonteeseen kuuluu työn tekemisen tapojen jatkuva muutos. Tämä  on huomioitava koulutusjärjestelmien kehittämisessä siten, että opetuksen tarpeiden ennakoiminen, kartoittaminen ja uudistaminen on jatkuvaa. Jatkuva muutos näkyy alalla myös esimerkiksi työhyvinvoinnin ongelmina.

  • Alan houkuttelevuutta on kohennettava kehittämällä mm. johtamista ja esimiestyötä, työyhteisöjen toimintaa sekä joustavia työaikajärjestelyjä. Yritysten henkilöstökoulutus ja sen turvaaminen on tärkeää sekä alan kehittymisen, kannattavuuden että henkilöstön jaksamisen ja motivoitumisen kannalta.

Koulutuspainotuksissa on kiinnitettävä huomiota erityisesti alan yritysten ja oppilaitosten välisen yhteistyön laajentamiseen ja toisen asteen koulutuksen saaneiden lisäkoulutukseen. Opetussuunnitelmien on vastattava ennen kaikkea työelämän osaamistarpeisiin. Alan esimieskoulutus on huomioitava koulutussuunnittelussa. Alan opettajakunnan täydennyskoulutuksen on oltava jatkuvaa.

  • Koulutuspolitiikassa on varmistettava ict-osaamisen riittävyys alan aloituspaikkoja lisäämällä eri koulutustasoilla. Aikuiskoulutuksessa on painotettava ict-alan jatko- ja täydennyskoulutusta. Myös erilaisten muuntokoulutusmuotojen kehittämiseen on suunnattava riittävästi varoja. Ict-alan ammatillinen täydennyskoulutus on otettava mukaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen tulostavoitteisiin.
     
  • Opetusministeriön tehtäväksi on määrättävä yritysten ja organisaatioiden henkilöstökoulutuksen koordinointi ja ohjaus. Valtion tavoitteena on varmistaa työelämässä olevan työvoiman riittävä henkilöstökoulutus. Tätä varten on luotava selkeät ohjausmekanismit ja tarvittavat kannustinjärjestelmät.

Yritysten kasvun edistäminen

Ict-alan kasvun ja kansainvälistymisen edellytyksistä on huolehdittava. Kasvua voidaan tukea edistämällä pk-yritysten verkottumista erilaisin projektein ja riskirahoituksen keinoin. Esimerkiksi ohjelmistoratkaisujen tuotteistamista ja levittämistä voivat helpottaa jaetun riskin mallit, kuten yhteiset verkkokauppapalvelut, markkinointipoolit sekä kansainvälistymistä edistävät erityisprojektit.

Myös ohjelmistotuotannon tehostumista voi edistää erilaisten ohjelmistopilottien tilaajina toimivien poolien synnyttäminen. Markkinointitukirahoituksen malleilla taas voidaan edistää kansainvälisten partnereiden löytämistä.

  • Pk-yritysten kasvun edistämiseksi on laadittava ohjelma, jonka toteutusvastuu olisi alueellisilla ELY-keskuksilla. Niillä on oltava myös keskeinen rooli alan kehittämisrahoituksen kanavoinnissa. Pk-yritykset tarvitsevat myös keskitettyä tietoa eri yritystoiminnan tukimahdollisuuksista.
     
  • Ict-alan pk-yritysten tarvitsema neuvonta on keskitettävä yhteen ELY-keskukseen. Keskuksen tehtävänä on varmistaa alan pk-yritysten tarvitsema neuvonta ja tuki kasvun ja kansainvälistymisen osalta.
     
  • Pk-yrityksille on kehitettävä uusia rahoitusmekanismeja, jotka on tarkoitettu tukemaan yrityksen starttivaiheen jälkeistä kasvua.

Hankintalain mukainen julkishallinnon kilpailutusmenettely on nykymuodossaan varsin raskas ja monimutkainen monille pienille ja keskisuurille ict-alan yrityksille. Pk-yritysten osallistumista kilpailutusmenettelyihin ilman kohtuuttoman suurta riskiä on edistettävä.

  • Hankintalain mukaista julkishallinnon kilpailutusmenettelyä on kehitettävä entistä läpinäkyvämmäksi ja selkeämmäksi sekä sopimusmenettelyjä kohtuullistettava.

Teknologiakehityksen varmistaminen

Oikeudenmukainen kilpailua ja palveluiden kehittämistä edistävä radiotaajuuksien jakaminen vaatii uudenlaisia malleja. Taajuushuutokauppa pienellä markkina-alueella ei ole itsetarkoitus. Valtion on taajuuksien jakajana oltava teknologiariippumaton.

Painopisteen tuleekin ensisijaisesti olla käyttäjien eduissa ja palvelukehityksessä. Nopeat verkot eivät ole hyödyllisiä ellei myös niitä käyttäviä palveluita kehitetä markkinalähtöisesti.

  • Lainsäädännön kehittämisessä tavoitteena on teknologiariippumaton toiminnan ohjaus.

Tietoyhteiskuntaohjelman tavoite nopeista tietoliikenneyhteyksistä on realistinen vasta kustannustehokkaan teknologian kehittyessä, arviolta noin vuonna 2020.  Valokuiduttamista edistettäessä regulaattorin tuleekin säilyttää teknologiariippumattomuus esitetyissä vaatimuksissa. On vaara, että suurin osa lähivuosien investoinneista tehdään vähemmän kustannustehokkaaseen valokuidulla rakennettuun laajakaistaverkkoon.

  • Kuituverkkoon investoitavat rahat ovat pois tuote- ja palvelukehityksestä sekä tulevaisuuden lte-kännykkäverkkojen investoinneista, joilla saman infrastruktuurin rakentaminen tapahtuisi huomattavasti kustannustehokkaammin. Päätösten uudelleenarviointi olisi järkevää seuraavalla hallituskaudella

Vuosikymmenten aikana syntyneet suljetut tietotekniikkajärjestelmät ovat tehokkaasti monopolisoineet alan toimintaa ja estäneet järjestelmien uudistamisen. Suomalaisen tietoyhteiskunnan keskeinen voimavara on siirtyä käyttämään avoimia rajapintoja, jotka mahdollistavat uuden liiketoiminnan synnyttämisen.

• Julkishallinnon tietojärjestelmien kehittämisessä strategisena valintana on oltava avointen rajapintojen hyödyntäminen.

Radiotaajuudet ovat rajallinen luonnonvara. 700 MHz ja 800 MHz taajuusalueet tulevat teknologisesti hyödynnettäväksi lähivuosina. Kyseiset taajuudet tulisi saattaa lte-kännykkäverkkojen käyttöön, jotta uuden sukupolven laajakaistaverkkojen kustannustehokas rakentaminen saataisiin tehokkaasti käyntiin. 

• Suomen EU-tavoitteena on oltava kansallisen taajuusaluepolitiikan vapauttaminen uuden sukupolven laajakaistaverkkojen tehokkaaseen rakentamiseen.

Logistiikka STTK

Logistiikka STTK edustaa liikennemuotoja sekä alan infrastruktuurin toteutuksesta vastaavia aloja. STTK:n jäsenliitoissa ovat edustettuna tie-, rautatie- ja lentoliikenne sekä merenkulku.

Logistiikka STTK katsoo, että eri kuljetusmuotojen yhteistyön lisääminen edellyttää kokonaisvaltaista liikennepolitiikkaa, jossa kunkin liikennemuodon vahvuudet otetaan huomioon.

Logistiikka-alan toimeksiantojen, kuten esimerkiksi kuljetusten kilpailutusmenettelyt kestävät pitkään. Kilpailutukset ovat yleensä laajoja ja niiden tuloksiin haetaan usein oikaisua. Tämä tuottaa alalle monia ongelmia. Tämän vuoksi kilpailulainsäädäntöä pitäisi seuraavan hallituskauden aikana yksinkertaistaa ja valitusoikeutta rajoittaa.

Kotimainen toiminta, tutkimus ja opetus

  • Suomen on tarkistettava omaa tukipolitiikkaansa ja EU–säädösten toimeenpanoa niin, ettei kotimainen toiminta joudu epäedulliseen kilpailutilanteeseen, esimerkiksi kabotaasiliikenteen  laajenemisen vuoksi. Suomen on vaikutettava EU:n tukijärjestelmiin niin, että epäterve tukikilpailu voidaan poistaa.
     
  • Suomesta puuttuu tällä hetkellä vahva logistiikan tutkimuskeskus, joka tutkisi koko logistiikkaketjun kehittämistä. Alan tutkimusvoimavarat tulisi koota yhteen ja resursoida riittävästi. Olennaista on kaikkien logistiikkapalvelujen tarkastelu kokonaisuutena siten, että tehokkaasta ja toimivasta logistiikkapalvelujen ketjusta tulee Suomelle kilpailuvaltti. Suomi ei voi tyytyä pelkkään läpikulkuliikenteen hoitamiseen. Tavoitteena on oltava logistiikkapalvelujen jalostus. Tämä edellyttää perustutkimuksen ohella palvelujen jalostuksessa tarvittavan uuden teknologian kehittämistä, vahvempaa tutkimus- ja tuotekehystoimintaa ja innovatiivisten yritysten tukemista sekä alan henkilöstön osaamisen kehittämistä.
     
  • Logistiikka-alan koulutusta annetaan hyvin monissa oppilaitoksissa. Kaikkien yksiköiden resurssit eivät ole riittäviä laadukkaan koulutuksen toteuttamiseksi. Tämän vuoksi alan opetusta on keskitettävä työvoiman alueellinen saatavuus huomioiden.

Rautatieliikenne

  • Rautatieliikenteessä radanpidon rahoituksen on oltava hyvin ennakoitavaa ja pitkäjänteistä. Rahoituksen tulee turvata nykyisen rataverkon kunnossapito sekä uusinvestoinnit liikenteellisten kapeikkojen poistamiseksi. Esimerkkeinä näistä ovat lisäraiteet Kerava-Riihimäki-rataosalle sekä Helsingin ratapihan kapasiteetin nostaminen.
     
  • Raideliikenteen tukeminen sekä työmatka- että kaukoliikenteessä helpottaa sekä ruuhkia muualla liikenteessä että vähentää huomattavasti myös liikenteen aiheuttamia päästöjä. Matkustusajan hyötykäyttöä on edistettävä rakentamalla toimivia langattomia tietoliikenneyhteyksiä ratojen yhteyteen.
     
  • Rataverkostoa olisi mielekästä kehittää siten, että Etelä-Suomen yhteydet Helsinki-Vantaan lentokentälle hoituisivat raideliikenteellä. Kokonaismatka-aikaan ja siirtymien joustavuuteen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Meriliikenne

  • Merikuljetusten osalta ratkaisevaa on kansainvälisen merenkulun järjestön (IMO) vuonna 2008 tekemä rikkipäätös, jonka mukaan vuoden 2015 alusta alkaen Itämerellä käytettävä aluspolttoaine saa sisältää rikkiä enintään 0,1 %. Päätös lisää Suomen merikuljetusten kustannuksia kymmeniä prosentteja ja vaikeuttaa Suomen kuljetusten kilpailukykyä suhteessa Venäjään, joka ei ole allekirjoittanut rikkipäätössopimusta. Jos rikkipäätös pysyy ennallaan, valtion on edesautettava investointituilla puhtaamman moottoriteknologian hankkimista ja rikittömän polttoaineen tuotanto- ja jakeluteknologian kehittämistä.

Lentoliikenne

  • Lentoliikenteessä valtioiden suorat ja epäsuorat tuet lentoyhtiöille vääristävät kilpailua. Tuen turvin markkinoille tulee tuotteita ja palveluita, joiden hinnoittelu ei perustu todellisiin tuotantokustannuksiin. Tämä vaikeuttaa elinkelpoisten ja velvoitteensa hoitavien yhtiöiden markkinapohjaista hinnoittelua. Sen vuoksi Suomen on toimittava aktiivisesti EU:n toimielinten kautta, että EU-valtioissa ei sallita kilpailua vääristäviä valtiontukia.

Yrittäjät STTK

Yrittäjät STTK:n viiteryhmä ovat yksinyrittäjät, erityisesti itsensä työllistäjät. Ryhmä keskittyy erityisesti yrittäjien sosiaaliturvaan, verotukseen, lainsäädäntöön, yrittäjäkoulutukseen ja yrittäjäpalveluihin.

Työmarkkinoiden muutos on luonut uudet työmarkkinat, joissa voidaan toimia samaan aikaan erilaisissa tilanteissa (pätkäyrittäjinä, opiskelijoina, palkansaajina, etc). Monimutkaiset tilanteet yleistyvät. Tämä tarkoittaa rakenteellisia haasteita sosiaali- ja työttömyysturvajärjestelmälle, jonka lähtökohtana on joka palkansaajana tai yrittäjänä tehtävä työ.

Koulutus ja neuvonta

  • Yrittäjäkoulutusta pitää antaa toimialakohtaisesti eri koulutustasoilla. ELY-keskuksilla on oltava asiantuntemusta alakohtaisesta yrittäjätoiminnasta, jotta ne pystyvät antamaan laadukasta yrittäjäkoulutusta.
     
  • Yrittäjäkoulutuksen ja -neuvonnan tukea tulee tarjota tukea yrittäjyyden eri vaiheissa. Starttirahaa hakevan uuden yrittäjän kysymykset ovat erilaisia kuin kokeneen yrittäjän, joka mahdollisesti miettii yritysmuodon muuttamista, toimintamuodon vaihtamista tai työntekijän palkkaamista. Starttirahajärjestelmää on kehitettävä, sillä monet yrittäjät kokevat sen monimutkaiseksi. 
     
  • Oppilaitosten antaman koulutuksen lisäksi pitäisi olla mahdollista ostaa yhteiskunnan järjestämiä konsulttipalveluita yritystoiminnan kehittämiseen esimerkiksi yrityksen viiden ensimmäisen toimintavuoden ajaksi.

Verotus ja lainsäädäntö

  • Arvonlisäverotuksen käytäntöjä on selkiytettävä sosiaali- ja terveydenhuollossa.
     
  • Kilpailunrajoituslakia on kehitettävä niin, että järjestöt voisivat edustaa itsensä työllistäjiä neuvotteluissa palkkioista ja sopimuksista. Nyt kilpailunrajoituslaki estää tai ainakin merkittävästi rajoittaa tätä. Kilpailunrajoituslaki ei koske työmarkkinoita. Työmarkkinat -käsitettä voisi ulottaa koskemaan myös itsensä työllistäjiä.

Kuntoutus

  • Yrittäjille suunnattua kuntoutusta on edelleen kehitettävä yhteistyössä Kelan kanssa. Yrittäjälle pitäisi luoda mahdollisuus palkata kuntoutuksen ajaksi työntekijä ja saada tähän tukea.

Finanssialat STTK

Finanssialat STTK:n tavoitteena on vaikuttaminen pankki-, rahoitus- ja vakuutussektoreita koskeviin asioihin. Ensisijaisena vaikuttamiskohteena on kansallisen ja ylikansallisen valvonnan järjestäminen ja muu toimialoja koskeva sääntely.

Suomalaisen elinkeinoelämän kannalta sijoitusmarkkinoiden toimivuus ja kehittyminen ovat tärkeää. Talouskasvu ja työpaikkojen syntyminen edellyttävät toimivia ja vakaita rahoitusmarkkinoita.

  • Suomalaisille ja kaikille Suomessa toimiville pankki-, rahoitus- ja vakuutusyhtiöille on sääntelyn kautta varmistettava riittävä vakavaraisuusaste erilaisista omistustaustoista riippumatta.
     

Palvelut ja henkilöstö

  • Pankki- ja vakuutuspalveluja on jatkossakin tuotettava niin, että tarjolla on erilaisia vaihtoehtoisia palvelumuotoja (esim. sekä henkilökohtaista palvelua että sähköistä asiointia). Tämä on tärkeää sekä kuluttajien että työntekijöiden kannalta.
     
  • Pankki- ja vakuutusyhtiöiden henkilöstön jaksamiseen, osaamiseen ja johtamiseen on kiinnitettävä erityistä huomiota. Yhtiöillä on velvollisuus kouluttaa säännöllisesti koko henkilöstöä. Yhtiöiden työolot, työ- ja palveluajat sekä koulutus- ja johtamisjärjestelmät on luotava henkilöstön jaksamista ja osaamista tukeviksi.
     
  • Rahoitus- ja vakuutusmarkkinatuotteiden ehtojen ja tuottolupausten on oltava riittävän läpinäkyviä, jotta finanssikriisiin johtaneiden tuotteiden luominen ei ole mahdollista. Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että tuotteita markkinoiva henkilöstö perehdytetään tuotteisiin kunnolla.
     
  • Sekä rahoitus- että vakuutusala on ollut merkittävän rakennemuutoksen kohteena eikä alan henkilöstömäärä enää voi pienentyä. Yrityksiä koskevat rakennemuutos ei saa johtaa henkilöstön kannalta kohtuuttomiin seurauksiin. Muutoksissa on lisäksi turvattava asiakkaiden asema.

Työeläkeyhtiöt

  • Suomalaisen vakuutusalan muista EU-maista poikkeava erityspiirre on se, että lakisääteisen vahinkovakuutuksen (lakisääteinen tapaturma- ja liikennevakuutus) ja työeläkevakuutuksen hoitavat yksityiset vakuutusyhtiöt. Työeläkeyhtiöiden määrä on pidettävä nykyisenä, jotta millekään yhtiölle ei muodostu määräävää markkina-asemaa.

Hyvinvointialat STTK

Hyvinvointialat STTK:n toiminta-ajatus on vahvistaa hyvinvointialalla työskentelevien jäsenten edunvalvontaa ja tällä sektorilla toimivien työllisyyttä. Työryhmässä on edustajia julkiselta, yksityiseltä ja kolmannelta sektorilta. Tavoitteena on hyvinvointialan arvostuksen ja näkyvyyden parantaminen, työn ja toiminnan laadun vahvistaminen sekä talous- ja toimintaedellytysten parantaminen.

  • Erilaiset aatteelliset järjestöt ovat merkittävä työnantaja toimialalla. Veikkauksen ja Raha-automaattiyhdistyksen aseman ja niiden jakamien avustusten turvaaminen on tärkeää aatteellisten järjestöjen toiminnan jatkuvuuden kannalta.
     
  • Työnjakoa julkisen, yksityisen ja järjestöjen/kolmannen sektorin välillä on selkiytettävä. Järjestöjen yleishyödyllinen asema täytyy tunnustaa ja rajata niiden palvelutuotanto pois kilpailutuksen piiristä. Järjestöjen ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen verotuskäytännöt on myös selkeytettävä niin, että esimerkiksi vapaaehtoispohjalta tapahtuva toiminta voidaan turvata.  
     
  • Veikkauksen ja RAY:n sekä kuntien vapaaehtoistyötä tukevien käytäntöjen ja rahoitusmallien säilyttämistä ja kehittämistä on jatkettava.
     
  • Kolmannen sektorin toimijoilla on hyvin erilaiset roolit. Osa toimii yritysluontoisesti ja osa perustuu täysin vapaaehtoistyöhön. Verotuskäytännöissä on huomioitava alan ominaispiirteet nykyistä paremmin.
     
  • Vapaa-ajan ja hyvinvointisektorin yhteiskunnallista merkitystä ja ennalta ehkäisevää luonnetta on korostettava nykyistä enemmän.

Sisäinen turvallisuus STTK

Sisäinen turvallisuus STTK keskittyy turvallisuuden edistämiseen Suomessa. Turvallisuus on keskeinen osa toimivaa demokratiaa. Turvallinen ympäristö on tärkeä kansalaisten, mutta myös yritysten kannalta. Suomen vetovoimaisuus on osaltaan kiinni siitä, miten turvallinen maamme on kansainvälisesti vertaillen.

Valtioneuvoston teki periaatepäätöksen sisäisen turvallisuuden ohjelmaksi keväällä 2008. Ohjelman tavoitteena on, että Suomi on Euroopan turvallisin maa vuonna 2015. Tämä edellyttää laajaa poikkihallinnollista yhteistyötä. Tavoitetta ei saavuteta pelkästään viranomaisten omin ponnistuksin. Mukaan tarvitaan laajasti elinkeinoelämä ja eri järjestöt.

Sisäasiainministeriön Poliisi 2020-raportin mukaan poliisin kaikilla toimintasektoreilla pitäisi lisätä asteittain resursseja, jotta kysyntään voitaisiin vastata. Nettolisäyksen tulisi olla 500 henkilötyövuotta. Tämä on huomioitava valtion budjetin tulevien vuosien kehyksiä laadittaessa.

Oikeusministeriön hallinnonala on kokenut laajat organisaatiouudistukset. Tuottavuusohjelman kautta vähenevän henkilöstön tehtävämäärät lisääntyvät. Suomi on saanut erittäin negatiivista julkisuutta siitä hitaudesta, jolla asiat etenevät eri oikeusasteissa. Usein tämä johtuu enemmän resurssivajauksista kuin asioiden monimutkaisuudesta.

Hätäkeskusuudistus on herättänyt laajaa vastustusta sekä kansalaisten että hätäkeskuksien työntekijöiden keskuudessa. Vuoteen 2015 mennessä hätäkeskuksia on enää seitsemän nykyisen 15 asemasta. Ellei tehtyä päätöstä saada muutettua tai peruttua, ainakin aikataulua tulee muuttaa. Uudistus saattaa johtaa siihen, että hätäkeskukset menettävät osaavia työntekijöitä muille työmarkkinoille. Tämä vaarantaa hätäkeskusten toimivuuden.

  • Valtion tuottavuusohjelmaa ei tule toteuttaa sisäisen turvallisuuden osalta.
     
  • Poliisiorganisaatio on virtaviivaistettu vuosina 2009 ja 2010 voimaantulleilla muutoksilla. Jotta muutoksilla tavoiteltu hyöty saavutettaisiin, valtiovallan tulee taata riittävät henkilö- ja kalustoresurssit.
     
  • Poliisin tietojärjestelmien uusiminen (Vitja-hanke) tulee toteuttaa esitetyssä laajuudessa ja aikataulussa. Myös hätäkeskuksien tietojärjestelmät on uudistettava pikaisesti.
     
  • Eri oikeusasteiden ruuhkat on purettava turvaamalla oikeusministeriön resurssit.
     
  • Työturvallisuudenkin takia poliisin ajoneuvokalustoa on uudistettava nykyistä ripeämmin.

Katso myös 

 
 
© Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 2013