STTK:n elinkeinopoliittinen ohjelma

STTK:n tavoitteena on menestyvä Suomi, jossa eri asemassa olevilla ihmisillä on hyvä mahdollisuus työllistyä.  STTK:n elinkeinopoliittiseen ohjelmaan on koottu STTK:laisten ammattiliittojen ja elinkeinopoliittisten työryhmien näkemyksiä siitä, minkälaisilla toimenpiteillä työllisyyttä edistävä toimintaympäristö luodaan.

Terveellinen ja viihtyisä elin- ja työympäristö, oikeudenmukainen ja ennustettava yhteiskuntajärjestelmä, osaava työvoima, toimivat julkiset ja yksityiset palvelut sekä tehokas logistiikka luovat edellytykset elinkeinoelämän menestykselle. STTK haluaa vaikuttaa hyvän toimintaympäristön syntymiseen kansainvälisellä, kansallisella, alueellisella ja yritystasolla.

Ohjelman tarkoitus on antaa työkaluja toimihenkilöliikkeen yhteiseen vaikuttamiseen niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Ohjelman luomisen tarkoituksena on samalla kehittää STTK:n sisäistä elinkeinopoliittista valmistelua.

Ohjelma on hyväksytty STTK:n hallituksen kokouksessa lokakuussa 2010.

Ohjelman rakenne on kolmiosainen. Ensimmäinen osio keskittyy kansainväliseen tasoon. Toisessa osassa käsitellään koko kansantaloutta koskevia asiakokonaisuuksia. Kolmannessa osiossa keskitytään STTK:n elinkeinopoliittisten ryhmien toimialakohtaisiin tavoitteisiin. 

Ohessa on tiivistelmä elinkeinopoliittisesta ohjelmasta alaotsikoittain. Ohjelman voi kokonaisuudessaan lukea pdf:nä STTK:n elinkeinopoliittinen ohjelma.

Sisällysluettelo

Johdanto

1. Kansainvälinen taso: Maailma on meidän

2. Kansallinen taso: Menestyvä Suomi

1. Vastuullista omistajapolitiikka
2. Markkinataloutta pelisäännöillä
3. Hyvinvointipalvelut ja oikeusvaltio ovat elinkeinoelämän toiminnan edellytys
4. Osaamisella ja innovaatioilla pohjaa kasvulle
5. Ekotehokasta energiapolitiikkaa
6. Toimivaa ja uutta infrastruktuuria
7. Luonnonvarat – Suomen kivijalka

3. Toimialakohtaiset tavoitteet on koottu omalle sivulleen

 
Johdanto

Suomelle on rakennettava elinkeinopoliittinen strategia, jossa kuvataan mahdolliset tulevaisuuden kasvualat, joihin panostamalla on mahdollisuus luoda työpaikkoja ja kestävää hyvinvointia. Sen tekemistä vaikeuttaa se, ettei tulevaisuutta voi ennustaa. Valtiovallan on kuitenkin pystyttävä tekemään poliittisia valintoja, sillä yritysten syntyminen, kasvu, kilpailukyky ja työllistäminen edellyttävät toimia suotuisan toimintaympäristön hyväksi.

STTK:n elinkeinopolitiikan perusteesit

• STTK kannattaa avointa, reilua ja ei-protektionistista maailmanlaajuista kaupankäyntiä, jossa yritysten sijoittuminen tapahtuu toiminnallisen tehokkuuden ja laadun perusteella työehtojen polkemisen tai ekologisen vastuuttomuuden sijaan. 
• Sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä yhtenäisen sisämarkkina-alueen Eurooppa mahdollistaa elinkeinoelämän menestymisen. 
• Vastuullinen valtion ja kuntien omistajapolitiikka tavoittelee omaisuutensa hoidossa yhteiskuntavastuuta ja taloudellista kokonaistulosta. 
• Toimiva markkinatalous ja reilu kilpailu edellyttävät yhteisiä pelisääntöjä ja harmaan talouden vähentämistä.
• Hyvinvointipalvelujen elinkeinopoliittinen tarkoitus on korkean työllisyysasteen ylläpitäminen sekä uusien palveluinnovaatioiden kehittäminen. 
• Osaaminen ja tieto ovat tulevaisuutemme perusta. Erilaiset elinikäisen oppimisen polut on saatava osaksi arkea, jotta suomalaisten potentiaali saadaan hyödynnettyä. 
• Energiapolitiikan tavoitteena on oltava riittävän energiantuotannon varmistaminen ja energiatehokkuuden edistäminen.
• Toimiva infrastruktuuri turvaa osaltaan elinkeinoelämän kilpailukykyä, houkuttelee Suomeen uusia yrityksiä ja mahdollistaa yhä tärkeämmäksi nousevan kestävän kehityksen parantumisen. 
• Luonnonvarat ovat luoneet perustan Suomalaisen yhteiskunnan kehittymiselle. Suomen luonnonvaroja on hyödynnettävä kestävällä tavalla myös tulevaisuudessa.  

1. Kansainvälinen taso: Maailma on meidän

Kansainvälisen kaupan mukanaan tuoma globaali työnjako muuttaa elinkeinoelämän rakenteita jatkuvasti. 2010-luvun palkansaaja ansaitsee leipäänsä tilanteessa, jossa työn pysyvyyttä uhkaa kansainvälinen kilpailu, mutta joka toisaalta luo myös uusia työllistymismahdollisuuksia.

STTK:n tavoitteena on avoin, reilu ja ei-protektionistinen kaupankäynti, jossa yritysten sijoittuminen tapahtuu toiminnallisen tehokkuuden ja laadun perusteella, ei niin että poljetaan työehtoja tai ollaan ekologisesti vastuuttomia. 

Tähän tavoitteeseen pyritään

• Tukemalla kansainvälisten organisaatioiden, erityisesti Kansainvälisen työjärjestön (ILO), Maailman kauppajärjestön (WTO), Maailmanpankin (WBG) ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) välistä yhteistyötä siten, että kansainvälisen kaupan esteiden purkamisen yhteydessä sovitaan kaikille työntekijöille vähimmäistason työehtotasot, vapaa järjestäytyminen ja neuvotteluoikeus.
• Vahvistamalla yhteistyötä maailmanlaajuisissa yrityksissä yritysten johdon, henkilöstön ja ay-liikkeen välillä. Yrityksissä on huomioitava kansainväliset raamisopimukset ja yritysneuvostot sekä  ay-verkostot.
• Edistämällä globaalien ympäristönormien syntyä ja valvontaa sekä kattavan kansainvälisen ilmastosopimuksen syntymistä.

Euroopan unioni

Tehokkaasti toimivat sisämarkkinat ovat välttämätön pohja Euroopan kasvulle ja talouden vakaudelle. Lähes 500 miljoonan ihmisen sisämarkkinat tarjoavat suomalaisille yrityksille laajat kotimarkkinat tavara- ja palveluviennille. Suomalaisyritysten viennistä noin puolet ja teollisuuden suorista investoinneista noin 40 prosenttia kohdistuu EU-alueelle. 

Kansalaiset ja yritykset kohtaavat edelleen ongelmia sisämarkkinoilla. Esimerkiksi opiskelun, työn tai eläköitymisen myötä maasta toiseen siirryttäessä ongelmia aiheutuu edelleen esimerkiksi ammattitutkintojen tunnustamiseen ja sosiaaliturvaan liittyvissä asioissa. Yritykset puolestaan kohtaavat edelleen ongelmia mm. sijoittautuessaan toiseen jäsenvaltioon tai tarjotessaan siellä palveluja ja tuotteita.

Ongelmia tuottavat jäsenvaltioiden asettamat erilaiset vaatimukset, mutta myös se, että viranomaiset soveltavat tai tulkitsevat EU-lainsäädäntöä ja -periaatteita eri tavoin jäsenmaissa.

Euroopan unionin uusi kasvun ja työllisyyden strategia "Eurooppa 2020” painottaa kilpailukykyä, tuottavuutta ja kestävään kasvua. Koko Euroopan pitkäjänteinen, tasapuolinen, tasa-arvoinen ja sosiaalisesti oikeudenmukainen kehittäminen on tarpeen.

STTK:n tavoitteena on sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävä yhtenäisen sisämarkkina-alueen Eurooppa. Tämä edellyttää, että:

Yhteiskuntavastuu ja perusoikeudet

• Sosiaalisen ja ympäristövastuun vahvistaminen on kilpailutekijä. Euroopan unionin on edistettävä voimakkaammin yritysten kestävään yhteiskuntakehitykseen tähtäävää toimintaa. Yritysten liikestrategioissa on huomioitava nykyistä laajemmin yritysten yhteiskunnallinen vastuu (CSP, Corporate Social Responsibility).
• Euroopan unionissa tapahtuvan kaupankäynnin on perustuttava työelämän perusoikeuksien kunnioittamiseen sekä sosiaaliseen ja ekologiseen vastuuseen. Hyvät työsuhteen ehdot ja kattavat hyvinvointipalvelut ovat kilpailuasemaa vahvistavia tekijöitä. Yritysten vaatima joustava toimintamalli ja työntekijöiden edellyttämä muutosturva pitää sovittaa yhteen käynnissä olevan joustoturvavalmistelun kautta.

Sääntely, valvonta ja neuvonta

• Eurooppatason sääntely ei saa heikentää suomalaista sähköistä palvelurakennetta (kuten esim. maksupalveludirektiivi), vaan sen tulee tähdätä koko EU:n laajuisen tietoyhteiskunnan edistämiseen liiketoiminnan edellytyksiä ja kansalaisten asiointia parantavasti. 
• Kansainvälistä finanssivalvontajärjestelmää on vahvistettava eurooppalaisen rahoitusjärjestelmän toimivuuden ja kestävyyden turvaamiseksi. EU:n on edistettävä pääomansiirroille suunnitellun kansainvälisen finanssiveron toteutumista.
• Sisämarkkinoiden syventyessä tarvitaan uusia neuvonta- ja ongelmanratkaisupalveluita erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille. Pk-sektorin asemaa on edistettävä lisäämällä tietoa sisämarkkinoilla toimimisesta sekä kilpailulainsäädäntöä kiristämällä.

EU ja muu maailma

• Euroopan unionin ulkorajayhteistyötä on edistettävä entistä voimakkaammin. Suomen kannalta merkittävintä on Venäjä-yhteistyön kehittäminen, jonka elinkeinopoliittisena tavoitteena on oltava elinkeinoyhteyksien parantaminen kaupan esteitä vähentämällä ja kaupankäynnin edellytyksiä lisäämällä.  Toimivan logistiikan kehittäminen ja viennin edistämistoiminnan resurssien lisääminen ovat keskeisessä asemassa ja niihin on voitava käyttää myös unionin rakennerahastoja. EU:n rakennerahastopolitiikan tulee suuntautua aiempaa laajempiin hankkeisiin, infrastruktuurin parantamiseen sekä työllisyyden ja työhyvinvoinnin parantamiseen.
• EU:n on käytettävä globaalia kauppaa ja kauppasopimuksia ihmisoikeuksien, mukaanlukien ay-oikeuksien, edistämisen välineenä.  Vapaakauppasopimusten solmimisen ehdoksi on EU:n toimesta asettava kansainvälisten ihmisoikeussopimusten, mukaanlukien ILOn sopimusten, noudattaminen. Ihmisoikeuksien noudattamisen varmistamiseksi tulee sopimuksiin luoda riittävät seuranta- ja sanktiojärjestelmät.

Yksilön asema

• EU:n laajuisessa joustoturvavalmistelussa on otettava riittävästi huomioon yksilön aseman turvaaminen. Keskeisiä keinoja ovat elinikäinen oppiminen (ammattitaidon jatkuva päivitys, uudelleenkoulutus, ja monitaitoisuuden kehittäminen) sekä toimeentulon takaava sosiaaliturvaverkosto (työttömyysturvan taso ja kesto, osa-aikaratkaisut, muu sosiaaliturva).

Tasavertaiset toimintaedellytykset

• Euroopassa on kiinnitettävä aiempaa tarkempaa huomiota valtiontukien lisääntyneeseen käyttöön. Suomessa toimivan teollisuuden asemaa hankaloittavat kilpailuolosuhteita heikentävät taloudelliset tuet. Eri EU-maista tulevilla toimijoilla on oltava tasavertaiset toimintaedellytykset.

2. Kansallinen taso: Menestyvä Suomi

Suomalaisen yhteiskunnan on mahdollistettava toimiva ja tehokas taloudellinen ympäristö. Vientiteollisuuden varassa elävä Suomen elinkeinorakenne kaipaa monipuolistamista. Teollinen perusta ja osaaminen ovat pohja menestyvän palvelusektorin kehittymiselle Suomessa.  Palvelusektorin mahdollisuudet kehittyä menestyksekkääksi vientialaksi on hyödynnettävä.

STTK:n elinkeinopoliittiset linjaukset perustuvat ajatteluun, jolla pyritään luomaan elinkeinoelämälle menestymistä tukevat toimintapuitteet. Kuviossa 2 on kuvattu ne seitsemän toimenpidealuetta, jotka on valittu tämän ohjelman peruspilareiksi.

STTK kannattaa markkinataloutta, mutta edellyttää selkeämpiä pelisääntöjä markkinoille ja vastuullista omistajapolitiikkaa.  Hyvinvointipalvelut ja oikeusvaltio luovat elinkeinoelämälle tasapuoliset toimintamahdollisuudet sekä varmistavat hallittua kasvua ja kehittymistä. Osaamiseen ja innovaatioihin panostamalla luodaan pohjaa uudelle kasvulle. Menestyksen raaka-aineita ovat myös toimiva ja uusi infrastruktuuri, ekotehokas energiapolitiikka sekä maamme luonnonvarat.

1. Vastuullista omistajapolitiikka

Suomen valtio omistaa osakkeita yli viidessäkymmenessä merkittävässä yhtiössä. Näistä noin kaksi kolmasosaa on markkinaehtoisesti toimivia valtioenemmistöisiä yhtiöitä tai valtion osakkuusyhtiöitä, joista jälkimmäisissä valtio on vähemmistöomistajana.

Valtion omistajapolitiikalla on pitkä ja keskeinen rooli Suomen elinkeinorakenteen syntymisessä. Valtio-omisteiset yritykset ovat yhä merkittävä työllistäjä. Valtion yritysvarallisuus on myös keskeinen osa kansallisvarallisuuttamme, joten valtion omistajapolitiikalla on tärkeä merkitys.

Myös kunnat ja kuntayhtymät toteuttavat omistajapolitiikkaansa omistamissaan yrityksissä.  Kunnat myös toimivat markkinoilla ostamalla tavaroita, palveluita ja urakoita.

STTK:n tavoitteena on valtion ja kuntien vastuullinen omistajapolitiikka, jossa tavoitellaan omaisuuden hoidossa yhteiskuntavastuuta ja taloudellista kokonaistulosta.

Tämä edellyttää, että:

Valtio omistajana

• Valtio toimii omistajana niillä markkinoilla, joiden toiminnassa valtiolla on jokin strateginen intressi tai joiden toiminta vaarantuu ilman valtion mukanaoloa.
• Yrityksissä, joissa valtiolla on strateginen intressi, valtiolla on oltava päätäntävalta eli äänivaltaenemmistö.
• Valtion on pääsääntöisesti pidettävä kiinni nykyisistä omistuksistaan. Monopolialojen (Alko, Raha-automaattiyhdistys, Veikkaus) asema on säilytettävä yhteiskuntapoliittisista syistä.
• Valtionyhtiöiden strategista asemaa on tarkasteltava määräajoin uudelleen. Maailmantalouden nopeista muutoksista johtuen tänään strategisesti tärkeä yritys ei välttämättä ole sitä huomenna. Uusia strategisesti tärkeitä toimialoja syntyy myös jatkuvasti.
• Valtion ja kuntien on edellytettävä, että niiden omistamissa yhtiöissä on vahvistetut yhteiskuntavastuun ja eettisen toiminnan toteutumista varmistavat arvot ja niitä noudatetaan yhtiöiden toiminnassa. Kotimaisen lainsäädännön ja kansainvälisten sopimusten asettamista velvollisuuksista on huolehdittava esimerkillisen hyvin.

Kunnat omistajana

• Kuntasektori on merkittävänä toimija markkinoilla. Tästä syystä sektorin toimijoiden on arvioitava palveluntuottajan yhteiskuntavastuuta ja eettisiä toimintatapoja ostaessaan palveluita yksityiseltä sektorilta.
• Jokaisen kunnan on laadittava omat omistajapoliittiset linjauksensa, joista ilmenee kunnan omaisuudelle asetettavat tavoitteet ja omaisuuden hoidon periaatteet. Riskien hallinta sekä toimielinten ja henkilöstön vastuut ja tehtävät omistajapolitiikan toteutuksessa on myös huomioitava. Myös kansallisesti yhtenäistä koko kuntasektoria koskevia omistajapoliittisia linjauksia on tarpeen kehittää esimerkiksi Kuntaliiton toimesta.

Tietoyhteiskunta

• Valtiovallan on luotava pelisäännöt julkisten tietovarantojen käytölle palveluliiketoiminnassa ja avattava varannot tasapuolisesti eri hyödyntäjien käytettäväksi. Tämä vaatii alan lainsäädännön uudistamista.
• Kansallisella tietoyhteiskuntapolitiikalla on pyrittävä määrittelemään kansallisesti merkittävät teknologian osaamisalueet ja joiden osalta on kyettävä varmistamaan parhaan mahdollisen osaamisen säilyminen Suomessa.

Yritysten kasvu ja ulkoistamiset

• Yritysrahoituksen saatavuudesta tulee huolehtia lähtökohtaisesti muilla kuin omistajapolitiikan keinoilla. Keskeisillä aloilla toimivien kasvuyritysten kasvuun tarvittavan rahoituksen turvaaminen saattaa kuitenkin muodostua sellaiseksi valtion strategiseksi intressiksi, joka puoltaa valtio-omistajuutta tällaisissa yrityksissä.
• Valtion tulisi käynnistää uusia siemenyrityksiä niille tulevaisuuden menestysaloille, joissa alkuvaiheen riskit ovat suuret tuotekehitys- ja tutkimuspanosten johdosta. Jos tuotanto saadaan kannattavaksi, yritys voidaan myydä käypään hintaan ja saada tuotekehityspanokset takaisin tai pitää valtion omistuksessa, jos se on strategisesti perusteltua.
• Omistajapolitiikan on oltava tarkoin suunniteltua ja ennakoitavissa. Mahdollisten valtion tuottamien palvelujen ulkoistamiseen liittyvät hyödyt, ongelmat ja riskit tulee selvittää tarkasti ulkoistamista harkittaessa.

2. Markkinataloutta pelisäännöillä

Yritysten on noudatettava yritys- ja yhteiskuntavastuuta toiminnassaan. Vastuullisuus perustuu lakien noudattamiseen ja niiden minimivaatimusten ylittämiseen. Vastuullisuuden tulee olla pitkäjänteistä, eikä vain yksittäisiä hyviä tekoja.

Talousrikollisuuden ja harmaan talouden vahingot kansantalouksille ovat miljardeja euroja. Harmaa talous on viime vuosina laajentunut myös Suomessa. Harmaa talous ja sen aiheuttamat kilpailuhaitat ovat lisääntyneet erityisesti rakennus- ravintola- ja kuljetusaloilla.

Lakisääteisten verojen ja maksujen kiertäminen murentaa veropohjaa sekä heikentää rehellisen elinkeinotoiminnan ja järjestäytyneen yhteiskunnan toimintamahdollisuuksia. Yhteiskunnan on huolehdittava, että sen tuet käytetään tarkoitettuun tapaan, ja että tukien saajat huolehtivat yhteiskunnallisista velvoitteistaan.

STTK:n mielestä, toimiva markkinatalous ja kilpailu edellyttävät yhteisten pelisääntöjen vahvistamista ja harmaan talouden vähentämistä.

Tämä edellyttää, että:

• Talousrikollisuuden torjumiseksi erityisesti talousrikostutkintaa suorittavan poliisin, tullin, syyttäjien ja tuomiolaitoksen resursseja ja kansainvälistä yhteistyötä on lisättävä.
• Käänteinen arvonlisäverojärjestelmä on otettava käyttöön rakennusalalla ja mahdollisesti myös muilla harmaasta taloudesta kärsivillä aloilla.
• Yrityksille maksettavia tukijärjestelmiä on vähennettävä ja ohjausta yhtenäistettävä. 
• Rakennusalalle sekä tarpeen mukaan muille aloille on luotava valtuutettu urakoitsijajärjestelmä varmistamaan harmaan talouden häiritsemän alan lainmukainen toiminta. Harmaan talouden torjuntaa on tehostettava muutenkin tukemalla järjestäytyneen rikollisuuden vastaista työtä.
• Tilaajavastuulain edellyttämät tiedot on koottava julkiseen rekisteriin ja tilaajavastuulaissa edellytettyjen todistusten informatiivisuutta on parannettava.

3. Hyvinvointipalvelut ja oikeusvaltio ovat elinkeinoelämän toiminnan edellytys

Suomen vahvuus on toimivassa yhteiskunnassa. Kehittynyt lainsäädäntömme edesauttaa taloudellista toimeliaisuutta. Toimintaympäristömme on selkeä ja Suomi on turvallinen maa. Viranomaistoimintamme on luotettavaa ja sujuvaa.

Työmarkkinoiden toiminta on pitkälti järjestäytynyttä ja vastuullista. Julkiset palvelumme tarjoavat kansalaisille ja yrityksille mahdollisuuksia markkinoilla toimimiseen. Yrityksiin kohdistuva hallinnollinen taakka on Suomessa kansainvälisesti matala, mikä lisää toiminnan ennustavuutta ja on myös elinkeinopoliittinen etu.

Tehokkaat hyvinvointipalvelut ovat tärkeitä elinkeinoelämän kannalta. Elinkeinoelämä ja yhteiskunnan tarjoamat hyvinvointipalvelut eivät ole vastakkaisia vaan toisiaan tukevia elementtejä. Hyvinvointipalvelut ylläpitävät väestön työkykyä sekä pidentävät työuria ja ne on turvattava koko väestölle maan eri osissa.

STTK:n mielestä hyvinvointipalvelujen elinkeinopoliittinen tarkoitus on korkean työllisyysasteen ylläpitäminen sekä myös uusien palveluinnovaatioiden kehittäminen.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, että:

• Toimiva oikeusjärjestelmä ja oikeuslaitos ovat elinkeinoelämän kannalta kilpailuetuja. Riita-asioiden käsittelyajat ovat nykyisin liian pitkät ja niitä on pyrittävä nopeuttamaan oikeusvarmuudesta tinkimättä.
• Elinkeinorakenteen jatkuva ja kiihtyvä muutos edellyttää lisääntyvää panostusta työvoimapolitiikkaan. Muutosturvan kaltaisia järjestelmiä on vahvistettava.
• Sirpaleisia julkisia yrityspalvelujärjestelmiä on kehitettävä edelleen palvelemaan yrittäjiä erilaisissa tilanteissa.
• Julkishallinnon sähköistä asiointia tulee lisätä merkittävästi seuraavan hallituskauden aikana.
• Tietoyhteiskuntakehitys ja sen tukeminen on nostettava hallituskauden keskeisiksi tavoitteiksi. Erityisesti on panostettava laaja-alaisen ict-osaamisen kehittämiseen ja tietojärjestelmien kehittämiseen toimivan infrastruktuurin varmistamiseksi.

4. Osaamisella ja innovaatioilla pohjaa kasvulle

Osaaminen ja tieto ovat tulevaisuutemme perusta. Avainasemassa suomalaisten kilpailukyvyn ylläpitämisessä ja kehittämisessä on korkea, maailman kärjen tasolla oleva koulutus- ja osaamistaso.

Suomen koulutustaso on kansainvälisesti kilpailukykyinen nuoremmissa ikäluokissa, mutta vanhempien ikäryhmien osalta olemme keskisarjassa.  Tästä syystä ammatillisen aikuiskoulutuksen kehittäminen on tärkeää. 

Koulutuksen lisäksi on panostettava innovaatioihin. Korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja työelämän yhteistyö kaipaa yhä kehittämistä. Suomen haasteena on innovaatioiden käyttöön ottaminen ja kaupallistaminen. Tämä edellyttää monipuolista ammattitaitoa, jota karttuu niin ammatillisessa kuin korkeakoulutuksessa. Työ- ja elinkeinoelämän tuntemusta pitäisi olla kaikilla koulutusasteilla.

STTK:n mielestä osaaminen ja tieto ovat tulevaisuutemme perusta. Erilaiset elinikäisen oppimisen polut on saatava osaksi arkea, jotta suomalaisten potentiaali saadaan hyödynnettyä.

Tämä edellyttää, että:

Tutkimus ja kehitys

• Elinkeinoelämän tarvitseman innovaatio-, tutkimus- ja kehitystyön perustana on laadukas kotimainen perustutkimus. Tutkimus- ja kehittämistyön kansantuoteosuus on pidettävä korkealla tasolla.
• Korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten sekä elinkeinoelämän välistä yhteistyötä on kannustettava rahoituksella. Tutkimusinfrastruktuurin ylläpitäminen edellyttää riittävää rahoitusta sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta. On kehitettävä keinoja, joilla kannustetaan yrityksiä sijoittamaan tutkimukseen ja tuotekehitykseen nykyistäkin enemmän.
• Suomalainen innovaatiojärjestelmä ja sen rahoitus ovat tällä hetkellä liian monimutkaisia ja hajanaisia. Järjestelmässä on päällekkäisyyttä yliopistojen, tutkimuslaitosten ja ammattikorkeakoulujen kesken. Toimijoiden työnjakoa on selkeytettävä.

Ammatillinen koulutus

• Ammatillisen ja korkeakoulutuksen on annettava riittävä osaaminen työpaikan hankkimiseen. Tutkintojen on annettava myös sellaista osaamista, joka ei ole sidoksissa yhteen työalaan.
• Nuorille suunnatun ammatillisen peruskoulutuksen ja korkeakoulutuksen aloituspaikat on kohdistettava ensisijaisesti niille nuorille, joilla ei ole saman asteen koulutusta tai opiskelupaikkaa. Peruskoulun päättäville nuorille on taattava opiskelupaikka toisen asteen koulutuksessa.
• Yliopisto-opiskelijoiden mahdollisuuksia vaihtaa koulutusohjelmaa ilman pääsykokeisiin osallistumista on helpotettava. Kandidaatintutkinnon jälkeen on oltava mahdollisuus vaihtaa alaa. Ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneella on oltava mahdollisuus maisteriopintoihin yliopistossa.

Aikuis- ja täydennyskoulutus

• Aikuiskoulutusta on lisättävä ja laajennettava. Näyttötutkintojärjestelmää on hyödynnettävä nykyistä enemmän aikuisten kouluttamisessa, mikä vapauttaa resursseja nuorten koulutukseen.
• Ammatillisen lisäkoulutuksen ja korkeakoulujen täydennyskoulutuksen opiskelijapaikkoja on lisättävä. Oppisopimuskoulutuksen kiintiöitä on lisättävä työelämän tarpeita vastaavasti. Työvoimapoliittisen aikuiskoulutuksen hankintaan on lisättävä määrärahoja työllisyyden heikentyessä. 
• Työelämässä ilman ammatillista tutkintoa tai vanhentuneella koulutuksella työskenteleville on suunnattava erityisiä toimenpiteitä, jotta heidän ammattitaitonsa vastaa työelämän tarpeita.

Maahanmuuttajat

• Maahanmuuttajien osallisuutta ja osallistumismahdollisuuksia on parannettava ja kieli- ja muuta koulutusta lisättävä. Venäjän markkinoiden hyödyntäminen edellyttää Venäjän kielen ja kulttuurin tuntemista. Siksi maakuntatasolla tulee tarjota mahdollisuus valita venäjä toisena vieraana kielenä.

5. Ekotehokasta energiapolitiikkaa

Ekotehokas energiapolitiikka ottaa ympäristön huomioon, ennakoi tulevaa sekä käyttää erilaisia ohjauskeinoja ja kannustimia. Ekotehokkaaseen talouteen pääseminen edellyttää muutosta sekä tuotantotoiminnassa että kuluttajien käyttäytymisessä. 

Suomen energiantarve on vuosikymmenien ajan kasvanut. Energian kulutuksen kasvu on pysähtynyt, mutta energian tarve tulee olemaan suuri myös tulevaisuudessa. 

Suomalainen tietotekniikan eritysosaaminen antaa mahdollisuuden kehittää älykkääseen verkottamiseen perustuvia energiaratkaisuja, jossa tietotekniikalla ohjataan yhä enemmän energian tehokasta käyttöä.

STTK:n mielestä energiapolitiikan tavoitteena on oltava riittävän energiantuotannon varmistaminen ja energiatehokkuuden edistäminen.

Tämä edellyttää, että:

Energiantuotanto

• Energiatuotannon tulee olla monipuolista.
• Suomen energiatuotannossa on pidettävä mukana kaikki vähäpäästöiset tuotantomuodot myös vaadittavan säätöjärjestelmän osalta. Teknologian kehittämiseen on panostettava voimakkaasti.
• Energiantuotannon omavaraisuus sekä tuotanto- ja jakeluvarmuus on nostettava korkeimmalle mahdolliselle tasolle. Sähkön siirto- ja jakeluverkon kunnossapito ei saa olla taloudellisista suhdanteista riippuvainen. Yhteiskunnan tukea on voitava ohjat kunnossapitoon taloudellisen laskusuhdanteen aikana työllisyyttä tukevana toimintana.

Sähkö- ja energiamarkkinat

• Suomen sähkökantaverkon on oltava suomalaisissa käsissä ja valtiolla tulee olla määräävä asema Fingridin päätöksentekoelimissä. Valtion on tavoiteltava äänivaltaenemmistöä Fingrid Oyj:ssä.
• Pohjoismaisia sähkömarkkinoita on kehitettävä avoimempaan suuntaan. Myös NordPool hinnanmääräytymismekanismia on kehitettävä.
• Suomen on vaikutettava siihen, että erityisesti Venäjän kanssa solmituista energiasopimuksista saadaan sitovampia ja läpinäkyvämpiä ja että varmuusjärjestelmät luodaan unionin alueella toimiviksi. Suomen asema pitkien logististen ketjujen päässä ja maamme ilmasto on otettava huomioon ratkaisuja tehtäessä.

Energiateknologia

• Energia- ja ympäristötekniikan osaamista on kehitettävä vientituotteeksi. Tämä edellyttää innovaatiopolitiikan osittaista uudelleensuuntaamista.
• Energiakulutuksen vähentämiseksi älykkään ohjauksen avulla on kehitettävä uusia ohjaus- ja kannustinkeinoja. Maan hallituksen on panostettava vihreän informaatioteknologian kehittämiseen. Energiakulutuksen vähentäminen älykkään ohjauksen avulla on nostettava saman tuen piiriin kuin muutkin energia- ja ilmastopaketin toimenpiteet.
• Investointeja energiateknologian kehittämiseen on tuettava julkisella rahoituksella.

Energiatehokkuus

• Energiatehokkuuden lisääminen asumisessa, liikenteessä ja rakentamisessa on keskeistä tulevaisuuden kannalta.  Rakentamiseen liittyvä energiatehokkuusosaaminen on kehitettävä vientituotteeksi.
• Maankäytön suunnittelulla on tuettava energiatehokkuutta. Kaavoituksella on pyrittävä kehittämään olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta eikä pirstottava sitä.
• Päästöttömän energian ja energiatehokkuuden innovaatioratkaisuja on edistettävä perustamalla tukea myöntäviä julkisesti rahoitettuja pääomarahastoja.
• Asunnonomistajille on tarjottava julkisin varoin tuettuja lainoja ja tukia energiatehokkuuden parantamiseksi.
• Korjausrakentamisen tarvetta kuntasektorilla kasvattaa 1970–1990-lukujen aikana rakennettujen rakennusten tulo korjausikään. Kuntien korjausrakentamista on tuettava perustamalla investointirahasto.

6. Toimivaa ja uutta infrastruktuuria

Infrastruktuurilla on merkittävä asema kansalaisten hyvinvoinnin turvaamisessa. Infrastruktuurin liittyvän päätöksenteon tulokset näkyvät vasta pitkän aikavälin kuluttua. Tästä syystä Suomen infrastruktuurin rakennetta on tarkasteltava usean kymmenen vuoden päähän ulottuvilla suunnitelmilla. 
 
STTK:n mielestä toimiva infrastruktuuri turvaa osaltaan elinkeinoelämän kilpailukykyä, houkuttelee Suomeen uusia yrityksiä ja mahdollistaa yhä tärkeämmäksi nousevan kestävän kehityksen parantumisen.

Tämä edellyttää, että:

• Keskeinen infrastruktuuri on säilytettävä julkisessa omistuksessa, koska näin turvataan sen toimivuus. Keskeistä infrastruktuuria ovat esimerkiksi tietoliikenneyhteydet, sähköverkko, vesihuoltoverkko, tiet, radat ja vesiväylät.

Informaatioteknologia

• Langattoman laajakaistan käytössä ja saatavuudessa Suomen on noustava Euroopan eturivin maaksi.
• Valtiovallan tulee huolehtia koko Suomen kattavien tietoverkkoyhteyksien rakentamisesta ja ylläpidosta. Asia on nähtävä myös huoltovarmuuskysymyksenä. Tieto- ja viestintäteknologisen infrastruktuurin on tuettava alueiden tasapuolista kehitystä ja taattava myös kaikille kansalaisille tasaveroinen pääsy tietoverkkoon.

Liikenne ja rakennukset

• Joukkoliikennettä on lisättävä voimakkaasti. Valtion joukkoliikennetukea on kehitettävä ja lisättävä. Joukkoliikenteen käytön yleistyminen edellyttää myös työsuhdematkalipun kehittämistä. Erityisesti raideliikenteen osuutta työmatkaliikenteestä on lisättävä.
• Lentoliikenteen sujuvuus on turvattava osana kansallista infrastruktuuria niin kaluston, lentotoimintapaikkojen kuin niiden omistuksen osalta.
• Käytöstä ja yritysten taseista jo poistetut tehdasrakennusten ja maa-alueiden hyödyntäminen tulevaisuuden yritystoiminnassa on varmistettava harkitsemalla niiden omistuksen uudelleenjärjestelyjä.

7. Luonnonvarat – Suomen kivijalka

Luonnonvarojen rajallisuus korostaa kansakuntien luonnonvarojen merkitystä. Energia, raaka-aineet ja vesi kallistuvat tulevaisuudessa. Metsä on uusiutuva luonnonvara ja yksi harvoista raaka-ainevaroistamme mineraalien ohelle.

Massa- ja paperiteollisuus sekä sahateollisuus tulevat jatkossakin säilymään keskeisinä metsäsektorin arvonlisän tuottajina. Puutuoteteollisuudessa ja erityisesti puurakentamisessa sekä myös metsäenergian alalla on suuri kasvupotentiaali. Kansallisen metsäohjelman oikealla soveltamisella tulee varmistaa oikeanlaisen puuraaka-aineen riittävyys myös korkeamman jalostusarvon tuotteisiin.

STTK katsoo, että luonnonvarat ovat luoneet perustan suomalaisen yhteiskunnan kehittymiselle. Suomen luonnonvaroja on hyödynnettävä kestävällä tavalla myös tulevaisuudessa.

Tämä edellyttää, että:

Metsäteollisuus

• Metsäpoliittisia toimia on kohdistettava entistä enemmän uusien liiketoimintamallien, palveluiden ja kysyntäpuolen vahvistamiseen. Ensisijaista on metsäteollisuustuotteiden jalostusarvon nostaminen sekä uusien tuotteiden ja liiketoimintamallien kehittäminen
• Maan hallituksen on sitouduttava uudistetun kansallisen metsäohjelma 2015:n toteuttamiseen.
• Puun käyttöä on edistettävä kerrostalo- ja toimitilarakentamisessa esimerkiksi kaavoituksen ja julkisten hankintojen avulla.
• Metsäsektorin on panostettava enemmän tutkimukseen ja tuotekehitykseen, jotta sektori synnyttää uusia tuotteita ja palveluita kaupalliseen tarkoitukseen.

Kaivosteollisuus

• Uusien kaivosten perustaminen on turvattava ajanmukaisella lainsäädännöllä ja toteuttamalla tarpeellisia infrastruktuuri-investointeja. Kotimaisen omistuksen vahvistaminen kaivosalalla on pidettävä tavoitteena.

Virkistyskäyttö

• Luonnonvarojen virkistyskäyttöön perustuvia palveluita ja liiketoimintoja on kehitettävä voimakkaasti.

Katso myös:

• Elinkeinopoliittisen ohjelman toimialakohtaiset tavoitteet 

Lisätietoja ohjelmasta elinkeinopoliittinen asiantuntija Antti Aarnio