STTK:n ydintehtävä on toimia toimihenkilöiden ammatillisena keskusjärjestönä jäsentensä hyvinvoinnin ja elämänlaadun parantamiseksi.

STTK:lainen ammattiyhdistysliike, keskusjärjestö ja ammattiliitot yhdessä, turvaavat jäsentensä edut olemalla vahva toimija niin paikallisessa, alueellisessa, kansallisessa kuin kansainvälisessäkin edunvalvonnassa.

STTK:n aluetoiminnasta löytyy tarkempaa tietoa osiosta Alueellinen edunvalvonta ja toiminnasta eurooppalaisissa ja kansainvälisissä organisaatioissa osiosta Kansainvälinen edunvalvonta.

Suomi on sopimusyhteiskunta, jonka menestys perustuu vahvaan kolmikantaiseen yhteistyöhön valtiovallan, työnantajien ja palkansaajien kesken. STTK vaikuttaa aktiivisesti siellä, missä toimihenkilöiden hyvinvoinnista ja elämänlaadusta päätetään.

Käytännössä STTK:n edunvalvonta tarkoittaa mm. tulopoliittisten sopimusten sekä muiden keskusjärjestöjen välisten sopimusten tekemistä, jäsenliittojen sopimustoiminnan tukemista, vaikuttamista yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja lainsäädäntöön sekä osallistumista työ- ja muun lainsäädännön kehittämiseen.

Lisäksi STTK on mukana rakentamassa muun muassa Suomen työvoimapolitiikkaa, koulutuspolitiikkaa, sosiaalipolitiikkaa, talouspolitiikkaa ja tuloksellisen elinkeinopolitiikan perusteita.

Kansallisen edunvalvonnan ohella STTK tekee myös EU-tason sekä laajemminkin kansainvälisen tason edunvalvontatyötä. Kansainvälistä edunvalvontaa STTK hoitaa toimimalla erilaisissa kansainvälisissä palkansaajajärjestöissä.

STTK:laisen edunvalvonnassa keskeisinä tavoitteina ovat

• laadukkaiden työpaikkojen luominen
• työturvallisuuden ja -hyvinvoinnin parantaminen
• epätyypillisten työsuhteiden ehtojen kehittäminen
• palkkauksellisen tasa-arvon sekä tasa-arvon edistäminen yhteiskunnassa
• saman palkan saaminen saman vastaavuustason työstä eri sektoreilla
• julkisen sektorin palkkojen jälkeenjääneisyyden korjaaminen työaikajärjestelmien kehittäminen kokonaisuutena
• oikeudenmukaisen ja kestävän sosiaaliturvajärjestelmän varmistaminen
• työttömyysturvajärjestelmien ja työttömien sosiaalisen turvallisuuden parantaminen
• eläkejärjestelmien ja niiden rahoituksen kehittäminen
• koulutuksen määrän ja laadun vastaaminen työelämän vaatimuksiin
• verorakenteen kehittäminen palkkatyötä suosivammaksi.

Toimivat työmarkkinat koko yhteiskunnan etu

Yhteiskunnan kehittäminen, menestyvien työpaikkojen luominen ja sitä kautta jäsenten työllisyyden edistäminen ovat tärkeitä yhteiskuntapoliittisia tavoitteitamme. Toimivat työmarkkinat ovat koko yhteiskunnan etu.

STTK:n mielestä Suomessa tarvitaan toimivaa hallintoa, laadukkaita julkisia palveluita, korkeatasoista koulutus-, tutkimus- ja kehittämistoimintaa, teknologiamyönteisyyttä sekä turvallisen ympäristön varmistamista. Nämä mahdollistavat tuotantoelämän monipuolisen sijoittumisen sekä investoinnit Suomeen.

Tulevaisuuden työmarkkinoita ja yhteiskuntaa STTK kehittää yhteistyössä muiden yhteiskunnallisten vaikuttajien kanssa.

STTK valmisteli yhdessä jäsenliittojensa kanssa tavoitteet vuosien 2007 - 2011 hallitusohjelmakaudelle. Suomi menestyy nimetyissä tavoitteissa esitellään tarkemmin STTK:n näkemykset lähivuosille suomalaisen yhteiskunnan kehittämisestä. Yksi keskeisiä kuluvan hallitusohjelmakauden painopistealueita STTK:lle on työn, yrittämisen ja työelämän politiikkaohjelman toteuttamiseen osallistuminen.

Työelämää kehittämässä ja uudistamassa

STTK on vahva työelämän kehittäjä ja uudistaja. STTK:n tavoitteena on, että työntekijät nostetaan suomalaisilla työpaikoilla aidosti toiminnan keskeiseksi voimavaraksi ja kehittämisen kumppaneiksi. Tavoitteena on työpaikka, jossa jäsentemme osaamisesta ja työhyvinvoinnista huolehditaan ja heidän työtään arvostetaan.

Toimiva yhteistyö työpaikoilla on sekä työntekijöiden että työnantajien yhteinen etu, siinä henkilöstön edustajilla on tärkeä rooli. Osaava, hyvinvoiva ja motivoitunut henkilöstö on Suomen voimavara.

STTK painottaa työelämässä uratasa-arvoa: sukupuolten välisten perusteettomien palkkaerojen poistamista, naisille ja miehille yhtäläisiä mahdollisuuksia edetä työurillaan, työntekijöiden tarpeesta lähteviä joustavia työaikamuotoja ja työaikapankkijärjestelmiä. Työtä ja yksityiselämää on voitava sovittaa hyvin ja joustavasti yhteen eri elämänvaiheissa. Kattava ja toimiva sosiaaliturvajärjestelmä turvaa yksilöiden ja perheiden toimeentulon eri elämäntilanteissa.

Opiskelija- ja nuorisotoimintaa sekä alueellista vaikuttamista

STTK:n järjestötoiminta on osa edunvalvontatyötä. Järjestötoiminnalla vaikutetaan alue-, opiskelija-, nuoriso- ja nuorten aikuisten toiminnan kautta edunvalvontaan ja edunvalvonnan edellytysten luomiseen. Järjestötoiminta on keskusjärjestön ja jäsenliitojen yhteistä toimintaa parhaimmillaan, jossa jäsenistön aktiivisuudella on suuri rooli ja merkitys.

Jäsenistön monipuoliset työtehtävät, koulutus ja toimiminen useilla eri aloilla hyödynnetään niin, että STTK:n vaikutus suomalaisessa yhteiskunnassa edelleen vahvistuu. Yhteiskunnan, elinkeinorakenteen, ammattirakenteen, yritysten ja työnantajaorganisaatioiden muutokset merkitsevät myös järjestörakenteiden jatkuvaa uudistamista. Uudistukset syntyvät jäsenliittojen ratkaisuista.

Järjestötoiminnan painopistealueet ovat:

• vaikuttaminen alueelliseen yhteiskuntakehitykseen maakunnallisissa ja paikallisissa yhteistyöelimissä ja muissa alueellisissa neuvottelukunnissa
• vaikuttaminen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon nuoriso- ja opiskelijatoiminnassa
• vaikuttaminen jäsenistöstä muodostetuissa elinkeinopoliittisissa yhteistyöryhmissä
• toimihenkilö- ja työntekijäjärjestöjen yhteistyön ja yhteenkuuluvuuden lisääminen
• verkottuminen alueellisesti ja paikallisesti yhteistyöhön edunvalvonnan vahvistamiseksi
• yhteisten periaatteiden määrittäminen työtaistelutoimille ja monipuolisten painostus- ja vaikuttamismallien luominen yhdessä liittojen kanssa
• mielekkäiden vaikuttamis- ja toimintamuotojen tarjoaminen jäsenistölle
• jäsenyyden markkinointi ja toimihenkilöiden korkean järjestäytymisasteen turvaaminen

Toiminnan perustana kolmikantainen työmarkkinajärjestelmä

Suomalainen työmarkkinajärjestelmä perustuu kolmikantaiseen yhteistyöhön, neuvottelu- ja sopimustoimintaan palkansaajajärjestöjen, työnantajajärjestöjen ja maan hallituksen kesken. STTK:n tavoitteena on sopimus- ja neuvottelujärjestelmän pitkäjänteinen kehittäminen. Paikallisen sopimisen lisäämisen on STTK:n mielestä tapahduttava hallitusti liittojen väliseen sopimiseen perustuen.

STTK:n mielestä suomalainen työmarkkinamalli on tulevaisuudessakin Suomelle kilpailuvaltti.