Pari vuotta kestäneen talouskriisin aikana on esitetty mielipiteitä, että kriisin seurauksena poliittinen päätöksenteko ottaa takaisin rahamarkkinoilta sille kertynyttä valtaa. Kadonnut vallan valtikka palautetaan taas ihmisille, demokraattiselle päätöksentekojärjestelmälle. Power to the people!

Toiveajattelua. Kevään 2010 tapahtumat osoittavat meille jälleen kerran kuinka vahvaa on rahan mahti maailmassa. Kreikka ja Portugali ovat täysin riippuvaisia rahamarkkinoista, koska omat eväät on jo syöty aikoja sitten. Kreikkalaiset pankit eivät saa enää lainaa kansainvälisiltä pääomamarkkinoilta, koska markkinat eivät enää luota Kreikkaan. Maa on markkinoiden mukaan suossa. Lähiaikoina erääntyvän miljardilainan maksamiseen maa ei saa enää pikavippiä markkinoilta, jonka takia EU-maat joutuvat lainoittamaan Kreikkaa. Vaikka EU-maat joutuvat nyt pakon edessä tukemaan Kreikkaa lainoittamalla sitä, ne eivät kuitenkaan ratkaise sen tulevaisuutta. Sen tekevät rahoitusmarkkinat ratkaistessaan saako Kreikka tulevaisuudessa lainaa inhimillisillä ehdoilla. Lainoja Kreikka tarvitsee myös tulevaisuudessa, koska lähivuosina sen nykyisistä lainoista erääntyy suurin osa.

Ihminen ylikorostaa itse oman aikansa kriisejä, eikä osaa suhteuttaa niitä menneisiin kriiseihin. Näin taisi käydä niille (ehkä myös minulle), jotka uskoivat, että markkinataloudessa rahan valta vähenee ja demokratia vahvistuu. Uskoo ken tahtoo. Siitä asti kun rahanlainaaminen alkoi aikoinaan kehittyä, rahan mahti on ollut mahtava. Se on aiheuttanut sotia, kaatanut hallituksia, mutta on tuonut myös vaurautta ihmisille. Rahan mahtia ole kyetty hallitsemaan ennenkään, eikä sitä kyetä nytkään.

Elinkeinopoliittinen asiantuntija Antti Aarnio