Samaan aikaan, kun Suomessa ja Euroopassa keskustellaan maahanmuuton ongelmista tai jopa rajoittamisesta, valmistautuu Intia suurisuuntaiseen työvoiman vientiin. Logiikka on selkeä. Kun Japanissa ja Euroopassa väki vanhenee, on Intiassa liikaa nuorta väestöä. EU-maissa työvoima vähenee vuoteen 2060 mennessä viidenneksellä ilman siirtolaisuutta. Intian näkökulmasta kyse on työikäisen väestön uudelleen sijoittumisesta kysynnän mukaisesti.
EU ja Intia tapasivat heinäkuussa neljännessä yhteisessä työvoima- ja koulutusasioiden seminaarissa Brysselissä. Intian työministeriön viesti oli selkeä. Maa aikoo keskittyä oman väestönsä osaamiseen, jotta he voivat siirtyä ammattitaitoisina ulkomaille. Tällä hetkellä siirtolaisista jopa 85 % on ammattitaidottomia tai kouluttamattomia.
Intia on aiemmin jättänyt koko väestön koulutuksen vain ajatukseksi. Nyt siellä on kunnianhimoinen lukutaito-ohjelma ja ammatillisen koulutuksen ohjelma. Tavoitteena on kouluttaa jopa 50 miljoonaa ihmistä ammattiin vuoteen 2020 mennessä.
Ammatillinen koulutus perustuu Intiassa tiiviisiin opintokokonaisuuksiin, joita suorittamalla ihmiset rakentavat osaamistaan. Autokorjauksen "perustutkinto" kestää 180 tuntia. Sen jälkeen voi tarpeen mukaan suorittaa erikoistumisopintoja, joiden laajuus vaihtelee 60–320 tunnin välillä.
Intian tutkintojärjestelmään on kehitetty yli 1000 opintokokonaisuutta, joista yhä useampi korostaa monitaitoisuutta ja yleisiä taitoja. Näin opitaan selviytymään erilaisista tilanteista. Lyhyiden kurssimoduulien takana on ajatus, että ihmisille koulutetaan sitä, mitä he tarvitsevat. Ei yhtään enempää. Näin voimavaroja venytetään mahdollisimman monen ihmisen koulutukseen. Samalla on muistettava, että Intiassa on myös huippuosaamista. Maalla on mm. ydinaseita ja avaruusohjelma, jonka suunnitelmissa on miehitetty lento.
Vaikka Intia imee investointeja lännestä, työskentelee maan nuorisosta 70 % yhä maataloudessa. Jos heitä saadaan kouluttautumaan palveluihin tai teollisuuteen, siirtyy väestöä samalla rahatalouteen. Koulutus, ansiotyö ja vauraus kulkevat käsi kädessä. Suomen taloushistoria on tästä hyvä esimerkki.
Koulutuspoliittinen asiantuntija Petri Lempinen