- Maahanmuuttaja-asia on niin vaikea, että sitä vaikeampaa asiaa ei olekaan, lausui ay-jäärä päivänä muutamana.
Vastaan on turha väittää. Tottahan se on, vaikka ehkä kaikkein vaikeinta maahanmuutossa onkin lausua siitä jotain omaperäistä. Uhallakin yritän.
Eurooppaan on houkuteltu maahanmuuttajia samoista syistä 1800-luvulta alkaen: tasapainottamaan työvoimapulaa heikon väestönkasvun aikoina sekä tekemään töitä, joita kantaväestö ei halua tehdä. Tulijat ovat toimineet sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen käyntivoimana.
Myös kotoutumisen ongelmat ovat pysyneet samoina: ulkomaalaisväestö jää yhteiskunnan reunalle, sosiaalinen nousu on vaikeaa ja asema periytyy seuraavile sukupolville.
Ay-liikkeelle maahanmuutto on ollut perinteisesti hankala kysymys. Se on nähty kysyntäuhkana, suomalaisen työvoiman polkuhinnoittelijana. Varovaisesti on siirrytty puhumaan maahanmuutosta myös resurssina ja ratkaisuna suomalaisen yhteiskunnan kohtalonkysymyksiin, eli ikääntymiseen ja huoltosuhteen dramaattiseen heikkenemiseen.
Tätä keskustelua on niin ikään varjostanut huoli. Se on kohdistunut Suomen kykyyn pärjätä kilpailussa osaavista, kunnianhimoisista ja sopeutumiskykyisistä maahanmuuttajista. He haluavat Euroopan kasvukeskuksiin, kun syrjäiseen Suomeen päätyvät vain lukutaidottomat ja laiskat jämät.
Tosiasiassa Suomen maahanmuuttajaväestöä on koulutettu niin kotimaassaan kuin Suomessakin, mutta töitä heille ei tahdo löytyä. Eräs maahanmuuttajataustainen toimittaja lausui osuvasti:
- On ihan sama hailee, huudetaanko minulle kerran vuodessa: Neekeri! On paljon tärkeämpää, olenko töissä.
Työ on maahanmuuttajien kotoutumisen avain, sen tietävät ihan kaikki. Joku laski, että yhteiskunta nettoaisi pelkästään pääkaupunkiseudulla 58 miljoonaa euroa vuodessa, jos maahanmuuttajien työllisyys olisi samalla tasolla kuin kantaväestöllä.
Ay-liikkeen maahanmuuttopoliittisen kelkan kääntymistä voi pitää viisaana siirtona. Maahanmuuttajataustaiset kun edustavat jo kymmenesosaa pääkaupunkiseudun asukkaista.
Se miten he elämäänsä täällä elävät, ei ole pikkujuttu. Eurooppalaisen maahanmuuton taustaa vasten Suomen olisi syytä välttää virheitä, joita suuren tulomuuton maissa on tehty jo sata vuotta.
Onnistuneen kotouttamisen edellytys on maahanmuuttajien kohteleminen työelämässä samoin oikeuksin ja velvollisuuksin kuin kantaväestön edustajia. Tässä onkin ay-liikkeellä tuhannen taalan paikka. Uskon, että suurin antimme maahanmuuttokeskusteluun ja kotouttamistyöhön on se peruskivi, jolle koko toimintamme rakentuu:
oikeudenmukaisuus.
STTK:n tiedottaja Taina Lepistö. Kirjoitus on julkaistu Uutispäivä Demarissa 7.7.2010.