Suomen tiestön ja rautateiden ylläpito voi joutua lähivuosina laihdutuskuurille. Taantuman jälkihoito uhkaa leikata määrärahoja myös liikenneministeriön toimialalta.  Pitääkö kansalaisten tottua huonoihin teihin, liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk.)?

– Jokainen tietää, että meidän pitää ensi vaalikaudella elää suu säkkiä myöden ja tasapainottaa julkista taloutta. Olen tietenkin sitä mieltä, että määrärahoja pitäisi olla enemmän. Tämän ja edellisen hallituksen aikana kunnossapidon määrärahoissa ei ole päästy todellisen tarpeen tasolle. Se, että määrärahat tuskin nousevat, tarkoittaa, että on entistä tarkemmin katsottava, mitkä ovat tiestön heikoimmat kohdat, Vehviläinen vastaa.

Eli kyllä: huonoihin teihin on syytä varautua.

Vehviläisen mukaan ongelma ei johdu pelkästään niukoista tiemäärärahoista, vaan myös ilmastonmuutoksesta, joka saattaa vastoin ennakkokäsityksiä vaikeuttaa teiden kunnossapitoa. Talvet voivat vuoronperään olla harvinaisen leutoja tai harvinaisen kylmiä.

– Talvet eivät ennenkään ole olleet veljiä keskenään, mutta erot voivat olla vielä suurempia jatkossa. Se voi tarkoittaa entistä pahempia kelirikkoja, Vehviläinen sanoo.

Joudutaanko tiehankkeita lykkäämään?

Tiemäärärahat ovat perinteisesti herättäneet kuumia tunteita Arkadianmäellä. Nyt tiemäärärahatkin on sidottu entistä tiukemmin budjettikehyksiin. Yksittäisen kansanedustajan valta vaikuttaa tiemäärärahoihin on kaventunut.
Nykyinen hallitus on hillinnyt tiemäärärahoilla spekulointia ottamalla käyttöön liikennepoliittiset selonteot. Selonteolla pyritään pidentämään tiehankkeiden perspektiiviä vaalikausien yli. Viimeinen sana sanotaan kuitenkin hallitusohjelmassa, kun uutta hallitusta muodostetaan.

– Vaikka tämän kevään kehysriihessä käsiteltiin kehyksiä vuoteen 2014 saakka, ensi vaalikauden osalta nämä ovat vain teknistä tarkastelua. Oikeasti vasta tuleva hallitus linjaa rahatasot. Koska talousnäkymät ovat hyvin tiukat, oma arvioni on, että isoja hankkeita pääsee alkamaan huomattavasti vähemmän kuin nyt, Vehviläinen toteaa.

Vehviläisen mielestä seuraavan hallituksen pitäisi ensisijaisesti kiinnittää huomiota nyt aloitettujen hankkeiden loppuunsaattamiseen. Esimerkkinä Vehviläinen mainitsee Seinäjoki-Oulu–rataosuuden kunnostamisen. Niiden ohella tulisi huolehtia teiden kunnossapidon määrärahojen riittävyydestä.

Junaliikenteen ongelmat ryöpsähtivät silmille

Viime talvi oli junaliikenteelle noloa aikaa. Junien myöhästelyt olivat runsaslumisen ja ennätyskylmän talven takia otsikoissa lähes päivittäin.

Vehviläinen haluaa kuitenkin puolustaa suomalaista raideliikennettä. Se on hänen mielestään mainettaan parempi.

– Viime talvi oli VR:lle kurja. VR joutui tikun nokkaan hieman syyttäkin. Totta kai henkilöliikenteen säännöllisyystavoitteet romahtivat. Sveitsissä junat pysyvät parhaiten aikataulussaan. Lukuun ottamatta viime talven härdelliaikaa VR on ollut Sveitsin jälkeen kakkossijalla, Vehviläinen sanoo.

Hän huomauttaa, että VR:ää kohtasi huonojen sattumusten suma.
– Monta kertaa, kun rupeaa sattumaan, tuntuu, että mitään muuta ei ilmaan mahdukaan kuin huonoja sattumuksia.

Liikennekuolemat saatiin kuriin?

Viime vuosi oli liikennekuolemien osalta hyvä vuosi.

– Tässä on ollut osin sitäkin, että taantuman takia teillä on ollut vähemmän liikennettä. Pitää olla tarkkana, ettei ministeriö ota täyttä kunniaa hyvistä tuloksista, Vehviläinen sanoo.

Ministerin mielestä teitä on saatu turvallisemmiksi.
– Tämä on pitkäjänteisen työn tulosta. Teiden turvallisuuden parantamiseen on panostettu muun muassa keskikaiteilla.

Samaan aikaan nuorten liikennekuolematilastot ovat pysyneet synkkinä.
– Alkuvuonna laitoin virkamiesporukan selvittämään, onko olemassa keinoja saada nuorten liikenneturvallisuus paremmaksi. Tarkoituksena on pohtia rankempia keinoja kuten esimerkiksi 80-lätkän palauttamista. Selvitys ei ole vielä valmistunut, Vehviläinen sanoo.

Suurimmat pulmat löytyvät asenteista.
– Asennepuoleen pitäisi kiinnittää lisähuomiota. Se ei ole virkamiesten tai ministerien hallinnassa. Nuorena helposti ajattelee, että on taitava ja ylivertainen. Siihen on vaikea puuttua.

 

Kohti seuraavia vaaleja

Hallituskauden lähestyessä loppuaan hallituksen ministereiden katseet siirtyvät vähitellen kohti seuraavia eduskuntavaaleja.
– Olen kerran tippunut eduskunnasta eli tiedän, ettei siihen kuole. Kansanedustajan työ on pätkätyötä, liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk.) sanoo.

Miltä ministerinä oleminen on tuntunut?
– Entistä esimiestäni ja nykyistä kollegaa Paavo Väyrystä siteeraten sanoisin, että herrana olosta on hohto hävinnyt. Ministerin päivässä on paljon sellaista, että mietitään virkamiesten ja muitten ministerien kanssa, miten asioita ratkotaan. Tämä on hyvin ongelmalähtöistä työtä. Suuria tulevaisuuden suunnitelmia pääsee tekemään aika vähän. Tämä on taiteilua realiteettien eli rahoituksen kanssa. Isot kysymykset ovat aina rahoituksessa.

Haluatteko olla ministerinä myös seuraavassa hallituksessa?
– Kyllä tietysti, mutta ensin pitää saada keskusta hallitukseen.

Harmittaako, että ette lähtenyt mukaan keskustan puheenjohtajapeliin?
– Koskaan ei pidä lähteä katumaan tällaisia henkilökohtaisia päätöksiä. Kävin asian omien läheisteni ja tukijoitteni kanssa läpi. Lopputulos oli ei.

Onko puheenjohtajuus suunnitelmissa joskus myöhemmin?
– Tähän en ota kantaa. Mennään nyt ensin Lahden puoluekokoukseen.

Teksti Aleksi Vienonen / UP-uutispalvelu
Kuva: Eija Hiltunen

Haastattelu on julkaistu STTK-lehdessä 3/2010.