Poliisilla oli viime vuonna sen historian suurin työllistämisoperaatio. Sisäministeri Anne Holmlundin (kok) mukaan operaatiossa on onnistuttu erinomaisesti. Aiemmin poliiseja koulutettiin enemmän kuin pystyttiin työllistämään. Poliisien pikakoulutukselle ministeri sanoo ei.
– Se ei ole Suomen malli.
– Nyt olemme pystyneet työllistämään 300 poliisia enemmän kuin vuosi sitten, Holmlund sanoo.
Hänen mukaansa tilanne oli hallituskauden alussa kestämätön. Silloin keskusteltiin vain siitä, että koulutetut eivät saa työpaikkaa, vaikka kentällä on tarvetta.
– Meillä oli hankala tilanne, kun vallitsi epätasapaino, paljonko poliisiammattikorkeakouluun otettiin opiskelijoita ja paljonko virkoja vapautui. Eläkepoistuma ja kehysrahoitus eivät olleet tasapainossa, Holmlund sanoo.
Myös keskustelu työttömistä poliiseista aiheutti sen, ettei poliisikursseja saatu täytteen. Siksi poliiseja valmistuu muutamana lähivuotena aiempaa vähemmän.
Hän muistuttaa, että poliisikoulutus kestää noin 3,5 vuotta.
– Putki on pitkä, ennen kuin sieltä tullaan ulos. Jatkossa pitää selvästi varmistaa, että kentällä on mahdollisuuksia myös työllistää nämä henkilöt.
Poliisien määrä notkahtaa
Suurten ikäluokkien eläköityminen vaikuttaa lähivuosina poliisienkin määrään. Tänä vuonna rivistä poistuu noin sata poliisia enemmän kuin valmistuu ja sama kehitys jatkuu vielä ensi vuonna.
– Itse asiassa poliisien määrään on tulossa notkahdus. Epätasapaino poliisiammattikorkeakoulusta valmistuvien ja täytettävien virkojen välillä muodostui niin suureksi, että työttömiä poliiseja oli pahimmillaan monta sataa. Nyt määrä on enää muutamia kymmeniä.
Holmlundin mukaan osa näistäkin on sellaisia, joille ei heti aukea virkaa sillä puolella maata, jossa he haluavat työskennellä. Valmiin poliisin työllistymisen odotusaika on tällä hetkellä keskimäärin pari kuukautta.
– Tämän vuoden lopulla ja ensi vuonna poliisien määrä laskee. Määrä ei kuitenkaan laske dramaattisesti, vaan palaa vanhalle tasolle.
Holmlund muistuttaa, että poliiseja ei voi pikakouluttaa.
– Emme voi lähteä siihen, että koulutuksen tasoa lasketaan. Se ei ole Suomen malli.
Euroopan vähiten poliiseja
Kun notkahduksesta selvitään, Suomessa on Holmlundin mukaan arvioitava mikä oikea määrä poliiseja tulevaisuudessa.
– Suomessa on varmasti Euroopan vähiten poliiseja väkimäärään suhteutettuna. Meillä auttaa kuitenkin se, että viranomaisyhteistyö on erinomaista. Poliisin, rajavartioston ja tullin yhteistyö toimii.
Muualla Euroopassa tällainen on pikemminkin poikkeuksellista.
– Monessa maassa poliisiorganisaatiot ovat täysin erillisiä, eikä niillä ole tiivistä yhteistoimintaa muiden viranomaisten kanssa.
Poliisi 2020 -raportissa suunnitellaan tulevaisuutta ja pohditaan, mitkä ovat turvallisuushaasteet jatkossa, kuinka paljon poliiseja tarvitaan ja kuka hoitaa mitäkin.
Raportin mukaan poliisien määrää pitäisi jatkossa nostaa. Holmlundin mielestä ajatus on oikeansuuntainen.
– Siihen vaaditaan kuitenkin poliittinen sitoumus ja kehysrahoitus pitää varmistaa.
Pelastustoimelle uusia tehtäviä
Holmlund totesi joulukuussa, että pelastustoimen kehittäminen edellyttää uusien toimintamallien omaksumista. Mitä se tarkoittaa?
– Selvitysmies Pekka Myllyniemen pari viikkoa sitten valmistunut raportti käsittelee pelastuslaitoksen tulevaisuutta ja palomiesten urapolkuja. Siinä lähdetään siitä, että pelastuslaitokset olisivat enemmänkin turvallisuuden kokonaistoimijoita, eräänlaisia turvallisuuden tavarataloja.
Pelastuslaitosten halutaan tarjoavan jatkossa ihmisille muitakin palveluita kuin pelastustoimen perinteisiä tehtäviä.
– Esimerkiksi tapaturmien torjunta voisi olla yksi kokonaisuus. Tällä hetkellä se ei ole kenenkään hoidossa. Tämä on kuitenkin vasta ajatuksen asteella.
Holmlundin mukaan Myllyniemen esittämä kokonaisuus ei ehdi toteutua tällä hallituskaudella.
– Uudistuksen peruslinjat on kuitenkin oikea aika tehdä nyt.
Kouluväkivaltaan puututtava yhdessä
Holmlundin ministerikaudella on tapahtunut muun muassa kaksi aseellista kouluiskua, joissa kuoli kymmeniä opiskelijoita. Huoli koulujen väkivallasta on lisääntynyt samalla kuin koulukiusaaminenkin.
Mitä viranomaiset voivat tehdä kouluiskujen välttämiseksi?
– Erilaisia toimenpiteitä iskujen ehkäisemiseksi on käynnistetty toista sataa. Lisäksi tarvitaan kuitenkin myös laaja-alaista yhteistoimintaa.
Holmlundin mielestä ollaan jo aika pahalla uralla, jos viranomainen on ensimmäinen toimija, joka koulujen turvallisuuteen puuttuu.
– Ensimmäiset oireet pitäisi havaita mahdollisimman varhain. Kouluiskujen torjunta on kuitenkin hankalaa, koska pitäisi ennalta pystyä arvioimaan, kuka on potentiaalinen henkilö, joka tällaista suunnittelee.
Holmlund vetoaa kouluihin ja oppilaiden vanhempiin.
– Viranomaiset voivat tukea väkivallan torjuntaa kouluissa, mutta viranomaiset eivät voi kasvattaa lasta.
Käsi sydämellä
Miltä tuntuu olla kaikkien poliisipäälliköiden päällikkö, Anne Holmlund?
– Haasteelliselta. Minähän en ole operatiivinen päällikkö, se ketju päättyy periaatteessa poliisiylijohtajaan, mutta poliisihallinto kuuluu minun alueeseeni.
Olet porilaisen leipuriyrittäjän tytär. Osaatko leipoa?
– En! Eivät leipurin tyttäret leipoa osaa. Eihän suutarin lapsellakaan kenkiä ole. Olen aina hakenut pullat leipomosta.
Mikä on lempileivonnaisesi?
– En yleensä syö leivonnaisia. Olen luultavasti lapsena syönyt niitä riittävästi. Jos jotakin pitää valita, niin lapsuuden muistoista nousee esiin aito, vanhanaikainen korvapuusti.
Olet Porista kotoisin. Mitä on satakuntalaisuus?
– Satakuntalainen ihminen on tottunut merituuleen ja tuiverrukseen. Satakuntalaisuus antaa ihmiselle pohjan kestää aika paljon ja aika montaa asiaa. Paras ominaisuus on mielestäni rehellisyys.
Miten satakuntalaisuuden nurjat puolet voi torjua?
– Minua ainakin kantaa itseironia. Osaan nauraa itselleni ja ironisoida myös omaa toimintaani. Satakuntalaisuudesta kumpuaa omanlaisensa huumorikin.
Teksti: UP/Mika Peltonen
Kuvat: Eija Hiltunen
Haastattelu on julkaistu STTK-lehdessä 2/2010.