Ulkoministeri Alexander Stubbin (kok) mielestä suomalaisten kannattaisi innostua kesän eurovaaleista.
Usein kuulee moitittavan EU:ta vaikkapa työttömyyden hoidosta tai terveydenhuollon ongelmista. EU-friikiksi tunnustautuva ulkoministeri, ex-meppi Alexander Stubb avaa tottuneesti myyttejä.
Europarlamentaarikot valvovat poliittista päätöksentekoa ja säätävät lakeja eli direktiivejä ja asetuksia, jotka liittyvät kaikkiin niihin asioihin, joissa unionilla on toimivaltaa. Esimerkiksi suurin osa jäsenmaiden ympäristölainsäädännöstä tulee nykyään EU:sta eli parlamentista, neuvostosta ja komissiosta. Euroopan parlamentilla on hirveästi valtaa yrittäjille tärkeissä sisämarkkinakysymyksissä. Unionin yhteiset lait ovat Suomen lain yläpuolella.
– Ahkeralla europarlamentaarikolla on lainsäädäntöasioissa enemmän valtaa kuin yhdelläkään jäsenmaan ministerillä, Stubb painottaa.
Europarlamentti on kansan edustaja
Kokevatko kansalaiset unionin etäiseksi, koska sen vaikutukset ovat rajallisia ihmisiä puhuttavissa hyvinvointi- ja verokysymyksissä?
– EU-laeilla on kuitenkin heijastusvaikutuksia esimerkiksi työllisyyteen, Alexander Stubb toteaa.
Toisin kuin kansanedustajamme, EU-järjestelmässä parlamentaarikot eivät tee aloitteita. Aloitteet tulevat komissiolta. Sen jälkeen jäsenmaiden ministereistä koostuva neuvosto ja europarlamentti vääntävät kättä asioista. Viimeinen sana on aina parlamentilla.
Stubb huomauttaa, että nykyään EU-lainsäädännössä parlamentti vie ja jäsenmaat vikisevät. Hän viittaa kemikaaliasetuksen ja palveludirektiivin valmisteluun. Kansalaisten näkökulmaa puolustava parlamentti tekee valtaosan työstään valiokunnissa. Valiokunnilla on raportoijat, jotka seuraavat asioiden käsittelyä päätöksentekoelimissä ja antavat suosituksia parlamentille. Komission esittämään palveludirektiiviin tuli yli 2 000 muutosehdotusta ja se pantiin parlamentissa täysin uuteen muotoon.
Avoimesti unionista
Ay-liike puolustaa sosiaalista Eurooppaa eli työnteon edellytysten parantamista ja työlakien yhdenmukaistamista EU:ssa. Palveludirektiiviä valmisteltaessa pelättiin "puolalaista putkimiestä" eli ulkomaalaisia työntekijöitä, jotka romuttaisivat työntekijöiden sosiaalisia oikeuksia jäsenmaissa. Uhkakuvat olivat Stubbin mielestä silkkaa populismia, jolla EU:n vastustajat keräsivät poliittisia irtopisteitä.
Stubb toivookin asiallista keskustelua aiheesta. Hän painottaa, että työllisyyspolitiikkaa tehdään jäsenmaiden tasolla, ja suomalaisille sosiaalinen Eurooppa on erilainen kuin saksalaisille.
– Jos sosiaalinen Eurooppa tarkoittaa protektionismia, en voi sitä kannattaa. Jos se tarkoittaa pohjoismaisen yhteiskuntamallin leviämistä, kannatan sitä lämpimästi.
Toimivat sisämarkkinat ovat Stubbin mukaan paras tae talouskasvulle ja työllisyydelle Euroopassa. Noin 75 prosenttia kaikista tavaroista, esimerkiksi autot, liikkuvat vapaasti EU:ssa. Noin 25 prosenttia on jäsenmaiden kansallisten määräysten säätelemää - kuten esimerkiksi leipä.
– EU:n kilpailukyvyn ja sisämarkkinoiden toimivuuden lisääminen tukee työllisyyttä myös Suomessa.
Intohimona EU
Euroopan parlamentissa Stubb vaikutti perussopimus- ja talousarviovalvontavaliokunnan jäsenenä ja sisämarkkina- ja ulkoasiainvaliokunnan varajäsenenä. Stubbia kiitettiin näkyväksi ja aikaansaavaksi mepiksi. Tyynen itsevarma, mutta rento ulkoministeri kertoo olevansa nyt toista kertaa unelma-ammatissaan. Hänen tavoitteenaan on aina ollut vauhdittaa ja raikastaa Eurooppa-keskustelua.
– Meppinä halusin saada Suomen äänen kuuluviin EU-lainsäädännössä.
Stubb muistuttaa, että unionissa ei ajeta kansallisia etuja. Europarlamentaarikot jakaantuvat seitsemään poliittiseen ryhmään. Vaikka mepit periaatteessa edustavat vain poliittista ryhmäänsä, ei ryhmässä aina olla yksimielisiä. Stubb kertoo itsekin äänestäneensä oman arvomaailmansa mukaisesti, usein liberaalimmin kuin ryhmänsä EPP-ED.
Ulkoministeri Stubb toivoo, että tulevien eurovaalien alla keskustellaan EU:sta asiallisesti ja totuudenmukaisesti. Hän kehottaa keskittymään kysymyksiin, joissa unionilla on toimivaltaa. Mutta ei sosiaalipolitiikasta keskustelukaan kiellettyä ole.
– Mikään ei estä puhumasta kunnallisvaaleissakin Natosta, mutta kunnallistasolla ei Nato-politiikkaa tehdä, Stubb vertaa.
Euroopan parlamentti vaikuttaa lainsäädännöllään voimakkaasti suomalaisten elämään. Siksi ei ole yhdentekevää, keitä parlamenttiin valitaan kesäkuun vaaleissa. Stubb on aiemminkin toivonut tekemisen iloa EU-politiikkaan.
– Euroopan parlamentti ei ole jäähdyttelijöille eikä viihdyttäjille vaan vaikuttajille, ulkoministeri toteaa.
Teksti Marjo Mikola
kuvat Markus Sommers
ALEX STUBB:
- Suomen ulkoministeri, huhtikuu 2008 –
- Euroopan parlamentin jäsen, 2004–2008 (keskustaoikeiston EPP-ED-ryhmä, kokoomus)
- Työskennellyt mm. erityisasiantuntijana Suomen EU-edustustossa ja Euroopan komission puheenjohtajan Romano Prodin neuvonantajana
- Mukana neuvottelemassa Amsterdamin ja Nizzan sopimuksista
- Kirjoittanut EU-kirjoja, akateemisia EU-aiheisia artikkeleita sekä kolumneja eri lehtiin
- Luennoi College of Europessa vierailevana professorina
- Perustutkinto (B.A) valtio-opissa Furman yliopistossa (USA), jatko-opintoja Sorbonnen yliopistossa Pariisissa ja College of Europessa (M.A).
- Filosofian tohtori, London School of Economic, 1999. Väitöskirjan aiheena EU:n joustava yhdentyminen
Lue lisää uusimmasta STTK-lehdestä