Laina 8.2.

 

Johtolankoja...

sttkn-blogiSTTK:n blogia kirjoittavat Mikonkadun toimiston eri alojen asiantuntijat.

Jos blogikirjoitus herätti ajatuksia tai mielipiteitä, voit jättää kirjoittajalle kommentteja klikkaamalla blogikirjoituksen otsikkoa. Näin blogikirjoituksen loppuun avautuu kommenttialue. Muista vielä täyttää nelinumeroinen varmennekoodi kommentin lopussa, niin kirjoituksesi julkistuu!

Julkaisemme tällä sivulla 10 uusinta kirjoitusta. Aiempia kirjoituksia voit lukea blogin arkistosta.

lauri_korkeaojaHelsingin Sanomien pääkirjoitus viime maanantailta kritisoi voimakkaasti Ahtelan työryhmän tuloksia. Valtakunnan ykköslehden mukaan työryhmän esitykset ovat vanhoja ja ”…ryhmän epäonnistuminen kiteytyy siihen, että se ei pysty perustelemaan, miten sen esitykset pidentäisivät työuria luvatut 1,8 vuotta.” Työryhmän tarkoituksena oli löytää niitä keinoja, joilla työuraa voisi pidentää työelämää kehittämällä. Tämän lisäksi esitettiin myös keinoja työuran pidentämiseen alkupäästä. 

Mikäli Suomen jääkiekkomaajoukkue saisi riveihinsä esimerkiksi Alexander Ovetshkinin, niin lienee selvää että ottelukohtainen maalimäärä nousisi jonkin verran. Mutta jos joku väittää, että Suomi tekisi Ovetshkinin avulla 1,8 maalia enemmän jokaista ottelua kohti, on sitä aika hankala perustella. Ahtelan työryhmän toimeksianto oli tehdä ehdotuksia, jotka pidentävät työuraa tietyn määrän. Toimeksiantoon vastattiin. On totta, että eksaktin luvun esittäminen työurien pidentämisestä on kauniisti sanottuna epätieteellistä. Mutta järjettömintä on väittää, että esitettyjen ehdotuksien toteuttaminen ei pidentäisi työuraa.

Antti Aarnio kirjoitti STTK:n blogissa samaisesta asiasta käyttäen termejä ekonomistinäkemys ja sosiologinäkemys: "Ekonomistinäkemyksen mukaan toimenpideohjelma on yhtä tyhjän kanssa, koska Ahtelan työryhmän paperissa ei juurikaan esitetä mitään konkreettisia lukuja ja arviotkin toimenpiteiden vaikutuksista on joidenkin arvioiden mukaan vedetty hatusta. Sosiologinäkemyksen mukaan ehdotukset taasen ovat erinomaisia." Antti toivoo, että kyseiset näkökulmat lähestyisivät toisiaan.

Syytä olisikin. Ei ole olemassa mitään yhteiskunnallista systeemiä, jolla ei olisi taloudellisia seurauksia. Kaikkiin yhteiskunnan järjestelmiin liittyy resurssitekijä. Toisaalta kaikki talouden ilmiöt ovat pohjimmiltaan ihmisten toimintaa ja kaikilla taloudellisilla muutoksilla on sosiaaliset seuraukset. Näitä seurauksia vain on mahdoton tieteellisen täsmällisesti mitata. Taloussosiologit ovat olleet tästä yhtä mieltä viimeiset sata vuotta.

Antin mukaan ekonomistinäkemys on Suomessa jyrännyt sosiologinäkemyksen. Neljä päivää myöhemmin ilmestynyt Hesari antoi tälle väitteelle vahvan todistuksen. Tässä keskusteluilmapiirissä on turha ihmetellä miksi Ahtelan työryhmä päätyi esittämään työurien pidentyvän esitysten vaikutuksesta mainitut 1,8 vuotta. Ilman eksaktia lukua esitys olisi tuomittu pelkäksi sananhelinäksi.

Helsingin yliopiston valtiotieteellinen tiedekunta sijaitsee alle kilometrin päässä Sanomatalosta. Yliopiston varainhankintaa vetävä ex-pääministeri Paavo Lipponen voisikin kaupata sanomalaisille maksullisia kursseja talouden ja yhteiskunnan vuorovaikutussuhteista. Sillä voisi olla jopa työuraa pidentävä vaikutus.
 
Alue- ja elinkeinopoliittinen asiantuntija Lauri Korkeaoja


Lue myös:

HS Pääkirjoitus 8.2.2010: Ahtelan ryhmän esitykset vanhoja

Antti Aarnio STTK-blogissa 4.2.2010: Pehmeät keinot vastaan kovat keinot

Plus 7
Minus 0
Kommentteja yhteensä: 2  Kommentoi
Positiiviset arviot:
7
Negatiiviset arviot:
0
 

Kommentit

Näytettävät kommentit: 1 - 2 / 2 Sivu 1 / 1 1

Oli kyllä erittäin mieltäni vastaava kirjoitus, miksi aina pitää kumartaa talouden alttarilla? Tykkään siitä, että kyseenalaistetaan tämmöisiä ikuisia lainalaisuuksia. Jos niin ei joku tee, ei tämä maailma ikinä muutu. Sen pitää muuttua, jotta nykyisten suurten ikäluokkien tai nelkyt ja risat -polvien kalkkisajatukset eivät jäisi ainoiksi.

Anonymous, 12.2.2010 21:49


Niin, osaakohan ekonomistilinja laskea, mikä olisi vaikutus, jos eläkeikää nostetaan määräyksellä kaksi vuotta. Laskelmienn mutu-vaihteluväliin pitäisi arvioida ainakin pätkätöihin ajautuvien 50+ ihmisten ahdinko, lisääntyvä työkyvyttömyys ja ehkä ennenaikaiset vainaatkin.

salmela, 15.2.2010 11:37



: *
: *
=
RSS
 
 
© Toimihenkilökeskusjärjestö STTK 2007