Tiedon tulvaa ei voi pysäyttää. Halusimme tai ei, tiedon merkitys lisääntyy koko ajan. Tietointensiivisyys yhteiskunnassa ja varsinkin liike-elämässä kasvaa koko ajan. Tietoa pitää hankkia, lisätä, suodattaa ja tuhota.
 
Tiedon lisääntyminen tarkoittaa sitä, että ihmisten aivojen merkitys korostuu. Ihmisen tärkeimmän työvälineen, omien aivojen, on oltava hyvässä kunnossa. Työntekijän pitää jotenkin selvitä tietomäärän kanssa. Samalla luovuuden merkitys kasvaa. Ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan yhä luovempia ratkaisuja, joita syntyy vain tehokkaasti toimivissa aivoissa.

Minusta on merkillistä, että aivojen kunnossapitoon työelämässä kiinnitetään niin vähän huomiota. Selkäkipuun löytyy kyllä lääke jos toinenkin, mutta aivojen ylläpitämiseen tai hoitamiseen – mutkat oikoen – ei tukea tai apua saa. Esimerkiksi erilaisissa työkyvyn ylläpitämiseen tarkoitetuissa ohjelmissa on paljon fyysiseen työkykyyn liittyviä harjoitteita ja ohjeita, mutta aivojen toimintaan liittyviä vain vähän. Myönnettäköön, että aivojen toiminta on toki monimutkainen ilmiö, josta kaltaiseni maallikko ei tiedä riittävästi.

Masennus on suomalaisten kansantauti ja erityisen yleinen se on nuorten keskuudessa. Tämä voi olla merkki siitä, että suomalaisilla on hankaluuksia tiedon ja aivojen käyttämisen kanssa. Ehkä joillekin tiedon tulva vain on yksinkertaisesti liikaa. Suomalaiset ovat perinteisesti ylpeilleet työkunnollaan ja sitkeydellään, mutta voiko olla niin että nyt kun aivojen merkitys korostuu tiedon sekasotkussa, aivomme eivät ole valmiit tähän ja osa kansasta kärsii sen takia mielenterveysongelmista?

Ennustan, että sadan vuoden päästä kukaan ei valita selkäkipua, sillä sen kaltaisten perusongelmien hoidot on ratkaistu. Sen sijaan työterveyshuolto auttaa ihmisiä pääasiassa aivoihin liittyvien ongelmien kanssa. Aivoja treenataan ja kehitetään, niitä lepuutetaan ja korjataan. Ennen sitä pitäisi esimerkiksi työsuojelussa keskittyä enemmän siihen, miten työntekijöiden aivot toimivat tehokkaasti. Aloitetaan siitä, että korostetaan unen merkitystä. Nukkumatille on tilausta.

Elinkeinopoliittinen asiantuntija Antti Aarnio

Antti Aarnio pohti aivojen toimintaa helteisen bussin takapenkillä matkalla Strasbourgista Frankfurttiin.