Työ- ja elinkeinoministeriö

YT-lain valvontatyönryhmän ehdotus

Työryhmän työstä

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:n edustajalla on ollut mahdollisuus osallistua työryhmän työhön. STTK on tyytyväinen työryhmän ehdotuksiin ja toivoo niiden etenevän lainsäädännöksi mahdollisimman nopeasti.

Työryhmän esityksistä 

Työryhmä ehdottaa yhteistoiminta-asiamiehen toimiston perustamista ministeriön yhteyteen. Yhteistoiminta-asiamiehen tehtävänä olisi valvoa yksityisen sektorin henkilöstön osallistumisoikeuksia sääntelevien lakien noudattamista. Uudistus toteutettaisiin säätämällä uusi laki, Laki henkilöstön osallistumisjärjestelmien valvonnasta.

Valtion (651/1988) ja kunnan (449/2007) yhteistoimintaa säännellään julkisen sektorin omissa laeissa. Kummassakaan laissa ei ole säännöksiä lakien valvonnasta. Tämän vuoksi näiden lakien valvonta tulee työryhmän mielestä selvittää erikseen. Nykytila, jossa julkisen sektorin lakien noudattamista ei viranomaistoiminnalla valvota, on vakava puute.

Työryhmän tehtävästä

Työryhmän keskeisenä tehtävänä oli: 

• selvittää työpaikan yhteistoimintaa ja työntekijöiden osallistumisoikeuksia koskevan lainsäädäntövalvonnan nykytila,
• selvittää valvonnan valtiosääntöoikeudellinen perusta,  
• laatia selvityksensä perusteella ehdotukset tarpeellisiksi lakimuutoksiksi ja
• laatia selvitys valvonnan kustannusvaikutuksista.  

Työryhmän tehtäväkenttä piti sisällään laajasti yksityisen sektorin yhteistoimintaa ja osallistumisjärjestelmiä koskevan lainsäädännön. Käsiteltäviin lakeihin kuuluivat yhteistoimintalaki (ns. yt-laki, 334/2007), henkilöstörahastolaki (814/1989), henkilöstöedustuslaki (725/1990), SE-yhtiöitä koskeva henkilöstöedustuslaki (758/2004) sekä suomalaisia ja yhteisönlaajuisia yritysryhmiä koskeva yhteistoimintalaki (335/2007).

Tällä hetkellä työ- ja elinkeinoministeriö sekä valvoo osallistumisoikeuksia sääteleviä lakeja että valmistelee niihin liittyvät lakimuutokset. Lainsäädännössä tehtäviä ei ole tällä hetkellä erotettu toisistaan. Nykytila on nähty jopa perustuslain vastaiseksi. STTK tukee työryhmän ehdotusta perustaa yhteistoiminta-asiamiehen toimisto.

Yhteistoiminta-asiamiehen tehtävä

Yhteistoiminta-asiamies toteuttaa valvontaa ensisijaisesti ohjeistamalla ja antamalla neuvoja yksittäistapauksissa. Neuvonta voi olla sekä kirjallista että suullista, mutta neuvot eivät saa oikeusvoimaa. Mahdolliset riitatapaukset tulee jatkossakin käsitellä tuomioistuimissa.

Havaitessaan puutteita valvottavien lakien noudattamisessa, voi asiamies antaa työnantajalle kehotuksen lainvastaisen menettelyn korjaamiseksi tai uusimisen estämiseksi. Jos rikkeessä olisi kysymys rangaistavaksi säädetystä lain rikkomisesta, voisi asiamies saattaa tapauksen esitutkintaan.

Yhteistoiminta-asiamiehen tehtävissä painottuvat ennaltaehkäisevät toimet. Tavoitteena on neuvonnan keinoin tukea henkilöstön ja työnantajien välistä vuorovaikutusta työpaikoilla. Tätä tavoitetta tukee työ- ja elinkeinokeskuksille (TE-keskus) esitetty velvollisuus antaa yleisiä neuvoja yt-lain sisällöstä. Tämä neuvonta, joka ei sisällä pakkokeinoja, sopii hyvin tavoitteeseen saada erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset nykyistä paremmin tietoisiksi yt-lain velvoitteista.

Henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet

Yt-laki ei ole irtisanomislaki, vaan työpaikan pitkäjänteisen kehittämisen työkalu. Yt-lain tärkeimpiä velvoitteita on vuosittain laatia yrityksen henkilöstösuunnitelma ja koulutustavoitteet.

Järjestelmällisillä koulutustavoitteilla pystytään ylläpitämään ja edistämään henkilöstön ammatillista osaamista.

Suunnitelmia ja tavoitteita tehtäessä tulee käsitellä mm. määräaikaisten ja osa-aikaisten työsuhteiden käytön periaatteet yrityksessä sekä henkilöstön ammatilliset koulutustarpeet. Koulutustavoitteilla ja niiden toteutumisen seurannalla voidaan suunnitelmallisesti hallita mm. muuttuvia työtehtäviä ja henkilöstön ammattitaidon ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi tarpeellista koulutusta.

Yhteistoiminta-asiamies voi tarvittaessa hakea tuomioistuimelta uhkasakon asettamista henkilösuunnitelman ja koulutustavoitteiden laatimisen varmistamiseksi.

STTK odottaa yhteistoiminta-asiamiehen keskittyvän erityisesti henkilöstösuunnitelmien ja koulutustavoitteiden laatimisen varmistamiseen ja neuvomiseen.

Tiivistelmä

Toimihenkilökeskusjärjestö STTK ry:

• pitää työryhmän ehdotuksia kannatettavina ja toivoo niiden pikaista toteuttamista.   
• toivoo, että palkansaajakeskusjärjestöjen täydentävässä lausunnossa esitetty yhteistoiminta-asioiden neuvottelukunta perustetaan.  
• pyytää, että julkisen sektorin yhteistoimintalakien valvonta selvitetään pikaisella toimeksiannolla.

Lisätietoja: lakimies Juri Aaltonen