STTK:laisen erityisalojen toimihenkilöliitto ERTOn puheenjohtaja Tapio Huttula arvioi, että Suomella olisi paljon voitettavaa palvelujen tuottamisen kansainvälisessä kilpailussa. Palvelusektorin kehittäminen tulisi Huttulan mukaan nähdä investointina tulevaisuuteen. Panostukset luovat uutta työtä sekä tuotanto- ja palvelutoimintaa.

- Nyt tarvitaan uudenlaista palveluliiketoiminnan kehittämistä. Hallituksen tulisi huomioida tämä näkökulma kehysneuvotteluissaan. Suomi tarvitsee vahvaa palvelusektoria ja sen tuomia uusia työpaikkoja.

Huttula katsoo, että talouskriisistä selviäminen edellyttää uudenlaista ajattelua. Painopisteen tulisi olla tuottavuutta ja kilpailukykyä tukevissa investoinneissa. Kehyslinjauksien tulisi kohdistua aikuiskoulutuksen lisärahoitukseen, työhyvinvoinnin ja työssä jaksamisen tukemiseen sekä palveluliiketoiminnan innovaatioiden kehittämiseen.

- Valtion tulisi nyt myös herätä kuntien hätään. Kuntien talous on ajautumassa kriisiin ja se vaarantaa palvelujen toimivuuden. Kunnilla on keskeinen rooli palvelujen tilaajana ja tuottajana. Jos kunnilta loppuvat rahat, kärsii myös hyvin vauhtiin lähtenyt kuntien ja kolmannen sektorin kumppanuus palvelutuotannossa. Samalla menetetään myös hyvät palveluinnovaatiot.

Toimenpideohjelma tietoalan kehittämiseksi

Huttula on myös huolissaan tietoinfrastruktuurin tilasta sekä suomalaisen tietoyhteiskunnan kehittämisestä. Huttulan mukaan Suomi on jäänyt tietoyhteiskuntakehityksen takapajulaksi. Erityisesti tämä näkyy julkisen sektorin tieto-osaamisessa ja yleisissä kansallisissa tietoyhteiskuntavalmiuksissa, kuten nopean laajakaistaverkon sekä sähköisen asioinnin kehittämisessä.

STTK:n elinkeinopoliittisen työryhmän, Tietoalat STTK:n toteuttama selvitys ICT-alan pk-yritysten kasvun ja kansainvälistymisen haasteista nosti esille monia ICT alan kehityksen esteitä.
 
- Ala kaipaisi selkeää toimenpideohjelmaa, joka auttaisi alan pk-yrityksiä kasvamaan ja työllistämään. Tärkeitä hankkeita olisivat alan neuvontapalvelujen kehittäminen ja keskittäminen, verkkokauppapalvelun rakentaminen ohjelmistojen monikielisten palveluympäristöjen luomiseksi sekä ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen ohjelmisto- ja projektiosaajakoulutuksen kehittäminen yhdessä alan yritysten kanssa, Huttula linjaa.

Huttula haluaa kiinnittää huomiota myös alan osaamisen kehittämiseen. Monissa ICT-alan yrityksissä on taantumasta huolimatta pulaa ohjelmoinnin ja projektinhallinnan osaajista. Aikuiskoulutusta tulisikin Huttulan mukaan kohdentaa jo työelämässä olevien kouluttamiseen. Siten vaikutettaisiin nopeasti osaamisvajeeseen ja varmistettaisiin jo työelämässä olevien työllisyys.