Astrid Thors perää eettisyyttä rekrytointiin
Maahamme muutti viime vuonna väkeä enemmän kuin koskaan itsenäisyytemme aikana. Maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors (ruots.) uskoo, että tulevaisuudessa tarvittavat työntekijät saadaan ensisijaisesti työuria pidentämällä sekä satsaamalla koulutukseen ja työssäjaksamiseen. Sen jälkeen tulee maahanmuutto.
– Harkinnanvarainen maahanmuutto on lisääntynyt 60 prosentilla, erityisosaajien ryhmässä viidenneksellä. Prosentit ovat kuitenkin prosentteja. Mielenkiintoista on, että venäläisten jälkeen eniten työn perässä tuli ukrainalaisia.
Ukrainan ohella Suomi houkuttaa myös kiinalaisia opiskelijoita. Thors muistuttaa, että vietnamilaisyhteisöt ovat integroituneet Suomeen hyvin.
– Valmiit yhteisöt voisivat helpottaa maahanmuuttoa, hän toivoo.
Maastamuuttajat takaisin
Hoitajapulaa ei Thorsin mielestä voida ratkaista pelkästään hakemalla ulkomaalaisia tänne töihin.
– Tärkeintä on, että työolot kohentuvat. Mutta tietenkin pyrimme saamaan maastamuuttajia takaisin Suomeen.
Joissakin Euroopan maissa ja muun muassa Kanadassa tulokas toivotetaan tervetulleeksi, kunhan tämä läpäisee tietyt kriteerit. Thorsin mielestä nykyjärjestelmämme toimii paremmin kuin kyseiset pisteytysjärjestelmät tahi kiintiöt.
– Kyse on viranomaisten ja työnantajien työnjaosta. Viranomaiset voivat edistää maahanmuuttoa, he myöntävät työluvat ja heillä on valvontavastuu. Työnantajilla on kuitenkin perimmäinen tieto työvoimatarpeestaan.
Rekrytointia eettisesti
Television ajankohtaisohjelmissa on käynyt ilmi, että ulkomailla eräät paikalliset välitysfirmat ottavat sekä hoitajilta että rakentajilta isoja välitysmaksuja Suomen työkeikasta.
– On tärkeää, että rekrytointiyhteistyötä tehdään eettiseltä pohjalta ja että meidän välitysfirmamme toimivat lakien mukaan ja asianmukaisella tavalla, Thors painottaa.
Hän muistuttaa, että ihmiskauppaa muistuttavan kiskonnan ja normaalin värväyksen välinen raja on pidettävä selvänä.
– Meillä on ilmennyt hämmästyttävän vähän ihmiskauppatapauksia. Jotkut ovat olleet huolissaan, että tuomioistuimissa ihmiskaupan raja on niin korkea. Se johtaisi siihen, ettei poliisi uskalla puuttua tai ei näe mielekkääksi puuttua epäiltyyn ihmiskauppaan, jos siitä ei tule tuomiota, Thors toteaa.
Tulijoille tietopaketti
Ihmiskauppaa on muun muassa, jos henkilö huijataan pakonomaiseen työhön, häneltä viedään liikkumavapaus tai joku saa hänestä korvausta.
– Sitten on näitä muistuttavia muotoja, esimerkiksi henkilö saa jonkinlaista korvausta työstään, mutta se ei vastaa maan yleistä tasoa. Se on meillä ehkä yleisin laittomuuden muoto. Ei toimita työehtojen mukaisesti, Thors huomauttaa.
– Luulen, että turvattomimpia ovat sellaiset työpaikat, joissa ei ole yhteyksiä suomalaisiin. Jotta Suomeen tuleva työntekijä tietäisi asemansa, henkilölle tulisi antaa työluvan ohella tietopaketti hänelle kuuluvista oikeuksista ja velvollisuuksista sekä yhteystiedot viranomaisiin ja muihin auttaviin tahoihin.
Kotoutustukea ay-väeltä
Muiden kuin työluvan kanssa maahan muuttaneiden työttömyys on pysynyt korkeana. Lisäksi maahanmuuttajanaisten työttömyys on yleisempää kuin miesten.
– Työnantajan tulisi palkata maahanmuuttajia. On monia työpaikkoja, joissa ei ole ensimmäistäkään ulkomaalaista.
Ammattiyhdistysliikkeen ja työyhteisön tehtävä on Thorsin mukaan auttaa maahanmuuttajaa kotoutumaan.
– Oikea kotoutuminen ei tapahdu ilman yhteyksiä suomalaisiin. Heitä oppii tuntemaan työporukassa, hän painottaa.
Ministeri antaa ay-liikkeelle tunnustusta työsyrjinnän kitkemiseksi.
– Tämän asennetyön tuloksia alkaa näkyä. Mielipidemittauksissa suomalaiset eivät suhtaudu enää niin kielteisesti työperäiseen maahanmuuttoon tai että omalla työpaikalla olisi muunmaalaisia.
Teksti: Birgitta Suorsa, UP-uutispalvelu
Kuva: Heli Saarela