STTK:n puheenjohtajan Mikko Mäenpään mukaan ay-liikkeen on asetettava vanhat hokemat tutkiskeluun ja harkittava uusia toimintamalleja. Kansalliset ratkaisut eivät auta yritysten kansainvälistyessä.
 – Globalisaatio vaatii uusia edunvalvonnan malleja. Ay-liikkeen on verkostoiduttava kansainvälisesti, jotta pystymme puolustamaan palkansaajien työehtoja.

– Meidän pitää hakea valtakirja jokaiselta jäseneltä uudelleen, Mikko Mäenpää sanoo.

Työelämä on muuttunut nopeammin kuin ay-liike on ehtinyt siihen reagoida.
– Ay-liike ei saa jähmettyä pelkästään kansalliseksi toimijaksi eikä juuttua vanhoihin toimintamalleihin. Työelämän uudistamisessa tavoitteellisuus pitää siirtää työnantajalta palkansaajaliikkeelle, Mäenpää kehottaa.
Nyt pitää katsoa eteenpäin. Mäenpään mielestä ay-liike tarvitsee itsetutkiskelua, mutta sen jälkeen on toimittava ripeästi.

– Arvostamme kokoaikaista, toistaiseksi voimassa olevaa työsuhdetta emmekä halua edesauttaa pätkätyötä. Silti pätkätyötä on olemassa. Emme voi laittaa päätä piiloon ja sanoa, että sitä pitää vain vastustaa. Se ei riitä.

– Kansainvälisen bisneksen ja markkinoiden kehitys on niin nopeaa, että ne synnyttävät uusia työnteon muotoja tulevaisuudessa lisää.

Työsuhteet samalle viivalle

Ongelman laatua kuvaa Mäenpään mielestä hyvin se, että pätkä- ja silpputyölle ei ole kyetty luomaan edes yhteistä kansainvälistä termiä.
– Suuri haasteemme on saada erilaiset työsuhteet samalla viivalle. Samankaltaisissa työtilanteissa, samalla työmäärällä pitäisi saada samat edut ja oikeudet riippumatta siitä, minkälaisessa työsuhteessa palkansaaja on, Mäenpää hahmottelee.

Hän kiirehtii nopeaa ratkaisua työsuhteiden yhdenvertaistamiseksi. Muutoksia tarvitaan vuosilomaoikeuteen, henkilöstökoulutukseen ja turvajärjestelmiin.
– Koko työlainsäädäntö pitäisi uudistaa jälleen kerran, jotta saamme uusia työnmuotoja tekevän porukan kiinni.

Prekariaatti on perännyt uutta ay-liikettä nykyisen rinnalle. Mäenpään mielestä toista ay-liikettä ei tarvita.
– Kaikki lähtee siitä, että meillä tehdään oikeudenmukaisilla työehdoilla kohtuullista korvausta vastaan työtä. Vaikka työtä tehdään eri tavalla, kaikilla työntekijöillä on enemmän yhteisiä kuin erillisiä intressejä. Kysymyshän on viime kädessä siitä, että työ pitää hinnoitella jollain tavalla. Kaikki tarvitsevat saman palkan samankaltaisesta työstä riippumatta työsuhteen muodosta, hän tuohtuu.

– Jos pätkätyö on teettäjälleen kokoaikatyötä edullisempaa, eivät pelisäännöt ole kunnossa, Mäenpää muistuttaa.

Säälliselle työlle neuvoteltava uudet ehdot

Mäenpää painottaa moneen kertaan, että toimiminen yksin kotimaan kamaralla ei käy päinsä.
– Emme ole päässeet yritysmaailman kansainvälistymistahtiin oikealla tavalla mukaan. Globalisaatio on verkottanut yrityksiä, mutta ay-liike ei ole kyennyt organisoimaan omaa työtään rakennemuutosta vastaavalla tavalla. Globalisaatio ontuu työnteon ehtojen osalta. Se on riski, Mäenpää painottaa.

Hän aloittaisi muutoksen kansainvälisten yritysten sisältä. Sinne pitää saada palkansaajien kesken 24 tuntia vuorokaudessa toimiva verkosto.
– Siten toimii yritysmaailmakin. Verkottunut toimintamalli on ainoa keino päästä eroon kansallisesta lähtökohdasta. Silloin
osattaisiin katsoa sen globaalin firman kaikkien työntekijöiden etua.

– Meidän pitää nähdä myös kansainvälisten pelisääntöjen merkitys, Mäenpää huomauttaa.

Neuvottelukumppaniksi pitää saada Kansainvälisen työjärjestön ILO:n lisäksi Kansainvälinen kauppajärjestö WTO.
– Niiden kanssa pitää kyetä luomaan sellaiset ehdot säälliselle työlle, decent workille, että kansallisvaltiot ja yritykset joutuisivat pitämään niistä kiinni.

Koulutusmahdollisuuksia työn oheen

Palkansaajan paras turva on Mäenpään mukaan ajantasainen ammattitaito. Jotta sitä voisi käyttää hyvin, myös työyhteisön pitää olla kunnossa.
– Koulutuksen, innovaatioiden ja tutkimus- ja tuotekehityksen ohessa emme saa unohtaa yksittäistä työpaikkaa, kun haetaan tulevaisuuden menestystekijöitä. Työ on ihan keskeisessä roolissa. Meidän pitää miettiä, miten luodaan tulevaisuudessa sen kaltainen työyhteisö, että ihmiset haluavat tehdä pidempää työuraa.

Mäenpään mielestä hyvän työn periaatteet ovat jääneet viime vuosituhannen tasolle. Tuottavuus syntyy motivoituneella porukalla, hyvällä työnjohtamisella ja -organisoinnilla sekä työturvallisuudella.
– Tuottavuuteen liittyy myös uusia ilmaston ja ympäristön tuomia haasteita. Työntekotapaa pitää uusia maailmanlaajuisesti.

Yksi askel on hyvä pohjakoulutus. Sen lisäksi osaamista pitää voida päivittää.
– Elinikäinen oppiminen pitää kyetä toteuttamaan siten, että jokaisella palkansaajalla on vähimmäisoikeudet panostaa osaamisensa uudistamiseen, Mäenpää tuumii.

Työt pitää voida hänen mukaansa organisoida siten, että siinä on sijaa koulutukselle.
– Aikuiskoulutukseen pitää saada järjestelmä, jossa yhteiskunnan ja työnantajien ja joskus jopa palkansaajienkin kustannuksella voidaan pitää osaamista yllä.

Oikeus kouluttautua työssä pitää Mäenpään mukaan ulottaa kaikkiin työsuhteisiin, myös pätkätöihin.
– Erilaisissa työsuhteissa olevia yhdistää se, että osaajat pärjäävät. Tämä asettaa haasteita yhteiskunnan koulutusjärjestelmälle ja ammatilliselle aikuiskoulutukselle. Luulisi, että työnantajan intressi on, että korkea osaaminen koskee myös joustavaa työvoimaa.

Mäenpää katsoo työlistaa: työsuhteiden yhdenvertaistaminen, kansainvälinen verkostoituminen työpaikoille ja palkansaajien kouluttautumisoikeus.
– Näihin kaikkiin meidän pitää löytää ratkaisu, jotta voimme sanoa palkansaajille kymmenen vuoden päästä, että kannattaa kuulua ay-liikkeeseen, Mäenpää toteaa.

Irti on-off -ajattelusta

Taantumaan tuomaan työttömyystalveen tarvittaisiin Mikko Mäenpään mukaan aivan toisenlaiset eväät kuin mitä hallitus tarjoaa. Samalla pitäisi tähytä jo kauemmaksi.
– Hallitukselle voisi antaa miinuksen siitä, että talouspolitiikan, finanssipolitiikan ja työmarkkinoiden koordinaatio on epäonnistunut. Se on melko huolestuttava asia.

Mäenpää painottaa, että Suomi elää korkealla tuottavuudella, osaamisella ja korkealla työllisyysasteella sekä pitkillä työurilla.
– Ne kaikki liittyvät työntekoon. Siksi työeläkejärjestelmän ja työttömyysturvan muutospuheet ja esitykset perheverotuksesta ja kansalaispalkasta tuntuvat kummallisilta. Nämä kaikki ovat tulleet hallituksen piiristä. Mielestäni ne ovat ristiriidassa käydyn työurakeskustelun kanssa.

STTK:n puheenjohtajan mukaan konsensushakuinen neuvotteluyhteys työmarkkinakeskusjärjestöjen ja hallituksen välillä pitäisi löytää uudelleen.
– Jos tupoja ei enää tehdä ja on siirrytty liittokohtaiseen sopimiseen, ei sen tarvitse tarkoittaa, että olemme neuvottomia, Mäenpää painottaa.

Hän vertaa tupoa mihin tahansa tuotteeseen. Mikäli toimiva tuote osoittautuu vanhanaikaiseksi, tuotekehitystä pitää jatkaa.
– Minkä takia pitäisi olla vain on ja off. Löydettävissä on välimuoto, jossa kyetään riittävän sitovasti sopimaan kaikkien suomalaisten palkansaajien ja kansantalouden kannalta tärkeistä asioista, ja sitten hakemaan palkkoihin ja muihin työsuhteen ehtoihin riittävästi joustoa. Se on tahdon asia.

TEKSTI: Birgitta Suorsa/ UP-uutispalvelu
Kuva: Eija Hiltunen

Lue koko lehti