Uutishuone

Työttömän kannattaa kouluttautua – omaehtoisen koulutuksen tarveharkinnasta luovuttava

Työttömyys Euroopan unionin alueella on laskenut alle 9 prosenttiin, ja Suomessakin työttömyyden kasvu on pysähtynyt. Haasteena on meillä erityisesti se, että 35 prosenttia työttömistä on pitkäaikaistyöttömiä eli yli vuoden työttömänä olleita.

Pitkäaikaistyöttömistä puolella työttömyys on kestänyt yli kaksi vuotta. Tiedetään, että työllistyminen hankaloituu merkittävästi työttömyyden pitkittyessä.

Koulutus on tehokkain työllistymistä edistävä työvoimapoliittinen toimenpide. Työvoimakoulutuksen rahoitus on kuitenkin laskeva, mikä näkyy opiskelijamäärien vähenemisenä.

Vuodesta 2010 alkaen työttömän on ollut mahdollista opiskella omaehtoisesti työttömyystuella parantaakseen ammattitaitoaan ja edistääkseen työllistymistään. Omaehtoisesta opiskelusta on tullut todellinen vaihtoehto työvoimakoulutukselle. Osallistujamäärissä mitattuna omaehtoinen opiskelu on jo kiilaamassa ohi työvoimakoulutuksen.

Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2013 teettämän selvityksen mukaan 61 prosenttia omaehtoiseen opiskeluun osallistuneista on työssä kuusi kuukautta opintojen päättymisen jälkeen.

Omaehtoiseen opiskeluun hakeudutaan itse sen jälkeen, kun TE-toimisto on todennut opiskelun tarkoituksenmukaisuuden ja myöntänyt luvan työttömyysturvalla opiskeluun. Kun itse saa päättää mitä opiskelee, on opiskelumotivaatiokin korkea. Tämä näkyy siinä, että keskeyttäminen omaehtoisessa opiskelussa on vähäistä.

Omaehtoisesta opiskelusta myös työllistytään hyvin. Työ- ja elinkeinoministeriön vuonna 2013 teettämän selvityksen mukaan 61 prosenttia omaehtoiseen opiskeluun osallistuneista on työssä kuusi kuukautta opintojen päättymisen jälkeen. Työvoimakoulutukseen verrattuna työllistymisluvut ovat erittäin hyviä.

Työttömyys ei katso koulutustaustaa, vaikka korkeampi koulutus suojaakin paremmin työttömyydeltä. Uuden työn löytäminen on helpompaa, kun osaaminen on ajan tasalla. Siksi koulutuksen keinot kannattaisi ottaa käyttöön mahdollisimman varhain työttömyyden alkuvaiheessa. Pitkäaikaistyöttömistä enää vain 9% osallistuu työvoimakoulutukseen. Pitkäaikaistyöttömistä lisäksi moni keskeyttää koulutuksen.

Tarveharkinnan säilyttämisen kannalla olevat pelkäävät, että omaehtoisesta opiskelusta työttömyysturvalla tulee rinnakkainen tukimuoto opintotuelle. Väitteen tueksi ei ole esittää nykytilassa todisteita.

STTK:n mielestä työttömien omaa aktiivisuutta koulutukseen hakeutumisessa tulisi kannustaa luopumalla omaehtoisen opiskelun tarveharkinnasta. Vastaavasti voitaisiin tarkastella uudelleen opiskeluajan kestoa tai velvoitetta ottaa tarjottua työtä vastaan.

Tarveharkinnan säilyttämisen kannalla olevat pelkäävät, että omaehtoisesta opiskelusta työttömyysturvalla tulee rinnakkainen tukimuoto opintotuelle. Väitteen tueksi ei ole esittää nykytilassa todisteita. Päinvastoin, esimerkiksi aikuiskoulutustuella suoritetaan enimmäkseen korkeakoulututkintoja, kun taas työttömyysturvalla omaehtoisesti opiskelevista suurin osa suorittaa ammatillisia tutkintoja tai niiden osia.

Ammatillisen koulutuksen reformin tavoitteena on lisätä osaamisperusteisuutta koulutuksessa. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että osaamista täydennetään pääasiallisesti tutkinnon osien kautta eikä kokonaisina tutkintoina. Tämän voi ennakoida lyhentävän myös omaehtoisen opiskelun kestoa.

Lopulta on kyse siitä, että työttömän kannattaa aina kouluttautua. Iso haaste on siinä, miten koulutukseen saadaan nekin jotka eivät sinne haluaisi. Heidän opiskelumotivaatiotaan ei voi ulkoisesti sytyttää. Asennemuutosten tueksi tarvitaan järjestelmätason uudistuksia.

Riina Nousiainen, STTK:n koulutuspoliittinen asiantuntija